Ei ole paras mahdollinen alku päivälle herätä kesken liian realistisen tuntuisen unen kellon sointiin ja viettää ensimmäiset minuutit miettien olivatko tapahtuneet unta vaiko eilisen päivän asioita ennenkuin päätyy siihen lopputulokseen että untahan sitä näki. Varsinkin kun uni ei ollut edes niitä hauskimpia vaan viimepäivien tapahtumien summaa.
Mutta onneksi sentään oli kyseessä uni eikä arkitodellisuus ja saattoi sitten lähteä uuteen päivään jotenkuten levänneenä. Päivä onkin sitten sujunut mallikkaasti. Duunissa viimein siirsimme omat tavaramme, testi- & mittalaitteemme sekä protokappaleet sun muut valmistuneen labranlaajennuksen puolelle ja aika on sujunut tälläkertaa kivasti työpistettä kalustaessa. Nyt alkaa olla homma mallillaan jahka vielä huomenna saa vaihdettua paineilmaletkuun liitoskappaleen ja muutaman muun pikku säädän säädettyä.
Taas vain se tuttu tilanne että pitäisi tehdä samalla oman varsinaisen duunin ja dippatyön ohella aina kaikenlaisia konseptuaalisia pikkutestejä ja virityksiä tuotannon ja tuotekehityksen tarpeisiin. Mielelläänhän noiden kanssa leikkisi jos vain olisi aikaa mutta kun tuohon 8 päiväiseen viikkoon ei vielä ole saatu siirryttyä niin jostain joutunee taas tinkimään.
Tosin kysyivät että oletkos seonnut kun aprikoin että jos sitä vaikka vapaalla ehtisi omasta mielenkiinnosta analysoimaan tietokannasta muutamia tunnuslukuja vuoden tuotannosta..
2004-09-30
Vantaan vihreät osaavat
Ekologiaa vantaalaisittain. Vihreiden vaalimainontaahan tämä pihakirppismainos kunnallisvaaliehdokkaineen päivineen kun tarkemmin katsoo mutta herää vain kysymys kuinka tämä teipillä roskiksenkylkeen kiinnihirtetty ja sateen piestäväksi unohdettu tapahtumamainos oikein on sopusoinnussa asuinympäristön viihtyisyyttä painottavien teemojen kanssa...
2004-09-29
Havaintoja kaupungista
Työmatkoilla näkee väliin kummia asioita. Kävelen liki päivittäin töihin Siilitien metroasemalta Roihupellon puolelle. Näin tein myös tässä juuri tänään hetkinen sitten.
Puolessavälin matkaa näen kun edelläni kävelee STUK:n suuntaan ehkä sellainen 50-vuotias siististi pukeutunut mies salkku kädessään. Yht'äkkiä hän pysähtyy, kävelee muutaman askeleen taaksepäin, astuu muutaman askeleen pöpelikön puolelle pois jalkakäytävältä, kaapaiseen siinä kasvaneesta pihlajasta kourallisen marjoja ja jatkaa matkaansa pihjalajanmarjoja mutustellen.
Eivät tainneet olla happamia...
Puolessavälin matkaa näen kun edelläni kävelee STUK:n suuntaan ehkä sellainen 50-vuotias siististi pukeutunut mies salkku kädessään. Yht'äkkiä hän pysähtyy, kävelee muutaman askeleen taaksepäin, astuu muutaman askeleen pöpelikön puolelle pois jalkakäytävältä, kaapaiseen siinä kasvaneesta pihlajasta kourallisen marjoja ja jatkaa matkaansa pihjalajanmarjoja mutustellen.
Eivät tainneet olla happamia...
2004-09-28
Tämä hetki ja tulevaisuus
Aamut eivät edelleenkään ole minua varten. Töissä käyntiin lähteminen kestää aina aikansa vaikka onkin jo muutoinkin se toimiston viimeinen töihintulija joka ensitöikseen linnottautuu kahvikuppinsa kanssa tuijottamaan saapuneita posteja ja heräilemään hitaasti varsinaiseen aivotyöhön iltapäiväksi.
Tässä viimepäivinä on taas ehtinyt miettimään yhtä ja toista mielessänsä elämästä ja asioista. Vaikka väliin tuleva turhauttaa ja ei tiedä mitä edessä on niin on ehkä sittenkin ihmiselämän onni se että tulevaisuudesta ja seuraavasta hetkestä ei ole kenelläkään tietoa ja iloja ja suruja ei ennalta näe kukaan eikä mikään.
Mutta miksi sitten siihen ei ole tyytyväinen vaan niin usein sortuu miettimään tulevaa liiaksi sensijaan että olisimme tyytyväisiä siihen hetkeen mikä on meneillään ja niihin asioihin mitä on. Miksi kuvitella kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, usein vielä niitä kaikista negatiivisimpia, ja jo etukäteen murehtia sellaisia asioita mitkä eivät ole vielä toteutuneet tai eivät edes ehkä koskaan toteudu. Kovin inhimillistähän tuollainen on mutta miksihän asiat ovat noin.
Mieleen tulee onneksi aina erään ystäväni sanat viime talvelta jossa hän muistutti siitä että kuinka tärkeää on keskittyä niihin hyviin asioihin jotka ovat nyt ja kantaa murhetta ja surua vasta kun sen aika ehkä josku on eikä yhtään sitä ennen.
Tässä viimepäivinä on taas ehtinyt miettimään yhtä ja toista mielessänsä elämästä ja asioista. Vaikka väliin tuleva turhauttaa ja ei tiedä mitä edessä on niin on ehkä sittenkin ihmiselämän onni se että tulevaisuudesta ja seuraavasta hetkestä ei ole kenelläkään tietoa ja iloja ja suruja ei ennalta näe kukaan eikä mikään.
Mutta miksi sitten siihen ei ole tyytyväinen vaan niin usein sortuu miettimään tulevaa liiaksi sensijaan että olisimme tyytyväisiä siihen hetkeen mikä on meneillään ja niihin asioihin mitä on. Miksi kuvitella kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, usein vielä niitä kaikista negatiivisimpia, ja jo etukäteen murehtia sellaisia asioita mitkä eivät ole vielä toteutuneet tai eivät edes ehkä koskaan toteudu. Kovin inhimillistähän tuollainen on mutta miksihän asiat ovat noin.
Mieleen tulee onneksi aina erään ystäväni sanat viime talvelta jossa hän muistutti siitä että kuinka tärkeää on keskittyä niihin hyviin asioihin jotka ovat nyt ja kantaa murhetta ja surua vasta kun sen aika ehkä josku on eikä yhtään sitä ennen.
2004-09-26
Ystävyys
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja ystävien ja kaverien kanssa on kivaa viettää aikaa ja puuhastella mukavia mutta ystävien todellinen arvo tulee punnittua päivinä jolloin kaikki ei ole hyvin ja uutiset vakavampia.
Vaikka epätietoisuutta ei kukaan voikkaan ottaa ja viedä pois mennessään ja ratkoa mitään toisen puolesta keventää mieltä aina tietoisuus siitä että lähellä on ystäviä jotka jaksavat kuunnella, lähteä kävelylle, lähettää halauksia ja muistuttaa myös kaikesta siitä mikä ei ole huonommin.
Sitä vain ei aina muista sanoa heille riittävän selvästi mutta toisaalta eipä tuollaista edes taida tarvita vääntää rautalangasta oikeille ystäville vaan sen tietää, puolin ja toisin. Ja siksi sitä myös muistaa vuoroin kuunnella ystäviensä huolia ja murheita vastavuoroin.
Vaikka epätietoisuutta ei kukaan voikkaan ottaa ja viedä pois mennessään ja ratkoa mitään toisen puolesta keventää mieltä aina tietoisuus siitä että lähellä on ystäviä jotka jaksavat kuunnella, lähteä kävelylle, lähettää halauksia ja muistuttaa myös kaikesta siitä mikä ei ole huonommin.
Sitä vain ei aina muista sanoa heille riittävän selvästi mutta toisaalta eipä tuollaista edes taida tarvita vääntää rautalangasta oikeille ystäville vaan sen tietää, puolin ja toisin. Ja siksi sitä myös muistaa vuoroin kuunnella ystäviensä huolia ja murheita vastavuoroin.
Aurinkoa ja varjoja
Aurinkoinen olo ja pirteä päivänalku tuolla ulkona taas vaihteeksi mutta täällä sisällä heräillessä olo muutamaa astetta mietteliäämpiä ja hiljaisempi.
Vaikea kirjoittaa asiasta suoraan kun kaikkea ei halua aina ääneen ajatella mutta sanotaanko näin heille jotka minut ovat jo joitain aikoja tunteneet ja olleet riittävän lähellä että paras mahdollinen alku aamulle ei ole saada tekstiviestiä jonka sisältö tuo liiaksi mieleen ne uutiset ja tunnetilat jotka iskivät vastaan oikeastaan tasan vuosi sitten.
Välttämättä ei kyseessä ole sen enemmästä ja liiasta tulkinnasta mutta silti tuollaiset viestit pistävät miettimään ja synkentävät päivää. Epävarmuus on kaikenkaikkiaan viheliäinen tunne.
Toivottavasti tämä ei ollut täysin kryptistä kirjoittelua..
Vaikea kirjoittaa asiasta suoraan kun kaikkea ei halua aina ääneen ajatella mutta sanotaanko näin heille jotka minut ovat jo joitain aikoja tunteneet ja olleet riittävän lähellä että paras mahdollinen alku aamulle ei ole saada tekstiviestiä jonka sisältö tuo liiaksi mieleen ne uutiset ja tunnetilat jotka iskivät vastaan oikeastaan tasan vuosi sitten.
Välttämättä ei kyseessä ole sen enemmästä ja liiasta tulkinnasta mutta silti tuollaiset viestit pistävät miettimään ja synkentävät päivää. Epävarmuus on kaikenkaikkiaan viheliäinen tunne.
Toivottavasti tämä ei ollut täysin kryptistä kirjoittelua..
