Hiljaisuutta rikkoen ja tämän hetken keskustelua pohtien

Lifehacker: 5:30 PM, No excuses

Oikeastaan ei ole ollut paljoakaan sanottavaa viimeisinä kuukausina. Maailma on hidastanut menoaan mutta omat työt eivät sitä juurikaan ole tehneet. Ainakaan toistaiseksi. Ala ei onneksi ole suoraan sidoksissa kuluttajamarkkinoihin vaan pitkäjänteisempään liiketoimintaan ja siellä vielä riittää imua joten projektit ovat rullanneet, työtä on ollut kädet täynnä ja työmatkoja kalenterissa.

Oikeastaan viimeisimmät työmatkat ja niiden aikana käydyt keskustelut kansainvälisten kontaktien kanssa  yhdessä viimeaikaisten eläkeuutisten ja linkitetynkaltaisten artikkelien kanssa ovat sensijaan pistäneet ajattelemaan sitä että ymmärrämmeköhän me Suomessa oikeasti sitä kuinka helpossa bisneskulttuurissa me oikeasti elämme ja miten työssä jaksamisen ei pitäisi olla nimenomaisesti meille mikään haaste.

Meillä on 4 viikon kesälomamme, viikon talvilomamme, työaikalainsäädäntömme ja ennenkaikkea työkulttuurimme joka ainakin vielä keskittyy todellakin oleelliseen ja joka ei ennenkaikkea oikeasti vaadi kellonympäri tehtyjä valkokaulustyöläisen työpäiviä ja ppt-raportteja vain raportoinnin nimeen amerikkalaiseen mittakaavaan venytettynä.

Joka puolella jossa olemme lomamme ja työaikamme maininneet eivät katseet ole ihmetelleet sitä miten jaksamme vaan pikemmin kadehtineet etujamme. Ja etujahan ne ovat. 12kk palkka kaikkiaan ehken 10  puolen kuukauden tehollisesta työstä (arkipyhät esmes..) on kansainvälisesti hyvin edistyksellistä! (OK.. ok..  moni meistä venyttää päivää, tarkastaa postejaan kotona ja myy pikkusormea pirulle mutta vielä hyvin harvassa yhteydessä sellaista varsin vaaditaan ja oletetaan vaan työn annetaan olla työtä ja muun ajan muuta aikaa)

Tätä taustaa vasten kannattaisi itse kunkin pysähtyä ajattelemaan sitä että onko se sittenkään niin suurta riistoa jos elinikäodotuksen jatkuvasti kasvaessa, väestön tervehtyessä ja hyvinvoinnin lisääntyessä merkittävissä määrin niistä ajoista jolloin nykyiset eläkkeen speksit ovat laaditut lähdetään myös työelämän kestoa vähäisissä määrin kasvattamaan jottei maa ennenpitkää näänny yhteiskunnallisesti täysin kestämättömän huoltosuhteen alle.

Pikemminkin meidän olisi syytä olla suhteellisen tyytyväisiä siitä miten hyvässä tilanteessa olemme jos noin pienellä muutoksella kansallista kilpailukykyä pystytään ylläpitämään ja varmistamaan tulevaisuudessa sitä että muut etumme pysyvät voimassa.

Voe pask..

Yksi sana kertoo koko tunnelman...

Kuinka hyväntekeväisyydellä jymäytetään

Disclaimer: Aiheeseen päädytty digicamera.net:n aihetta sivunneen keskustelun kautta..

Kohteen arvo lahjoitetaan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen

Eikö olekin nopeasti ajatellen hyvänkuuloinen tarjous fiksuhuudolla ?  Turha julkkis kaupan hyvän asian puolesta ja koko huudon arvo menossa hyvään asiaan. Kannattaa siis osallistua.. vai kannattaako sittenkään ?

Tarjouksen idealistisuuden suhteen vahinko vain se että senttihuij..huutokaupan perussäännöt huomioonottaen hyväntekeväisyysaatteen moraali alkaa karisemaan kummasti kun markkinointiviestiä lukee tarkemmin ja ajatuksen kanssa. Tuossahan siis luvataan tuon sanamuodon perusteella lahjoittaa hyväntekeväisyyteen vain kohteen arvo, ei kohteen tuotto, joka senttien venytyksessä muodostaa vain murto-osan liikkuvasta rahamäärästä todellisen rahan liittyessä 1,9 eurooppalaisen hintaisiin "huuto"viesteihin.