2004-09-24
Viikko paketissa
Koti-ilta on joskus varsin rentouttava vaihtoehto viikon päätteeksi, varsinkin jos on kiva leffa katsottavana tai muuta ajanvietettä tarjolla. Nyt oli "ihan pakko" käydä eilen taas elokuvaostoksilla kun kauppoihin tuli leffapaketti jonka sisältöä ei voi oikein edes itse objektiivisesti arvioida vaan joka kuuluu sellaiseen "pakko omistaa" kategoriaan.
Tähtien sota-trilogia nyt vain on yksi melkolailla kiinteästi lapsuuteen liittyvä käsite jota ei voi ohittaa ja vaikka omistaakin jo vanhoista Laser-levyistä waretetut DVD-versiot niin pakkohan tuokin nostalgiapaketti oli ostaa ja nyt on jo eka osa katsottuna taas jälleen kerran. Kysymys onkin vain siinä että kuinkahan monta kertaa nuo leffat on jo elämässään nähnyt..
Viikko onneksi kunnialla paketissa vaikka flunssan myötä vähän menikin susille, aina ei voi voittaa :-)
Tähtien sota-trilogia nyt vain on yksi melkolailla kiinteästi lapsuuteen liittyvä käsite jota ei voi ohittaa ja vaikka omistaakin jo vanhoista Laser-levyistä waretetut DVD-versiot niin pakkohan tuokin nostalgiapaketti oli ostaa ja nyt on jo eka osa katsottuna taas jälleen kerran. Kysymys onkin vain siinä että kuinkahan monta kertaa nuo leffat on jo elämässään nähnyt..
Viikko onneksi kunnialla paketissa vaikka flunssan myötä vähän menikin susille, aina ei voi voittaa :-)
Sesam aukene ?
Käyttöliittymäsuunnittelu on todella haasteellista puuhaa ja vaikka kuinka miettisi voi siltikin syntyä huonoja lopputuloksia. Periaatteesahan tämän uuden paikallisjunan ovenavauksen pitäisi olla melko selkeä omalla tavallaan jos sitä hetken katselee mutta onko se sittenkään niin onnistunut ?
Ensinnäkään nopeasti vilkaistuna mikään ei selkeästi yhdistä kyseistä paneelia toiminnallisesti oveen ja viimeksi juuri tänään näin miten ovea yritettiin moneen kertaan avata punaisella napilla...
Kasvi: Rutistumme tietoyhteiskunnan puristuksessa
digitoday / työ ja ura / Kasvi: Rutistumme tietoyhteiskunnan puristuksessa
Mielenkiintoisia ajatuksia tietoyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Toki vain yhden ihmisen suusta mutta vuosien varrella olen ainakin itse varovaisesti arvostanut J.J. Kasvin artikkeleita siitä että vaikka ne sisältävätkin visiointia ja spekulaatiota niin turhaa hypeä niissä on harvemmin näkynyt.
Mielenkiintoisia ajatuksia tietoyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Toki vain yhden ihmisen suusta mutta vuosien varrella olen ainakin itse varovaisesti arvostanut J.J. Kasvin artikkeleita siitä että vaikka ne sisältävätkin visiointia ja spekulaatiota niin turhaa hypeä niissä on harvemmin näkynyt.
2004-09-22
Suunnittelustudio
Tulipahan sitten paikalle kutsuttuna edustettua itseään suunittelustudion avajaisissa ja flunssaa uhmaten piipahdettua Otaniemessä nauttimassa virvokkeita, näkemässä tuttuja ja kuunneltua muutamia puheita.
TKK:n koneensuunnittelun suunnittelustudio on alkujaan työtila joka on syntynyt kurssin tuotekehitysprojekti työ- ja kokoustilaksi jossa projektiryhmät ovat pitäneet projektipalavereita, suunittelusessioita, miettinyt innovaatioitaan ja koetelleen hermojaan. Alkuperäinen studio oli yksi erityis-sisustettu luokkahuone TKK:n koneosaston kakkoskerroksessa mutta kiinteistön remontin myötä studio pakotettiin uudistumaan.
Nyt virallisesti avattu studio on uusimpien ideoiden ja käyttökokemusten myötä muovautunut uudenlainen tiimityötila joka on suunniteltu kesän aikana käyttäen apuna Koneosaston, Taik:n ja Arkkitehtiosaston osaamista ja tietotaitoa ja täytyy todeta että paljon on muuttunut.
Siinä missä entinen studio oli vain yksi luokkahuone on uusi studio entinen voimalaitostekniikan labra jonne mahtuu 2 työtilaa, taukopiste ja vielä hieman ylimäärälattiaa tuleviin tarpeisiin. Kommunikaatiota varten studioon on tuotu TKK:n langattoman Aalto-verkon tukiasema jonka avulla kaikki halukkaat saavat wlan-laitteensa kiinni verkkoon kaikkialla työtilassa, käytettävyyttä laajentaa oma ulko-ovi uniikilla magneettiavaimellaan joka mahdollistaa tilan käytön 24h vuorokaudessa ja studiosta on entistä lyhyempi matka koneenrakennuksen laboratorion työtiloihin joissa projektit näkevät käytännössä päivänvalonsa.
Yleisnäkymä neukkarin suuntaan
Varsinainen neukkarin puoli on melkolailla perinteinen työtila. Työpöytä, tuoleja, paljon tussitaulupinta-alaa, 3D-suunittelutyöasema ja riittävästi verkkotökkeleitä läppäreiden verkottamiseen ja screeni dataprojektorille. Värien ja pintamateriaalien käyttö tässä tilassa on perinteistä koulun linjaa pirteämpää ja ulkoasu työhön houkutteleva. Ainoana miinuksena ehkä korkealla oleva katto joka tekee tilasta hallimaisen.
Sensijaan innovaatiomonttu on tilana varsin mielenkiintoinen. Vanhasta laitemontusta on sisustettu hyvin moderini palaveritila jonka tarkoituksena on houkutella mielikuvitusta ulos kuorestaan, vapauttaa ajattelua ja rentouttaa työn tiimellyksessä. Vanhan purjeen alle on laadittu tila jonka pohjan pehmeä ja jalan alla joustava lattia on miellyttävä jalan alla, pienet jakkarat ja pehmeät nojatuolit mahdollistavat rennon otteen, yhdessä nurkassa on kirkasvalon vierellä pieni datapiste ja yhdelle seinälle sijoitetut tussitaulut toimivat skissailu- ja visiointipintana aivoriihien tarpeisiin. Tälläisen tilan jokainen voisi haluta työpaikalleen tai miksei jopa omaan kotiinsa jos sikseen tulee !
Innovaatiomonttu
Kerrassaan mielenkiintoinen työtila jonka oikeastaan ainoana miinuksena on se ettei sitä ollut vielä viimevuonna jolloin itse oli kurssilla projektipäälikkönä. Mieleen tulee vain se että mitä tuossa on sellaista oppia jota voisi tuoda mukanaan työelämään ja soveltaa käytännössä omassa työssään. Jokatapauksessa tuollaiset tilat ovat omiaan muuttamaan sitä ehkä hieman pajavasarahenkistä imagoa joka konetekniikalla edelleen on oppiaineena...
TKK:n koneensuunnittelun suunnittelustudio on alkujaan työtila joka on syntynyt kurssin tuotekehitysprojekti työ- ja kokoustilaksi jossa projektiryhmät ovat pitäneet projektipalavereita, suunittelusessioita, miettinyt innovaatioitaan ja koetelleen hermojaan. Alkuperäinen studio oli yksi erityis-sisustettu luokkahuone TKK:n koneosaston kakkoskerroksessa mutta kiinteistön remontin myötä studio pakotettiin uudistumaan.
Nyt virallisesti avattu studio on uusimpien ideoiden ja käyttökokemusten myötä muovautunut uudenlainen tiimityötila joka on suunniteltu kesän aikana käyttäen apuna Koneosaston, Taik:n ja Arkkitehtiosaston osaamista ja tietotaitoa ja täytyy todeta että paljon on muuttunut.
Siinä missä entinen studio oli vain yksi luokkahuone on uusi studio entinen voimalaitostekniikan labra jonne mahtuu 2 työtilaa, taukopiste ja vielä hieman ylimäärälattiaa tuleviin tarpeisiin. Kommunikaatiota varten studioon on tuotu TKK:n langattoman Aalto-verkon tukiasema jonka avulla kaikki halukkaat saavat wlan-laitteensa kiinni verkkoon kaikkialla työtilassa, käytettävyyttä laajentaa oma ulko-ovi uniikilla magneettiavaimellaan joka mahdollistaa tilan käytön 24h vuorokaudessa ja studiosta on entistä lyhyempi matka koneenrakennuksen laboratorion työtiloihin joissa projektit näkevät käytännössä päivänvalonsa.
Yleisnäkymä neukkarin suuntaan
Varsinainen neukkarin puoli on melkolailla perinteinen työtila. Työpöytä, tuoleja, paljon tussitaulupinta-alaa, 3D-suunittelutyöasema ja riittävästi verkkotökkeleitä läppäreiden verkottamiseen ja screeni dataprojektorille. Värien ja pintamateriaalien käyttö tässä tilassa on perinteistä koulun linjaa pirteämpää ja ulkoasu työhön houkutteleva. Ainoana miinuksena ehkä korkealla oleva katto joka tekee tilasta hallimaisen.
Sensijaan innovaatiomonttu on tilana varsin mielenkiintoinen. Vanhasta laitemontusta on sisustettu hyvin moderini palaveritila jonka tarkoituksena on houkutella mielikuvitusta ulos kuorestaan, vapauttaa ajattelua ja rentouttaa työn tiimellyksessä. Vanhan purjeen alle on laadittu tila jonka pohjan pehmeä ja jalan alla joustava lattia on miellyttävä jalan alla, pienet jakkarat ja pehmeät nojatuolit mahdollistavat rennon otteen, yhdessä nurkassa on kirkasvalon vierellä pieni datapiste ja yhdelle seinälle sijoitetut tussitaulut toimivat skissailu- ja visiointipintana aivoriihien tarpeisiin. Tälläisen tilan jokainen voisi haluta työpaikalleen tai miksei jopa omaan kotiinsa jos sikseen tulee !
Innovaatiomonttu
Kerrassaan mielenkiintoinen työtila jonka oikeastaan ainoana miinuksena on se ettei sitä ollut vielä viimevuonna jolloin itse oli kurssilla projektipäälikkönä. Mieleen tulee vain se että mitä tuossa on sellaista oppia jota voisi tuoda mukanaan työelämään ja soveltaa käytännössä omassa työssään. Jokatapauksessa tuollaiset tilat ovat omiaan muuttamaan sitä ehkä hieman pajavasarahenkistä imagoa joka konetekniikalla edelleen on oppiaineena...
Uhittelua
Tulee sitten takapakkia tai ei niin olo on senverran hyvä että nyt on pakko lähteä seinien sisältä ulos ja piipahtamaan Otaniemessä. Muutoin menee hermo lopullisesti sisällä nysväämiseen. Huomenna sitten näkee oliko järkee vai ei :-)
Välitila
Ei oikein vielä täysin terve mutta ei nyt enää (omasta mielestä) sairaskaan. Ärsyttävä olotila kerrassaan kun ajattelin välttyä suuremmilta ystävien nuhdesaarnoilta ja jäin vielä toiseksi päiväksi kotiin lepäämään. Ainakin näin päiväksi vielä.Täytyy kehittää vain jotain ajankulua ja ammentaa lisää teetä kurkusta alas.
Illemalla jos olotila sen suo saatan kyllä piipahtaa tuolla Otaniemen suunnassa kun tuli vallan Proffalta kutsu muuton alla evakuoidun tuotekehityksen uuden suunittelustudion avajaisiin ja katsomaan millaiseksi tuo maanmainio tiimityötila on rakennettu uusien ideoiden ja käytössä hyväksi havaittujen ratkaisujen pohjalta ja voisiko tilasta ja sen esittelystä ammentaa jotain oppeja myös tuonne työmaailman puolelle.
Illemalla jos olotila sen suo saatan kyllä piipahtaa tuolla Otaniemen suunnassa kun tuli vallan Proffalta kutsu muuton alla evakuoidun tuotekehityksen uuden suunittelustudion avajaisiin ja katsomaan millaiseksi tuo maanmainio tiimityötila on rakennettu uusien ideoiden ja käytössä hyväksi havaittujen ratkaisujen pohjalta ja voisiko tilasta ja sen esittelystä ammentaa jotain oppeja myös tuonne työmaailman puolelle.
2004-09-21
Me portinvartijat
Flunssassa ehtii hyvin istumaan TV:n äärellä ja tuijottamaan ruutua ja katselmaan mitä sieltä tulee. Ja ehdin nyt ensimmäistäkertaa katsomaan tuota maikkari komediasarjaa Me Stallarit ja täytyy taas todeta että 70-luvun vaikutus elää ja voi hyvin suomalaisessa mediakentässä.
Vaikeaa olisi kuvitella hilpeää sitcomia "me natsit" jossa iloinen arjalaisperhe eläisi elämäänsä, isäpappa kävisi töissä leirinvartijana ja lapset olisivat iloisia Hitler Jugend-nuoria rotupuhtaan aatteen palossa mutta nähtävästi sama on todella mahdollista näiden meidän omien keskitysleirin portinvartijoiden osalta.
Pikkusievästi esitetään Suomea kohti totalitääristä diktatuuria ohjanneet stalininistit hilpeinä ja vaarattomina sitcom-hömelöinä ja siivotaan samalla omia taustoja maton alle. Ikäänkuin yritettäisiin vähätellä menneitä ja sillälailla sulavasti unohtaa se että tekeillä oli vallankumous ja yhteiskunnan täydellinen romuttaminen. Vapauksien menettäminen ja sisäiset puhdistukset ja valtiollinen terrori.
Samaa asennetta kielii sekin että siinä missä muissa medioissa käsiteltiin taannoin suhteellisen laajasti professori Esko Salmisen tutkimusta Tampereen yliopiston viestinnän koulutuksesta ja koulutuksessa levinneestä vasemmistoajattelusta stalinistiprofessoreiden Nordenstrengin ja Hemanuksen johdolla ei Yle juurikaan noteerannut tutkimusta. Liekö sitten syynä se että tutkimuksen tulokset liippaavat liian läheltä liian montaa yleläistä..
Vaikeaa olisi kuvitella hilpeää sitcomia "me natsit" jossa iloinen arjalaisperhe eläisi elämäänsä, isäpappa kävisi töissä leirinvartijana ja lapset olisivat iloisia Hitler Jugend-nuoria rotupuhtaan aatteen palossa mutta nähtävästi sama on todella mahdollista näiden meidän omien keskitysleirin portinvartijoiden osalta.
Pikkusievästi esitetään Suomea kohti totalitääristä diktatuuria ohjanneet stalininistit hilpeinä ja vaarattomina sitcom-hömelöinä ja siivotaan samalla omia taustoja maton alle. Ikäänkuin yritettäisiin vähätellä menneitä ja sillälailla sulavasti unohtaa se että tekeillä oli vallankumous ja yhteiskunnan täydellinen romuttaminen. Vapauksien menettäminen ja sisäiset puhdistukset ja valtiollinen terrori.
Samaa asennetta kielii sekin että siinä missä muissa medioissa käsiteltiin taannoin suhteellisen laajasti professori Esko Salmisen tutkimusta Tampereen yliopiston viestinnän koulutuksesta ja koulutuksessa levinneestä vasemmistoajattelusta stalinistiprofessoreiden Nordenstrengin ja Hemanuksen johdolla ei Yle juurikaan noteerannut tutkimusta. Liekö sitten syynä se että tutkimuksen tulokset liippaavat liian läheltä liian montaa yleläistä..
tilannetiedoitus
Jos olo ei olisi nuutunut juoksisin jo pitkin seiniä. Flunssassa kotona istuskelu on itseasiassa ärsyttävämpää kuin muistinkaan. En jostain syystä osaa tehdä sitä että menisi vain sänkyyn lepäämään ja vaikka lukemaan vaan jotain pitäisi muka yrittää puuhata päivän muttakun ei jaksa ja pää tukossa niin hermohan siinä menee
Luovutusvoitto
Nämä hetket ovat sitten masentavia. Muutoin sitä vielä pääsääntöisesti oikeasti vain vitsailee vanhenemisestaan mutta flunssan oireiden ja muiden vastaavien yhteydessä alkaa huomaamaan että ei sitä ole enää aivan siinä terässä kuin lukiovuosina jolloin jaksoi raahautua teatterin valopöydän taakse vaikka kuumeessakin vetämään omalta osaltaan proggista lävitse teen ja termospullon voimalla. Nyt sitä on vanhennut..
Tämä on myös kovin ristiriitainen olotila sillä toisaalta alkaa olla jo senverran järkeä päässä että toisella olkapäällä istuskelee jos se kaveri joka kuiskaa korvaan että olisi ihan oikeasti järkevämpää levätä yksi päivä ja antaa flunssan taittua ja että niin järkevät ihmiset tekevät ihan oikeasti mutta edelleen toisella olalla istuskelee se pieni sarvipää jonka kunnia ei anna periksi sairastaa sitten tippaakaan ja jonka voimalla sitä onkin jaksanut eteenpäin. Huutaa vain että lisää hanaa ja havuja perkele.
Toisaalta ehkä tälläinen saamaton olo yhden pienen nuhan vuoksi myös kertoo siitäkin että siinä missä lukiovuosina sentään vielä säännönmukaan joka aamu läpi lumen tuulen ja tuiskun pyöräili koululle ja takaisin on sitä nytten degeneroitunut laiskaksi joukkoliikenteen suosijaksi ja että jotain ehkä kannattaisi harkita yleiskunnon kohottajaksi jotta ei ihan näin olisi lyötävissä.
Elämä on uhkapeliä ja ehkä tänään on annettava sen järkikaverin voittaa pistettävä panokset lepäämiselle. Mutta auta armias jos huomenna ei ole helpottanut ja tämä päivä on sairastettu turhaan, sitten kyllä harmittaa.. Jos kohta vähän jurppii jo nyt.
Voi voitettuja.
Tämä on myös kovin ristiriitainen olotila sillä toisaalta alkaa olla jo senverran järkeä päässä että toisella olkapäällä istuskelee jos se kaveri joka kuiskaa korvaan että olisi ihan oikeasti järkevämpää levätä yksi päivä ja antaa flunssan taittua ja että niin järkevät ihmiset tekevät ihan oikeasti mutta edelleen toisella olalla istuskelee se pieni sarvipää jonka kunnia ei anna periksi sairastaa sitten tippaakaan ja jonka voimalla sitä onkin jaksanut eteenpäin. Huutaa vain että lisää hanaa ja havuja perkele.
Toisaalta ehkä tälläinen saamaton olo yhden pienen nuhan vuoksi myös kertoo siitäkin että siinä missä lukiovuosina sentään vielä säännönmukaan joka aamu läpi lumen tuulen ja tuiskun pyöräili koululle ja takaisin on sitä nytten degeneroitunut laiskaksi joukkoliikenteen suosijaksi ja että jotain ehkä kannattaisi harkita yleiskunnon kohottajaksi jotta ei ihan näin olisi lyötävissä.
Elämä on uhkapeliä ja ehkä tänään on annettava sen järkikaverin voittaa pistettävä panokset lepäämiselle. Mutta auta armias jos huomenna ei ole helpottanut ja tämä päivä on sairastettu turhaan, sitten kyllä harmittaa.. Jos kohta vähän jurppii jo nyt.
Voi voitettuja.
2004-09-20
Duhadedä
Nuha on ikävä asia. Pitää niistää, olla nuutunut, juoda lämmintä, yskiä. En minä tälläistä ole halunnut, viekää se pois. Haluan rahat takaisin !!