Mikä tarkoittaa siis sitä että jos löytyisi edes ne 2000 hyväuskoista jotka turhimosta äänestäisivät tarkoittaisi tämä sitä että kohteen arvoksi muodostuisi 20 euroa, äänestystuloiksi 3800 Euroa ja hyväntekeväisyyteen päätyisi vain reilut 0,5% fiksuhuudon saamista tuloista.....

Lunta tulvillaan tuo raikas talvisää

Talvea 2008-003, originally uploaded by jphakola.

Joulunalusajan muistilista osa N+1

Visakopu: Ei sijaa majatalossa

Muista: Jos olet matkalla verollepantavaksi kihlattusi kanssa niin ällös tänne vaivaudu, majatalossa huoneita vain aviopareille...

Tuomarit ajan hermolla...

HS: Oikeus sulki saksankielisen Wikipedian

Jotenkin tuntuu siltä että oikeuslaitokset ovat useammassakin maassa tipahtaneet kehityksen kelkasta.. ja pahasti:

Saksalainen oikeus on määrännyt tietosanakirja Wikipedian Saksan kotisivun suljettavaksi. Oikeus kielsi saksalaista www.wikipedia.de -osoitetta linkkaamasta Yhdysvalloissa sijaitsevalle de.wikipedia.org -sivustolle.

Tämä tarkoittaa, että www.wikipedia.de -osoitteen käyttäjät saavat virheilmoituksen, mutta pystyvät yhä lukemaan Wikipediaa toista kautta. Oikeuden päätöksen taustalla on vasemmistopoliitikko Lutz Heilmannin tekemä valitus. Hänen mukaansa Wikipedian artikkeli hänestä sisältää tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kummalliseksi asian tekee taas puolestaan se että tästä saamme lukea hesarin kulttuurisivustoilta vaikka ennemmin tämän aikamme kahtiajakoisuutta ja virallisen yhteiskunnan unessa uinuvuutta kuvaavan uutisen tulisi olla ennemmin ulkomaanuutisten ykkössivulla..

Hymyile, sinua kuvataan

...Eli katsaus brittiläiseen paranoiaan

Viimeviikolla kesti hetken tajuta se mikä on tänäpäivänä yksi merkittävimmistä* (vaikkakin kaikenaikaa yhä pienenevistä ) eroista Suomen ja Britannian välillä mitä ympäristön perimmäiseen olemukseen tulee: Kamerat ja ulkoisen turvallisuudentunteen tavoitteleminen.

Ensinnäkin valvontakameroita tuntui olevan kaikkialla. Hotellissa vastassa oli jo pelkästään neljä mustaa kupua sillä lyhyellä matkalla mikä oli huoneelta hissille ja hotellin etupihalta kameroita saattoi laskea yhdeltä seisomalta vähintään kahdeksan.. Tuskin nurkkaakaan oli johon katse ei olisi kohdistunut ja sama trendi jatkui muissakin paikoissa. Aina nurkan takana, aina hivenen piilossa mutta aina läsnä.

Toiseksi tavallisten toimitilojenkin turvallisuusjärjestelyt olivat jotain toista kuin mihin Suomessa olemme tottuneet. Tavallisilla teollisuusalueilla saattoi nähdä aidanpäällä kiepitettyä natolankaa ja useissa paikoissa liikennettä rajoitettiin tehtaanporteilla sisään ja ulos maasta ylösnousevilla estebarrikadeilla vaikka suojien takaa ei löydy sotasalaisuuksia tai rahanpainantaa vaan tavallista kappaletavarateollisuuden kokoonpanoa..