Myönnettäköön. Olen äärimmäisen huono sairastamaan yhtään mitään ja yleensä raahaudun menoihini ties millaisessa flunssassa silkan pirullisen sisukkuuden voimalla vähintään villapaita niskassa ja termospullo repussa hammasta purren on sitten ollut kysessä työt tai harrasteet. Vaatii yleensä vähintään 39 astetta lähentelevän kuumeen tai jonkun flunssaa järeämmän ärsykkeen että alkaa vuode kutsumaan. Nyt ei onneksi olla lähelläkään vaan luokittelisin tämän vain parin päivän pikku pirulaiseksi ja luultavasti huomenna jo parempi fiilis. Ei vain saa antautua eikä jäädä tuleen makaamaan..
Herra murphy sitten tietenkin ottaa ja potkaisee ja aamulla on jämäkkä kuume mutta ei uskota siihen vielä ( knock knock)
Myönnettäköön. Olen äärimmäisen huono sairastamaan yhtään mitään ja yleensä raahaudun menoihini ties millaisessa flunssassa silkan pirullisen sisukkuuden voimalla vähintään villapaita niskassa ja termospullo repussa hammasta purren on sitten ollut kysessä työt tai harrasteet. Vaatii yleensä vähintään 39 astetta lähentelevän kuumeen tai jonkun flunssaa järeämmän ärsykkeen että alkaa vuode kutsumaan. Nyt ei onneksi olla lähelläkään vaan luokittelisin tämän vain parin päivän pikku pirulaiseksi ja luultavasti huomenna jo parempi fiilis. Ei vain saa antautua eikä jäädä tuleen makaamaan..
Herra murphy sitten tietenkin ottaa ja potkaisee ja aamulla on jämäkkä kuume mutta ei uskota siihen vielä ( knock knock)
Nykyaikaa M-radalla
Nykyaikaa M-radalla, Näkee sitä uutta kalustoa joskus meilläkin päin eikä vain aina ja iankaiken suosimassa Itä-Vantaan liikennettä.
Työtä ja dopingia..
Doupattuna on hyvä olla.. Suurista toiveista huolimatta Glendronnachin lääkinnällinen vaikutus jäi ilmeisen tehottomaksi ja eilen orastanut kröhäntapainen on yrittänyt tämän päivän aikana täysimittaista rintamahyökkäystä kaikilla sektoreilla. En sitten tiedä että onko tämä sitä samaa taudinkuvaa jota on ollut siellä täällä liikkeellä viimeaikoina vai mitä mutta ainakaan vielä en ole sentään tunnustautunut virallisesti kipeäksi ja jäänyt lepäilemään laakereillani.
Ei sinänsä että se edes sopisi meikäläiselle luonteenlaadulle. Töissä jaksaa jos ei muuten niin kahvin ja finrexinin voimalla eteenpäin niinkuin edellistalvenkin flussasesongin aikana ja kotona voi sitten turvautua teehen ja hunajaan omalääkinnässä. Töissä vain saa ylimääräistä liikuntaa kun käy säännöllisin väliajoin niistämässä nenäänsä tyhjemmäksi.
Tosin ei tämä niin negatiivistakaan ole. En tiedä mistä kummasta ilmiö johtuu mutta olen usein huomannut olevani pienessä flunssassa melkeinpä tavanomaista aikaansaavempi luovuutta ja innovointia vaativissa asioissa siinä missä taas rutiinihommiin pieni sairastelu kylläkin iskee lovea ja vie tehoja. Olen siis kätevästi hyödyntänyt oloa ja istunut päivän tiiviisti koneen ääressä rakentamassa uutta toiminnallisuutta testausjärjestelmään saaden aikaan jopa jotain toimivaa.
Nyt on sitten suunnilleen tasan viikko debugata aikaansaannoksiaan jotta seuraavassa palaverissa on demo esittelykunnossa...
Ei sinänsä että se edes sopisi meikäläiselle luonteenlaadulle. Töissä jaksaa jos ei muuten niin kahvin ja finrexinin voimalla eteenpäin niinkuin edellistalvenkin flussasesongin aikana ja kotona voi sitten turvautua teehen ja hunajaan omalääkinnässä. Töissä vain saa ylimääräistä liikuntaa kun käy säännöllisin väliajoin niistämässä nenäänsä tyhjemmäksi.
Tosin ei tämä niin negatiivistakaan ole. En tiedä mistä kummasta ilmiö johtuu mutta olen usein huomannut olevani pienessä flunssassa melkeinpä tavanomaista aikaansaavempi luovuutta ja innovointia vaativissa asioissa siinä missä taas rutiinihommiin pieni sairastelu kylläkin iskee lovea ja vie tehoja. Olen siis kätevästi hyödyntänyt oloa ja istunut päivän tiiviisti koneen ääressä rakentamassa uutta toiminnallisuutta testausjärjestelmään saaden aikaan jopa jotain toimivaa.
Nyt on sitten suunnilleen tasan viikko debugata aikaansaannoksiaan jotta seuraavassa palaverissa on demo esittelykunnossa...
Viikonlopunaikoja
Viikonloput ovat oikeastaan aika kiva asia olla olemassa. Olo suhteellisen levännyt kun ensin kävi eilen saunomassa vanhemmilla ja sitten nukkui kellonympäryksenverran yöunta varastoon hyvin syöneenä, löylytettynä ja sopivasti muutoinkin nauttineena muutaman saunakaljan verran. (vauhdikasta yöelämää eikö totta..)
Ikävää vain se että jostain on joku kröhänpoikanen hypännyt kurkunpäähän kiusaamaan ja sopii toivoa ettei herkeä sen pahemmaksi vaivaksi. Se voi myös olla luonnon oma keino muistuttaa säännöllisen imuroinnin tärkeydestä mutta sitähän me emme sentään kuuntele.. Mukillinen hyvää earl freytä ja pari kurkkua lämmittävää iltaviskiä auttakoon asiaan ja vieköön kröhän kauaksi pois kiusaamasta. Jos ei muuten niin 15 v. vanhaa sherrytynnyrikypsytettyä Glendronnachia siemaillessa köhiminen on paljon mukavampaa kuin ilman :-)
Ikävää vain se että Lagavulinin saanto suomessa on taas heikenynyt alkon valikoiman muutoksen takia ja vähää varastonpohjaa ei uskalla joka tilanteessa verottaa...
Ikävää vain se että jostain on joku kröhänpoikanen hypännyt kurkunpäähän kiusaamaan ja sopii toivoa ettei herkeä sen pahemmaksi vaivaksi. Se voi myös olla luonnon oma keino muistuttaa säännöllisen imuroinnin tärkeydestä mutta sitähän me emme sentään kuuntele.. Mukillinen hyvää earl freytä ja pari kurkkua lämmittävää iltaviskiä auttakoon asiaan ja vieköön kröhän kauaksi pois kiusaamasta. Jos ei muuten niin 15 v. vanhaa sherrytynnyrikypsytettyä Glendronnachia siemaillessa köhiminen on paljon mukavampaa kuin ilman :-)
Ikävää vain se että Lagavulinin saanto suomessa on taas heikenynyt alkon valikoiman muutoksen takia ja vähää varastonpohjaa ei uskalla joka tilanteessa verottaa...
2004-09-18
Retoriikkaa
Ehkä tuo yksi lyhytkestoinen bussilakko on saanut jo turhan suuret mittasuhteet ja liikaa huomiota osakseen mutta en malta vielä kerran olla palaamatta aiheeseen ja muutamaan havaintoon.
Hesarissa perjantaina uutisointiin jo vihreiden ja demarien välisestä kissanhännänvedosta jossa demarit haukkuvat vihreitä siitä etteivät marssineetkaan tälläkertaa samassa rivissä heidän kanssaan ja vihreät luonnollisesti leimaavat mustamaalauksen mustamaalaukseksi.
Pohjanoteerauksen vetää tälläerää demarien älyn tonava M. Anttila joka ottaa esimerkikseen sen miten yksityistäminen on vaikuttanut lippujen hintoihin, palvelun tasoon ja kaluston laatuun Espoossa ja Vantaalla.
Ensinnäkin Anttilalta on tainnut mennä ohitse sellainen pieni yksityiskohta että täällä lähiössä ei yksikään yksityinen firma aja yhtään linjaa ja myy lippuja vaan palvelut yksityisiltä ostaa ja lippujen hinnat määrittää YTV eli kunnallinen taho. Toiseksi myös YTV päättää ja kilpailuttaa reitit ja kolmanneksi en ole täällä enää yhdelläkään yksityisellä liikennöitsijällä nähnyt niin ikäloppua ja loppuunajettua bussikalustoa mitä HKL:n ja STA:n vanhat nivelbussit ovat.
Ilmeisemmin Anttila retoriikassaan viittaa urbaanilegendaan siitä että Linjebuss olisi tuonut tänne liikenteeseen Tanskasta romuvarikolta bussikalustoa vaikka todellisuudessa v. -98 liikenteenseen tuodut tanskalaiset aytot olivat tuolloin pari vuotta vanhaa mallisarjaa olevia liki uusia matalalattiabusseja.
Tietäen demareitten ja Hakaniemenrannan välisistä suhteista puolustuslausen "Ay:llä on omat keinonsa, demarit eivät ole sekaantuneet mitenkään bussilakkoon" kuulostaa asiaa enemmän ja enemmän penkoessa vähintäänkin ontolta.
Hesarissa perjantaina uutisointiin jo vihreiden ja demarien välisestä kissanhännänvedosta jossa demarit haukkuvat vihreitä siitä etteivät marssineetkaan tälläkertaa samassa rivissä heidän kanssaan ja vihreät luonnollisesti leimaavat mustamaalauksen mustamaalaukseksi.
Pohjanoteerauksen vetää tälläerää demarien älyn tonava M. Anttila joka ottaa esimerkikseen sen miten yksityistäminen on vaikuttanut lippujen hintoihin, palvelun tasoon ja kaluston laatuun Espoossa ja Vantaalla.