En tiedä kertooko tämä kaikki vain siitä että saarivaltiossa jossa Suomea liki puolta pienemmälle maapläntille on pakkautunut 60 miljoonaa naamaa on rikollisuuskin toista luokkaa kuin täällä vaiko ennemmin siitä että vainoharha on saapunut saarelle ja 1984:n yhteiskuntaa ei toteuta isoveli kertarysäyksellä vaan kaikki yhdessä vähän kerrassaan..

Toivon ensimmäistä.. epäilen jälkimmäistä..

Lentolipun hinnanmuodostuksen mystiikkaa

Kaupunkilaisjärjen piiriin mahtuu vielä se että viikonpäiviin pohjautuva kysyntä ja tarjonta voi muuttaa esimerkiksi Helsingin ja Shangain välisen lentolipun hintaa 1000 eurooppalaisella suuntaan tai toiseen sen mukaan halutaanko viikonlopuksi kotiin vaiko ei.

Sensijaan mystiikaksi hinnanmuodostus muuttuu siinä vaiheessa kun samalle tietylle lennolle varattavan & palveluiltaan samanarvoisen euroopansisäisen arkilennon menopaluuistuinpaikan hinta vaihtelee liki 1000 eurosta reiluun 360 euroon vain sen mukaan minkä lennolle osallistuvan yhtiön varauskiintiöistä lippu varataan ja miten se ostetaan...

Onneksi noita ei sentään tarvitse sumpia itse vaan ruohonjuurityön saa teetettyä matkasihteereillä mutta yhtä kaikki olisi joskus kiintoisaa tietää se mistä kaikesta tuo lipunhinta oikein muodostuu...

Oi aikoja..

HS: Ikääntyvät: Netti kuriin, vaikka sananvapautta pitäisi rajoittaa.

Ihmiset.. antakaa heille muutama hassu vuosikymmen rauhallista demokratiaa ja vapautta niin heti ovat valmiina heittämään romukoppaan vuosisatojen työn ja saavutetut vapaudet kun jossain vähänkin rasahtaa. Ikäänkuin kaikenmaailman Venäjissä, Valko-venäjissä, Pohjois-Koreoissa ja muissa vastaavissa ei olisi riittävästi esimerkkiä siitä mitä isoveliyhteiskunta tarkoittaa yksilölle.

Välillä usko demokratian autuuteen on koetuksella..

Kuinka vanha tämä oikein on

Viikonloppuna tuli käytyä rutiininomaisen siivoustyön ohessa lävitse isän vanhoja papereita ja vaikka materiaalissa oli muutakin kiintoisaa oli yksi havainto oikeastaan kaikessa mielenkiintoisuudessaan ylitse muiden.

Oheinen projektihallinnan problematiikkaa valottava sarjakuva on monille varmasti tuttu & sinänsä yllätyksetön vaikkakin kaikessa yksinkertaisuudessaan oivallinen mutta sarjakuvaan liittyvä yllätys oli se että törmäsin 1:1 samaan kuvasarjaan papereissa jotka olivat 1970-luvun alun mustavalkoisia valokopioita mikä tarkoittaa sitä että tämä sama demo on ollut kierrossa itseasiassa kohta vähintään 4 vuosikymmenen ajan.

Jotenkin olin aina kuvitellut tuota edes vähän tuoreemmaksi tapaukseksi ja tyyliltään ehken 90-lukulaiseksi mutta en todellakaan heti 70-lukulaiseksi.

Masentavaksi havainnon tekee puolestaan se ettei opeuskäytössä toistamiseen toistettu kuvasarja ole kuitenkaan mitenkään merkittävästi parantanut maailmaa kuluneiden 4 vuosikymmenen aikana vaan on edelleen yhtä ajankohtainen..

Ensiksi haluan kiittää..

IS: Yhdeksän kertaa aivan aluksi

Herää kysymys siitä onko demareiden puoluejohdossa urpiaisen ( vai mikäsenytoli..) sijaan hyvinkoulutettu papukaija.. No, ei sinänsä mikään ihme että tällä sanomalla vajotaan kohti pohjaa ja lujaa.