Ensinnäkin Anttilalta on tainnut mennä ohitse sellainen pieni yksityiskohta että täällä lähiössä ei yksikään yksityinen firma aja yhtään linjaa ja myy lippuja vaan palvelut yksityisiltä ostaa ja lippujen hinnat määrittää YTV eli kunnallinen taho. Toiseksi myös YTV päättää ja kilpailuttaa reitit ja kolmanneksi en ole täällä enää yhdelläkään yksityisellä liikennöitsijällä nähnyt niin ikäloppua ja loppuunajettua bussikalustoa mitä HKL:n ja STA:n vanhat nivelbussit ovat.
Ilmeisemmin Anttila retoriikassaan viittaa urbaanilegendaan siitä että Linjebuss olisi tuonut tänne liikenteeseen Tanskasta romuvarikolta bussikalustoa vaikka todellisuudessa v. -98 liikenteenseen tuodut tanskalaiset aytot olivat tuolloin pari vuotta vanhaa mallisarjaa olevia liki uusia matalalattiabusseja.
Tietäen demareitten ja Hakaniemenrannan välisistä suhteista puolustuslausen "Ay:llä on omat keinonsa, demarit eivät ole sekaantuneet mitenkään bussilakkoon" kuulostaa asiaa enemmän ja enemmän penkoessa vähintäänkin ontolta.
2004-09-17
Nomen est Omen ja brandinmuutoksen tuskaa
Työnimikkeillä on kaikkialla maailmassa vaarallinen tapa jäädä elämään omaa elämäänsä ja tässäkin melkein on jo käynyt niin. Jyri maailman oli tarkoitus olla vain kokeilu bloggaamisesta ja jään kokeilu kepillä sen osalta miten hetken ideassa oikein käy eikä sillä ollut mitään sen suurempaa merkitystä.
Ystäväni esittämän aiheellisen kysymyksen johdosta rupesin oikeasti miettimään tuota nimeä ja totesin sen oikeastaan aika tylsäksi joten jotain tartti tehrä. Nimikointi ja nimen antaminen omalle tuotokselleen on aina haasteellista mutta tässä seuraillessa maailman menoa uudemman ajan savupiipputeollisuuden ( savupiippua ei tehtaassa ole mutta sentään tuolla vielä irroitetaan lastua teräksestä eli rehellistä hardishommaa..) vinkkelistä niin hetkenaikaa nimeä maisteltuani tuo savupiippupäiväkirja rupesi tuntumaan sopivan perinteiseltä.
Nyt sitten on enää perinteisen brandimuutoksen rasitteet niskassa. Uuden nimen päivittäminen, muutoksesta kommunikoiminen ja yhteystietojen hoitaminen osoittamaan oikeaan suuntaan. Pitikin mennä rekisteröitymään listalle vanhalla nimellä :-)
Ystäville ja tuttaville tiedoksi että työjärjestys on sitten seuraavanlainen
Ystäväni esittämän aiheellisen kysymyksen johdosta rupesin oikeasti miettimään tuota nimeä ja totesin sen oikeastaan aika tylsäksi joten jotain tartti tehrä. Nimikointi ja nimen antaminen omalle tuotokselleen on aina haasteellista mutta tässä seuraillessa maailman menoa uudemman ajan savupiipputeollisuuden ( savupiippua ei tehtaassa ole mutta sentään tuolla vielä irroitetaan lastua teräksestä eli rehellistä hardishommaa..) vinkkelistä niin hetkenaikaa nimeä maisteltuani tuo savupiippupäiväkirja rupesi tuntumaan sopivan perinteiseltä.
Nyt sitten on enää perinteisen brandimuutoksen rasitteet niskassa. Uuden nimen päivittäminen, muutoksesta kommunikoiminen ja yhteystietojen hoitaminen osoittamaan oikeaan suuntaan. Pitikin mennä rekisteröitymään listalle vanhalla nimellä :-)
Ystäville ja tuttaville tiedoksi että työjärjestys on sitten seuraavanlainen
- Nimen muutos blogin otsikossa
- Nimen ja uudem URL:n päivättäminen listalle
- Kun listalla URL päivitetty niin blogin osoite muuttaa muotoaan: http://jyrinsavupiippupaivakirja.blogspot.com
Mediajulkisuutta verkkopäiväkirjoista
Y L I O P P I L A S L E H T I
Tarkoituksella provosoiva otsikointi blogien nimikoinnista. Useissa lähteissä on sanaa päiväkirja suorastaan kammottu ja pidetty termiä verkkopäiväkirja erinomaisen huonona suomennoksena koska sen on katsottu viittaavan liiaksi niihin päiväkirjoihin joita säilytetään yöpöydän laatikossa lukittuna ja joihin tilitetään päivän tuntoja.
Mutta esitän tähän eroavan mielipiteen. Olen elämässäni tähän asti ehtinyt pitämään niin erinäisiä matkapäiväkirjoja, oppimispäiväkirjoja luentopäiväkirjoja ja muita vastaavia päiväkirjoja jotka nimikkeellisesti ovat olleet nimenomaisesti päiväkirjoja mutta joilla ei ole ollut sisällöltään tai rakenteeltaan välttämättä mitään tekoa noiden yöpöytäpäiväkirjojen kanssa.
En myöskään usko että kirjoissa ja kansissa julkaistuilla Paasikiven päiväkirjoilla olisi myöskään sen suurempaa samankaltaisuutta noiden yöpöytäpäiväkirjojen kanssa joten onko tuo sana sittenkään niin väärä nimike jos sitä ei mene tulkitsemaan liian suppeasti ?
Tarkoituksella provosoiva otsikointi blogien nimikoinnista. Useissa lähteissä on sanaa päiväkirja suorastaan kammottu ja pidetty termiä verkkopäiväkirja erinomaisen huonona suomennoksena koska sen on katsottu viittaavan liiaksi niihin päiväkirjoihin joita säilytetään yöpöydän laatikossa lukittuna ja joihin tilitetään päivän tuntoja.
Mutta esitän tähän eroavan mielipiteen. Olen elämässäni tähän asti ehtinyt pitämään niin erinäisiä matkapäiväkirjoja, oppimispäiväkirjoja luentopäiväkirjoja ja muita vastaavia päiväkirjoja jotka nimikkeellisesti ovat olleet nimenomaisesti päiväkirjoja mutta joilla ei ole ollut sisällöltään tai rakenteeltaan välttämättä mitään tekoa noiden yöpöytäpäiväkirjojen kanssa.
En myöskään usko että kirjoissa ja kansissa julkaistuilla Paasikiven päiväkirjoilla olisi myöskään sen suurempaa samankaltaisuutta noiden yöpöytäpäiväkirjojen kanssa joten onko tuo sana sittenkään niin väärä nimike jos sitä ei mene tulkitsemaan liian suppeasti ?
Autoton päivä
Iskipä sitten silmään katukuvassa mainokset tälläisestäkin teemapäivästä jossa kannustetaan kansalaisia tutustumaan joukkoliikenteeseen ja sen etuihin:
Autoton päivä
Sinänsä hyvää vaihtelua viime maanantaihin jolloin HKL hyvää hyvyyttään tempaisi ja järjästi vastavuoroisesti bussittoman päivän...
Autoton päivä
Sinänsä hyvää vaihtelua viime maanantaihin jolloin HKL hyvää hyvyyttään tempaisi ja järjästi vastavuoroisesti bussittoman päivän...
2004-09-16
Eläköön sensuuri
HS Verkkoliite - Tuoreet - Kulttuuri
Libanon on tosiaan hieno paikka. Antaa taas mielenkiintoisen näkökulman tuohon kesällä mainitsemaan Da Vinci koodiin se että se on kristillisten tulkintojensa vuoksi sitten sensuroitu pois kaupoista...
Libanon on tosiaan hieno paikka. Antaa taas mielenkiintoisen näkökulman tuohon kesällä mainitsemaan Da Vinci koodiin se että se on kristillisten tulkintojensa vuoksi sitten sensuroitu pois kaupoista...
Ja kerta kiellonpäälle tätä lajia
Social Networking News at mp3board.com/sonet/
Jos aihe vielä enemmän kiinnostaa niin uutissaitti joka erikoistunut kokoamaan verkosta uutisia verkostoitumisesta. Tosin sulassa sivussa otsikoita online-deittailusta ja bisnesverkostoista ilman sen suurempaa erottelua mutta eipähän mene liian ryppyotsaiseksi.
Ja RSS-feed näyttäisi olevan mukana kuviossa.
Jos aihe vielä enemmän kiinnostaa niin uutissaitti joka erikoistunut kokoamaan verkosta uutisia verkostoitumisesta. Tosin sulassa sivussa otsikoita online-deittailusta ja bisnesverkostoista ilman sen suurempaa erottelua mutta eipähän mene liian ryppyotsaiseksi.
Ja RSS-feed näyttäisi olevan mukana kuviossa.
Analysoi oma sosiaalinen verkostosi
Illan viimeiset tunnit töissä voivat olla joskus aika tylsiä kun on luvannut näkevänsä ystävää kaupungilla ja ei siten viitsi lähteä kotiin liian aikaisin joten sitä ehtii selailemaan verkosta ulos kaikennäköistä aihetta sivuavaa:
How to do Social Network Analysis
Jos verkostosi toimivuus todella kiinnostaa tai töissä alkaa ihmetyttää se miksi joku on tilanteentasalla vaikka olisikin näennäisesti pois avainpalavereista ja joku toinen taas täysin kuutamolla kaikesta niin tässä saattaisi olla yksi hyvä työkalu kevyeeseen analyysiin.
Softalla voi rakentaa työpöytänäkymään verkoston point-to-point kontakteista ja vuorovaikutuksista henkilöiden välillä jolloin softa laskee tilanteesta analyysin ja pisteyttää jokaisen solmukohdan tai solmuhenkilön 3 eri ulottuvuudella verkottumisasteen, välisyyden (betweenness) ja läheisyyden (closeness) mukaisesti.
Eipähän tuolla omassa elämässä paljon mitään tee mutta työssä tuollaista analyysiä saattaisi olla mielenkiintoista soveltaa joihinkin tilanteisiin.
How to do Social Network Analysis
Jos verkostosi toimivuus todella kiinnostaa tai töissä alkaa ihmetyttää se miksi joku on tilanteentasalla vaikka olisikin näennäisesti pois avainpalavereista ja joku toinen taas täysin kuutamolla kaikesta niin tässä saattaisi olla yksi hyvä työkalu kevyeeseen analyysiin.
Softalla voi rakentaa työpöytänäkymään verkoston point-to-point kontakteista ja vuorovaikutuksista henkilöiden välillä jolloin softa laskee tilanteesta analyysin ja pisteyttää jokaisen solmukohdan tai solmuhenkilön 3 eri ulottuvuudella verkottumisasteen, välisyyden (betweenness) ja läheisyyden (closeness) mukaisesti.
Eipähän tuolla omassa elämässä paljon mitään tee mutta työssä tuollaista analyysiä saattaisi olla mielenkiintoista soveltaa joihinkin tilanteisiin.
Kuka haluaa käyttää tietokonetta
Törmäsinpä sitten blogeja lueskellessani tälläiseenkin artikkeliin:
Digital Lifestyle Aggregation
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen artikkeli digitaalisen median kehitysnäkymistä ja siitä miten kaikki digitaalisen ympäristömme laitteet tulevat nivoutumaan hiljalleen yhteen järjestelmätasolla. Artikkelissa huomionarvoisinta on sen käytettävyyslähöinen näkökulma: välineitä laitteistojen tekniseen yhdistelyyn on jo jokalähtöön mutta kuka niitä kaikkia osaa käyttää. Jos itselläkin on väliin suuria ongelmia saada koneet juttelemaan toisilleen niin voidaanko tästä vielä ajatella edes mitään kaikenkansan ratkaisua pitkiin aikoihin.
Sillä kuka oikeastaan haluaa käyttää tietokonetta. Ei tällä komponenttikasalla ole ainakaan minulle mitään itseisarvoa eikä tämän käytön opettelussa sinänsä ole mitään intoa. Väline tämä on siinä missä kirves, kamera, kynä tai sakset ja se mikä minua itseasissa kiinnostaa on se mitä minä haluan tehdä ja saada aikaan.
Toki saunanlämmitykseen ottaa mielummin hyvän kirveen kuin tylsän mutta en minä silti ole siitä astalosta innoissani. Enkä edes halkojen hakkaamisesta vaan löyly ja kylmä saunakalja sitä silloin mielessä siintelee ja kaikki mikä vain helpottaisi tuon tavoittamista olisi tervetullutta. Ellei sitten näe puusavottaa kuntourheiluna mutta se on jo sitten toinen asia. Ja konepajamiehenä toki hyvin valmistettu kiveenteräkin on silmälle mieleen mutta sekin on jo kokonaan toinen asia.
Tosin itselle nuo tavoitteet ovat myös haasteita sen osalta että sitä töissä taas pitäisi pystyä luomaan tuotantoon työkaluja joita ei erikseen tarvitsisi työkalun itsensä vuoksi opetella monen mutkan kautta vaan että laite olisi niin käyttäjää ohjaava että sillä voisi vain tehdä jotain hyödyllistä.
Digital Lifestyle Aggregation
Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen artikkeli digitaalisen median kehitysnäkymistä ja siitä miten kaikki digitaalisen ympäristömme laitteet tulevat nivoutumaan hiljalleen yhteen järjestelmätasolla. Artikkelissa huomionarvoisinta on sen käytettävyyslähöinen näkökulma: välineitä laitteistojen tekniseen yhdistelyyn on jo jokalähtöön mutta kuka niitä kaikkia osaa käyttää. Jos itselläkin on väliin suuria ongelmia saada koneet juttelemaan toisilleen niin voidaanko tästä vielä ajatella edes mitään kaikenkansan ratkaisua pitkiin aikoihin.
Sillä kuka oikeastaan haluaa käyttää tietokonetta. Ei tällä komponenttikasalla ole ainakaan minulle mitään itseisarvoa eikä tämän käytön opettelussa sinänsä ole mitään intoa. Väline tämä on siinä missä kirves, kamera, kynä tai sakset ja se mikä minua itseasissa kiinnostaa on se mitä minä haluan tehdä ja saada aikaan.
Toki saunanlämmitykseen ottaa mielummin hyvän kirveen kuin tylsän mutta en minä silti ole siitä astalosta innoissani. Enkä edes halkojen hakkaamisesta vaan löyly ja kylmä saunakalja sitä silloin mielessä siintelee ja kaikki mikä vain helpottaisi tuon tavoittamista olisi tervetullutta. Ellei sitten näe puusavottaa kuntourheiluna mutta se on jo sitten toinen asia. Ja konepajamiehenä toki hyvin valmistettu kiveenteräkin on silmälle mieleen mutta sekin on jo kokonaan toinen asia.
Tosin itselle nuo tavoitteet ovat myös haasteita sen osalta että sitä töissä taas pitäisi pystyä luomaan tuotantoon työkaluja joita ei erikseen tarvitsisi työkalun itsensä vuoksi opetella monen mutkan kautta vaan että laite olisi niin käyttäjää ohjaava että sillä voisi vain tehdä jotain hyödyllistä.
Arkielämän realiteetit
Perinteisen toimialan hyviä puolia on se että tuntee tekevänsä jotain oikeaa ja turhaa hypeä ei ole ilmassa. Perinteisen toimialan varjopuolia on esimerkiksi se että jotkin pienet asiat muodostuvat hyvinkin suuriksi asioiksi ja asioista tehdään joskus hyvinkin hankalia ja siinä menee välistä hermot rauhallisemmaltakin mieheltä.
Esimerkiksi tietokone on joskus merkillinen kapistus. Sellaisia tarvitaan ja sellaisia pitää olla ja sellaisella pitää tehdä työtä mutta mielellään sellaista ei pitäisi koskaan hankkia kun sellainen on niin kovin kallis. Enkä nyt tarkoita toimistokäyttöön uusinta ja hienointa lelua powepointtien käpistelyyn vaan tuotantotiloihin testaus- ja tuotantokäyttöön tarkoitettuja laitteita joihin investointirahat tuntuvat olevan kiven alla tai syvemmällä.
Se kyllä ei tunnu haittaavan että kohta 6 vuotta vanhojen 24/7 päälläolleiden laitteiden elinkaari alkaa lähestyä loppuaan ja huollot ja hajoamiset viivyttävät tuotantoa jolloin toisaalta turhaan työhön palaa aikaa jota voisi käyttää kehitykseen ja tuottavaan työhön mutta eihän sitä nyt uutta... prkl..
Pitänee taas vetää henkeä ja rauhoittua.
Esimerkiksi tietokone on joskus merkillinen kapistus. Sellaisia tarvitaan ja sellaisia pitää olla ja sellaisella pitää tehdä työtä mutta mielellään sellaista ei pitäisi koskaan hankkia kun sellainen on niin kovin kallis. Enkä nyt tarkoita toimistokäyttöön uusinta ja hienointa lelua powepointtien käpistelyyn vaan tuotantotiloihin testaus- ja tuotantokäyttöön tarkoitettuja laitteita joihin investointirahat tuntuvat olevan kiven alla tai syvemmällä.
Se kyllä ei tunnu haittaavan että kohta 6 vuotta vanhojen 24/7 päälläolleiden laitteiden elinkaari alkaa lähestyä loppuaan ja huollot ja hajoamiset viivyttävät tuotantoa jolloin toisaalta turhaan työhön palaa aikaa jota voisi käyttää kehitykseen ja tuottavaan työhön mutta eihän sitä nyt uutta... prkl..
Pitänee taas vetää henkeä ja rauhoittua.
2004-09-15
Merkkejä ilmassa
Käydessäni postilaatikontyhjäysreissulla sen aisti vanhempien takapihalla. Kellastunutta ja hieman kuivunutta, laonneita kasvinvarsia, nuupahtaneisuutta, tippuneita lehtiä, pudonneita omenia.
Mainospostia selaillessa sen huomaa selkeästi. Huonekaluliikkeiden kuvastoja, rautakauppojen maali & nippelikuvastoja, IKEA:n kataloogi jonka kaivaa uudestaan ja uudestaan esille ja miettii että pitäisiköhän täällä jotain vaihtaa tai jotain piristää.
Parvekkeella se tulee jo vastaan. Ei enää niin lämmintä istua t-paidassa auringossa ja nauttia oluestaan nojatuolissansa. Lattia ikävästi jo viilenevä jalan alla.
Itsessäänkin se on. Kaipaa vähäsen jotain muutosta, ehkä vain pientä. Uutta harrastetta tai puuhaa jossa rentoutua ja jonka aloittaa. Ehkä kaipaa jotain muutakin uutta elämäänsä...
Jep, se on syksy nyt :-)
Mainospostia selaillessa sen huomaa selkeästi. Huonekaluliikkeiden kuvastoja, rautakauppojen maali & nippelikuvastoja, IKEA:n kataloogi jonka kaivaa uudestaan ja uudestaan esille ja miettii että pitäisiköhän täällä jotain vaihtaa tai jotain piristää.
Parvekkeella se tulee jo vastaan. Ei enää niin lämmintä istua t-paidassa auringossa ja nauttia oluestaan nojatuolissansa. Lattia ikävästi jo viilenevä jalan alla.
Itsessäänkin se on. Kaipaa vähäsen jotain muutosta, ehkä vain pientä. Uutta harrastetta tai puuhaa jossa rentoutua ja jonka aloittaa. Ehkä kaipaa jotain muutakin uutta elämäänsä...
Jep, se on syksy nyt :-)
Ärsytyskynnys
Pienet asiat voivat olla sitten ärsyttäviä. TOP 10 listalle päätyi hetimiten tuo erään automerkin mainos joka on pesiytynyt hesarin webbisivuille. Ei siinä mitään että mainoksissa pyörii nykyään flash-animaatiota ja muuta mutta ääni alkaa olla jo liikaa. Ei tarvitse kun heilauttaa rottaa kuvan ylitse niin johan alkaa soimaan mainosrenkutus kaiuttimista. Kukahan mainosnikkari tuonkin on ideoinut..