Miksi kekkoslovakilainen malli ei vain enää toimi

Päivän Transtech uutisesta irroitettu lause joka kertoo kaiken siitä miksi kekkoslovakialainen liiketoimintamalli ei vain enää toimi:

". Me tarjottiin sellainen tuote ja kuitenkin kun siitä päätettiin, ainoa ratkaiseva tekijä oli hinta, josta ei annettu mahdollisuutta edes neuvotella."

Miksi Suomi hyväksyy arkitodellisuudesta irtaantuneet dosentit ?

Hs: Psykologi: Miksi Suomi hyväksyy tappavan harrastuksen?

Miksi Suomessa on metsästyksen salliva ilmapiiri, kysyy Jyväskylän yliopiston kriminaalipsykologian dosentti ja koulupsykologi Jaana Haapasalo"

OK. on toki hyödyllistä etsiä syitä ja seurauksia väkivaltaisille käyttäytymismalleille ja pohtia sitä miten maailmaa voisi parantaa mutta mikä mahtaakaan olla tutkimustulosten todellinen lisäarvo jos tutkiva dosentti on selkeästi irtautunut arkitodellisuudesta ja tuijottaa kamminonsa ulkopuolista maailmaa ainoastaan oman kapean tutkimusputkensa lävitse eikä enää mitä ilmeisimmin kykene näkemään laajempaa kuvaa ja ongelmaansa yhteiskunnan osana:

"Pidän metsästystä, niin kuin urheiluammuntaakin, poikkeavana harrastuksena. Mielestäni ei ole normaalia, jos ihminen on kiinnostunut aseista. Se on tappava harrastusväline", Haapasalo sanoo Aamulehden haastattelussa.

Ensinnäkin. Jos nyt puhutaan siitä mikä on normaalia ja mikä poikkeavaa niin jos tarkastellaan psykofyysis-sosiaalista otusta nimeltä ihminen niin luulisi että tarkastelussa pitäisi ottaa huomioon myös se miten historia on ihmistä muokannut.

Jos lajimme 200 000 vuotisesta historiasta ovat ensimmäiset 190 000 vuotta kuluneet metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä ja nykyinen maanviljelyskulttuuri on äärimmilläänkin vain 10 000 vuotinen  ja jos metsästäminen on täällä pohjan perukoilla ollut osa elämisen ehtoa ja arkipäivässä tarvittavan ruoan hankintaa aina edellisen vuosisadan alulle asti niin miten millään kantavin perustein voidaan nyt, muutaman hassun hyvinvointiyhteiskuntavuosikymmenen jälkeen vielä väittää että lähtökohtaisesti vietti metsälle lähtemiseen olisi lähtökohtaisesti poikkeavaa tai epänormaalia ?

Toiseksi. Jos arvon psykologi ihan oikeasti kuvittelee että ihmisen mieli olisikin muutamassa vuosikymmenessä muuttunut kuin taikasauvan kopautuksesta ja olisimme astuneet maailmaan jossa leijonat ilakoivat lampaiden kanssa vihreellä nurmella niin kuinkakohan desanttimme kuvittelee jatkossa riistanhoidon toimivan maassa jossa suurten kasvissyöjien luontaiset viholliset ovat kadonneet / kadotetut jos ihmisillä ei olisi kiinnostusta metsästykseen.

Nähdäkseni kiinnostus nykyisen elinympäristömme tasapainon ylläpitämiseen ei ole poikkeavaa vaan enemmänkin normaalia ja jopa vastuullista toimintaa vai ovatko kenties hirvikolareissa kuolleet niitä "hyviä" kuolemia joista desantin ei tarvitse välittää omassa kammiossaan oman putkinäkönsä puitteissa.

Ja kolmanneksi..  Desantiltamme on tainnut analyysissään unohtua se että elämme yhteiskunnassa jossa aseiden käsittely ei ole meille miehille pelkästään sallittua vaan oletusarvoista & poikkeusolojen mahdollisesti koittaessa jopa velvoittavaa ja vaatii tahtoa poiketa valtavirrasta jotta välttyy saamasta koulutusta joka kaikessa koruttomuudessaan keskittyy.. niin.. tappamiseen..