Päivä meni taas muutoin vauhdilla, duunista kotiin ja sitämyöten suunnittelemaan partiotaitokilpailun toteutusta ja rataa. Kiire alkaa hiljalleen hiipimään nurkkiin vaikka kisa itsessään onkin vasta helmikuun alussa. Rastien paikat pitäisi saada suunnilleen kohdilleen että voi alkaa sumplimaan asioita maanomistajien kanssa kuntoon. Reitit, yöpymiset ja kaikki muut seikat täytyy huomioida ja varautua siihenkin että täällä helmikuun sää voi olla mitä tahansa hiekkakelistä kinoksiin ja plussakelistä paukkupakkasiin. Kaikkeen sitä tuleekin nenänsä työnnettyä.
Vaan alkaa taas silmä painumaan ja raukeus voittamaan alaa. Suomen pelikin olisi luvassa mutta jotenkin en jaksa innostua. Noita merkittäviä turnauksia on ihan liikaa että niille näkisi mitään arvoa. Jos nyt voittaa niin pari kuukautta niin sitten on jo MM-kisat.. ja sitten taas seuraavat ja seuraavat. Toista olisi jos pelattaisiin kuin jalkapallossa. Yksi merkkiturnaus ja mestari on mestari seuraavat 4 vuotta, siinä olisi edes jotain intoa kannustaa mutta noista lätkimisistä on tullut yhtä rutiinia.
Tosin senverran tässä tainnut jonkinmoinen liikuntainto pesiytyä että se viimeviikkoinen sulkapalloilu tuntuu edelleen kivalta ja mieleen tule että pitäisiköhän jopa haksahtaa edes puolisäännölliseen liikkumiseen sen suhteen. Ei vielä kyllä pidä hätiköidä vaan kuunnella itseään ja katsella että onko kyseessä hetken hulluus mutta kuitenkin :-)
Päivä meni taas muutoin vauhdilla, duunista kotiin ja sitämyöten suunnittelemaan partiotaitokilpailun toteutusta ja rataa. Kiire alkaa hiljalleen hiipimään nurkkiin vaikka kisa itsessään onkin vasta helmikuun alussa. Rastien paikat pitäisi saada suunnilleen kohdilleen että voi alkaa sumplimaan asioita maanomistajien kanssa kuntoon. Reitit, yöpymiset ja kaikki muut seikat täytyy huomioida ja varautua siihenkin että täällä helmikuun sää voi olla mitä tahansa hiekkakelistä kinoksiin ja plussakelistä paukkupakkasiin. Kaikkeen sitä tuleekin nenänsä työnnettyä.
Vaan alkaa taas silmä painumaan ja raukeus voittamaan alaa. Suomen pelikin olisi luvassa mutta jotenkin en jaksa innostua. Noita merkittäviä turnauksia on ihan liikaa että niille näkisi mitään arvoa. Jos nyt voittaa niin pari kuukautta niin sitten on jo MM-kisat.. ja sitten taas seuraavat ja seuraavat. Toista olisi jos pelattaisiin kuin jalkapallossa. Yksi merkkiturnaus ja mestari on mestari seuraavat 4 vuotta, siinä olisi edes jotain intoa kannustaa mutta noista lätkimisistä on tullut yhtä rutiinia.
Tosin senverran tässä tainnut jonkinmoinen liikuntainto pesiytyä että se viimeviikkoinen sulkapalloilu tuntuu edelleen kivalta ja mieleen tule että pitäisiköhän jopa haksahtaa edes puolisäännölliseen liikkumiseen sen suhteen. Ei vielä kyllä pidä hätiköidä vaan kuunnella itseään ja katsella että onko kyseessä hetken hulluus mutta kuitenkin :-)
2004-09-14
Lounasta odotellessa
Lakko ohitse ja taas tutusti ja turvallisesti oman työpöytänsä äärellä. Ensimmäiset kahvikupit tuhottuna ja hommiakin saanut taas eteenpäin. Etätyö ei käsitteenä ole mitenkään poissuljettava mutta ainakin pitäisi omat laitteensa saada integroitua paljon kiinteämmin firman verkkoon jotta saisi mitään tehtyä kunnolla. Sähköposti ja usb-muisti toimii tietenkin ohuena elämänlankana mutta kun kaikki materiaali on omassa notes-workdeskissä jaossa ja työtiimin kommentoitavana oli eilinen hieman vaillinainen työpäivä.
Ei senpuoleen. Nyt tässä katselee omia laskelmiaan hieman epäuskoisena ja miettii että olenkohan ollut jossain kohtaa liian yltiöpositiivinen kun juuri taisin saada hahmoteltua muutaman kohdan parannusohjelman jolla voisi kokonaisuudessaan säästää vuodessa sellaiset 200 kiloeuroa... Kyllähän nuo laskelmat kuulostavat realistisilta mutta hieman kuulostaa paljolta..
Ei senpuoleen. Nyt tässä katselee omia laskelmiaan hieman epäuskoisena ja miettii että olenkohan ollut jossain kohtaa liian yltiöpositiivinen kun juuri taisin saada hahmoteltua muutaman kohdan parannusohjelman jolla voisi kokonaisuudessaan säästää vuodessa sellaiset 200 kiloeuroa... Kyllähän nuo laskelmat kuulostavat realistisilta mutta hieman kuulostaa paljolta..
2004-09-13
Luottamustoimi, vaalit ja halpa lakkojulkisuus
Sivumennen sanottuna eivät nämä etätyöt ole minun heiniäni. Ajatukset karkaavat muualle ja sitä on sivussa työpaikan kahvipöytäkeskusteluista ja muutenkin pihalla tilanteesta. Homma ehkä toimisi kevyemmässä organisaatiossa jossa messengerillä jutustelu olisi arkipäivää ja kommunikaatiokulttuuri toista.
Mutta sitävastoin tässä on sivutoimisesti ehtinyt tekemään pientä tutkivaa journalismia ja mitäpäs sitä onkaan selvinnyt.
Alunalkaen minua tässä lakossa on ihmetyttänyt se että tässä nyt lakkoillaan melko olemattoman syyn vuoksi. Ei HKL:n yhtiöittäminen tee firman myymisestä sen vaikeampaa tai helpompaa, kaupunginvaltuusto senkin päättäisi ja jos myyntihaluja joskus tulevaisuudessa olisikin niin samalla sen muutoksen voisi silloin tehdä enemmistöpäätöksellä ihan niinkuin nytkin. Liikennelaitospohjan säilyttäminen ei anna lafkalle todellisuudessa sen suurempaa suojaa yhtään minkään suuntaan.
Myöskään kuljettajien olosuhteet eivät muutoksessa heikkenisi vaan osalle saattaisi jopa tulla parempaa palkkaa STA:n sopimusten kautta.
Kaikenkaikkiaan lakolle ei miltään kannalta katsottuna ole oikeastaan mitään muuta selitystä kuin pelkkä kiukutteleva protesti tai sitten muunkaltainen voimannäyttö
Mutta mutta. Kukapa muukaan kummittelee stadin demarien kunnallisvaalilistalla kuin tämä TV:ssä viimepäivinä paljon ilmaista* mediajulkisuutta saanut HKL:n luottamusmies T. Havasto.. Miten kätevästi sattuikaan että tälläinen "pienen ihmisen" etujen puolustuksena masinoitu laiton protestilakko on sattunut tähän näin juuri reilua kuukautta ennen lokakuun kunnallisvaaleja.
Vai onkohan kyseessä sittenkään pelkkä sattuma..
*Siis demareille ilmaista. Maksajana tosin pääkaupunkiseudeun kansantalous..
Mutta sitävastoin tässä on sivutoimisesti ehtinyt tekemään pientä tutkivaa journalismia ja mitäpäs sitä onkaan selvinnyt.
Alunalkaen minua tässä lakossa on ihmetyttänyt se että tässä nyt lakkoillaan melko olemattoman syyn vuoksi. Ei HKL:n yhtiöittäminen tee firman myymisestä sen vaikeampaa tai helpompaa, kaupunginvaltuusto senkin päättäisi ja jos myyntihaluja joskus tulevaisuudessa olisikin niin samalla sen muutoksen voisi silloin tehdä enemmistöpäätöksellä ihan niinkuin nytkin. Liikennelaitospohjan säilyttäminen ei anna lafkalle todellisuudessa sen suurempaa suojaa yhtään minkään suuntaan.
Myöskään kuljettajien olosuhteet eivät muutoksessa heikkenisi vaan osalle saattaisi jopa tulla parempaa palkkaa STA:n sopimusten kautta.
Kaikenkaikkiaan lakolle ei miltään kannalta katsottuna ole oikeastaan mitään muuta selitystä kuin pelkkä kiukutteleva protesti tai sitten muunkaltainen voimannäyttö
Mutta mutta. Kukapa muukaan kummittelee stadin demarien kunnallisvaalilistalla kuin tämä TV:ssä viimepäivinä paljon ilmaista* mediajulkisuutta saanut HKL:n luottamusmies T. Havasto.. Miten kätevästi sattuikaan että tälläinen "pienen ihmisen" etujen puolustuksena masinoitu laiton protestilakko on sattunut tähän näin juuri reilua kuukautta ennen lokakuun kunnallisvaaleja.
Vai onkohan kyseessä sittenkään pelkkä sattuma..
*Siis demareille ilmaista. Maksajana tosin pääkaupunkiseudeun kansantalous..