Yhtään omaa asetta en ole omistanut enkä luultavammin tule omistamaankaan mutta niin on valtio lapsestaan huolen pitänyt että kättä pidemmän käyttökoulutusta on tullut aina kolmen aterian sortimenttia syytävään 30 mm:n automaattikanuunaan asti joten kuinkahan skitsofreeniseksi tässä oikein pitäisi ryhtyä jos yhtäältä haluaa nähdä yhteiskunnan oletukset oikeutettuina mutta toisaalta pitäisi olla desantin mielestä jotenkin poikkeava koulutuksen ja sotataitojensa johdosta..

Lokit julkisuuden kaatopaikoilla

Ilmassa on taas annos vilpitöntä pyyteettömyyttä:

• Kirjallisen maailman mr nobody "Rainer Granit" kantaa vilpitöntä huolta BB talon uunoista ja astuu julkisuuden valokeilaan.. ja kas, aivan samana päivänä kun mr nobodyn kirjoittama kirja julkaistaan.
• Espoon sitoutumaton Byman herää vihdoin siihen että kaupungissa olisi mukamas matkailtu epäeettisin perustein jo vuodesta 2001 ja astuu julkisuuteen.. ja kas, aivan samana päivänä kun kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa.

Miten mieleen tuleekaan julkisuuden käsite yhdistettynä maailman vanhimman ammatin alatyyliseen teonsanaan

Kuinka jenkkiä jymäytetään

Re-everythinged

Apple meni sitten julkaisemaan uuden ja mullistavan koteloinnin koneillensa. On oikein innovaatiota tehty ja tuotettu uniikkia suunnittelua joka vaatii oikein CeeÄnCee koneistusta:

"There was only one way to achieve this level of precision: mill the unibody from a solid block of aluminium using computer numerical control, or CNC, machines — the kind used by the aerospace industry to build mission-critical spacecraft components."

Vaikuttavaa eikö totta ?  Tottapuhuen menetelmässä olisi jotain uutta ja vaikuttavaa jos eläisimme aikaa 50 vuotta takaperin ja kahlaisimme vuodessa 1952 jolloin NC-pohjainen koneohjaus patentoitiin ja numeerisesti ohjattavia työstökoneita käytettiin nimenomaisesti ilmailuteollisuuden tarpeisiin tai edes vuodessa 1962 jolloin ensimmäinen numeerisesti hankittu avarruskone saapui Suomeen silloiselle Valmetin lentokonetehtaalle mutta moinen hehkuttaminen nyt ja tässä on lähinnä naurettavaa...( No.. Kyllähän ilmailuteollisuus toki edelleenkin käyttää numeerisesti ohjattuja koneita mutta niin käyttävät kaikki muutkin ja teknologiassa ei ole ollut uutuudenkarheutta enää vuosikymmeniin.)

Nykypäivän vinkkelistä katsottaessa tuossa Applen "innovaatiossa" ottaa aihioksi muovaamaton alumiinilevynpalanen ja lastuta siitä ulos haluttu kotelon muoto ei ole oikeastaan mitään uutta vaan menettely vaikuttaa teolliselta kantilta katsottaessa lähinnä tavattoman vanhanaikaiselta ja tehottomalta. Tuolla tavoin olemme perinteisesti teettäneet ensimmäiset tuotekehitysprotot ja testipohjat mutta sarjatuotteille olemme pyrkineet jo hakemaan ratkaisuja joilla päästään jo aihiotasolla lähemmäksi haluttua lopputulosta ja joiden avulla vältytään tolkuttomalta työnaikaiselta materiaalihävikiltä mitä Applen lähestymistavasta väistämättä seuraa.

Mieleen tulee tässä vaiheessa se että ovatko jenkit tosiaan noin takapajuisia, onko kyseessä vain markkinointikikasta tuotteelle jossa on katteet kohdillaan ja joka sietää tehottoman valmistustyön vai onko projektissa loppunut keskenkaiken paukut ja into viedä prosessi loppuun saakka.

(Niin.. ja en keksi tuosta kotelosta mitään mikä vaatisi oikeasti µ:n tarkkuutta vaan toiminnallisilta osiltansa näyttää toteutukselta jossa pärjäillään todellisuudessa ennemin satasten tarkkuusluokilla...)