RSS Sync
viksoe.dk - RSS Sync
Pocket PC:n pikku apuri jos haluaa lukea eri uutismedioitten tai vaikkapa blogien sisältöä silloin kun ei satu olemaan itse juuri verkossa kiinni. Lukee RSS-syötettä ja tallentaa oleellisen kämmenkoneeseen
Käyttökokemukset tästä vielä olemattomat mutta katsotaan mihin tämä työkalu pystyy. Työmatkakoihin kuluu kuitenkin päivässä niin paljon aikaa että sen voisi hyvinkin hyödyntää musiikin kuuntelun lisäksi lueskelemalla kaikkea sekalaista. AvantGo:lla on kyllä jo saanut synkattua tärkeimmät uutiset taskunpohjalle mutta tämä taas laajentanee valikoimaa :-)
Pocket PC:n pikku apuri jos haluaa lukea eri uutismedioitten tai vaikkapa blogien sisältöä silloin kun ei satu olemaan itse juuri verkossa kiinni. Lukee RSS-syötettä ja tallentaa oleellisen kämmenkoneeseen
Käyttökokemukset tästä vielä olemattomat mutta katsotaan mihin tämä työkalu pystyy. Työmatkakoihin kuluu kuitenkin päivässä niin paljon aikaa että sen voisi hyvinkin hyödyntää musiikin kuuntelun lisäksi lueskelemalla kaikkea sekalaista. AvantGo:lla on kyllä jo saanut synkattua tärkeimmät uutiset taskunpohjalle mutta tämä taas laajentanee valikoimaa :-)
NISCC Vulnerability Advisory 380375
NISCC Vulnerability Advisory 380375
Dodih, ei nuo ohjelmistojen aukot vielä harmita mutta että näemmä tietoturvareikiä löytyy myös standarditasolla.. :-)
Dodih, ei nuo ohjelmistojen aukot vielä harmita mutta että näemmä tietoturvareikiä löytyy myös standarditasolla.. :-)
Etätöitä
Täytyy olla kiitollinen siitä että omistaa joustavan työn ja työajat ja ettei tälle päivälle ollut sopinut mitään palavereita niin ei tuo HKL:n bussiuunojen lapsellinen kiukuttelu pahemmin häiritse omaa elämääni niin pahasti.
Sain sitten sovittua asiat niin että teen hommiani etänä kotosalla tämän päivää enkä edes lähde seikkailemaan olemattomille bussiyhteyksille muun ruuhkan jatkeeksi. Onneksi ei ole mitään YO-kirjoituksia tai muita pakollisia menoja painamassa mieltä.
TV:n ääressä vain pistää vihaksi katsella miten HKL:n lakkoluotsi vakuuttaa naama näkkärillä että ei mahdolliset YO-kirjoitusongelmat ole missään nimessä "heidän" vikansa vaan syytää kaiken kaupungin ja kaupunginhallituksen niskaan.
Mikä helvetin hiekkalaatikkoasenne noilla vatipäillä oikein on kun kuvittelevat että maailman pitäisi pyöriä heidän ympärillään ja kaupungin pitäisi tehdä päätöksiään vain siten miten bussiuunot haluavat sensijaan että kaupungin päätökset tehtäisiin edustuksellisen demokratian keinojen kautta. Taas näkee sen mitä pienikin valta-asema saa aikaan niille jotka eivät ole valtaan tottuneet. "Selkä seinää vasten ja muuta ei voinut" ja tut..
Sain sitten sovittua asiat niin että teen hommiani etänä kotosalla tämän päivää enkä edes lähde seikkailemaan olemattomille bussiyhteyksille muun ruuhkan jatkeeksi. Onneksi ei ole mitään YO-kirjoituksia tai muita pakollisia menoja painamassa mieltä.
TV:n ääressä vain pistää vihaksi katsella miten HKL:n lakkoluotsi vakuuttaa naama näkkärillä että ei mahdolliset YO-kirjoitusongelmat ole missään nimessä "heidän" vikansa vaan syytää kaiken kaupungin ja kaupunginhallituksen niskaan.
Mikä helvetin hiekkalaatikkoasenne noilla vatipäillä oikein on kun kuvittelevat että maailman pitäisi pyöriä heidän ympärillään ja kaupungin pitäisi tehdä päätöksiään vain siten miten bussiuunot haluavat sensijaan että kaupungin päätökset tehtäisiin edustuksellisen demokratian keinojen kautta. Taas näkee sen mitä pienikin valta-asema saa aikaan niille jotka eivät ole valtaan tottuneet. "Selkä seinää vasten ja muuta ei voinut" ja tut..
2004-09-11
Pieniä suuria ongelmia
Sitä on sitten keskellä olohuoneen lattiaa 60 kiloa televisiota joka pitäisi saada nostettua hyllyyn paikoilleen. Eihän se paino vielä mitään mutta ne mittasuhteet joista pitäisi napata ote.. Saas nähdä miten tuossa vielä onnistuu..
Onneksi asiaa voi lähteä pohtimaan kaverin bileisiin ja jättää jatkot sunnuntaille suosiolla :-)
Onneksi asiaa voi lähteä pohtimaan kaverin bileisiin ja jättää jatkot sunnuntaille suosiolla :-)
2004-09-10
They're Terrorists - Not Activists
They're Terrorists - Not Activists - article by Daniel Pipes
Uutisten viljelemä rivienvälikieli on joskus perin merkillistä ja asiaa todellakaan ei sanota ihan niinkuin se on. Kuolinilmoituksissa äkillisellä kuolemalla ja vaikean sairauden murtamalla on omat terveydentilaan viittaavat merkityksensä. Samoin termiin "asuinkumppani" kätkeytyy usein oma perheen koostumukseen viittaava merkityksensä. Mutta tämä listaus on kyllä taas jo omaa luokkaansa..
Uutisten viljelemä rivienvälikieli on joskus perin merkillistä ja asiaa todellakaan ei sanota ihan niinkuin se on. Kuolinilmoituksissa äkillisellä kuolemalla ja vaikean sairauden murtamalla on omat terveydentilaan viittaavat merkityksensä. Samoin termiin "asuinkumppani" kätkeytyy usein oma perheen koostumukseen viittaava merkityksensä. Mutta tämä listaus on kyllä taas jo omaa luokkaansa..
Palloilua pahemman kerran
Sitä joutui sitten miesparka pahemman kerran naisen juoksuttamaksi :-)
Täytyy kyllä todeta että hivenen karvasta huomata miten sitä on tatsi hieman hukassa ja singahtelee ympäri kenttää pallon perässä mailalla ilmaa huiskien mutta oli kyllä toisaalta ihan mukavaa taas pitkästä aikaa pelailla sulkapalloa. Ikävää vain että vastapuolen ote mailapeleihin on harvinaisen hyvä. (Lasketaankohan tähän minigolf ;-)
Saa nähdä millainen olo on huomenna mutta tuosta voisi jopa harkita ottavansa tavan. Tai onkohan jo hieman liioittelua tuo mutta tuli kuitenkin hommattua nuo kengät ja mailankin menin ostamaan..
Täytyy kyllä todeta että hivenen karvasta huomata miten sitä on tatsi hieman hukassa ja singahtelee ympäri kenttää pallon perässä mailalla ilmaa huiskien mutta oli kyllä toisaalta ihan mukavaa taas pitkästä aikaa pelailla sulkapalloa. Ikävää vain että vastapuolen ote mailapeleihin on harvinaisen hyvä. (Lasketaankohan tähän minigolf ;-)
Saa nähdä millainen olo on huomenna mutta tuosta voisi jopa harkita ottavansa tavan. Tai onkohan jo hieman liioittelua tuo mutta tuli kuitenkin hommattua nuo kengät ja mailankin menin ostamaan..
Viikon lopetus.
Ja taas yksi diplomityöntäyteinen viikko paketissa ja viikonloppu edessäpäin. Lukuunottamatta odottavaa maanatiata sitä voi lähteä viikonlopun viettoon ihan hyvillä mielin. Sitä sai ensin mietittyä tuotannon informaatiojärjestelmää uuteen uskoon, sovittua muutamat työnkulkua rytmittävät palaverit ja vieläpä näin pe-iltapäivästä oikean ahaa-elämyksen siitä miten homman voisi ajatella taas vähän uudella tavalla ja säästää aikaa tuotannossa.
Sitä voisi kuvitella että 1 minuutti on aika vähän säästöä. Niinhän se onkin. Mutta jos vuodessa tehdään n. 23000 laitetta ja tunti työtä kustantaa sellaiset 60-75 euroa niin minuutti säästettyä testausaikaa tarkoittaa jo sellaista säästettyä henkilöauton hintaa ja toisella minuutilla saa jo vähän prameamman menopelin jos niikseen sitä ajattelee. (disclaimer, luvut tarkoituksella väärään suuntaan skaalattuja mutta suuruusluokataan suuntaa-antavia)
Nyt sitten voikin lähteä hyvällä fiiliksellä viikonlopun viettoon ja odottamaan uutta telkkaa jonka kävin eilen ostamassa ja tilaamassa kotiinkuljetuksella kotiin. Ei sellaista 60 kilon murkulaa sylissä enää kanniskella :-) Ja odottelemaan myös lauantai-iltaa ja Tuulan bileitä. Sunnuntai voikin mennä sitten oloaan potiessa..
Mutta nyt kamat kassiin ja mailan kanssa katsomaan miten sulkapallo liikkuu !
Sitä voisi kuvitella että 1 minuutti on aika vähän säästöä. Niinhän se onkin. Mutta jos vuodessa tehdään n. 23000 laitetta ja tunti työtä kustantaa sellaiset 60-75 euroa niin minuutti säästettyä testausaikaa tarkoittaa jo sellaista säästettyä henkilöauton hintaa ja toisella minuutilla saa jo vähän prameamman menopelin jos niikseen sitä ajattelee. (disclaimer, luvut tarkoituksella väärään suuntaan skaalattuja mutta suuruusluokataan suuntaa-antavia)
Nyt sitten voikin lähteä hyvällä fiiliksellä viikonlopun viettoon ja odottamaan uutta telkkaa jonka kävin eilen ostamassa ja tilaamassa kotiinkuljetuksella kotiin. Ei sellaista 60 kilon murkulaa sylissä enää kanniskella :-) Ja odottelemaan myös lauantai-iltaa ja Tuulan bileitä. Sunnuntai voikin mennä sitten oloaan potiessa..
Mutta nyt kamat kassiin ja mailan kanssa katsomaan miten sulkapallo liikkuu !
Maanantaita odotellessa...
Kiitoksia jo etukäteen HKL:n väelle lupaavasta maanantaipäivästä. Ei voisi pikkusieluisempaa toimintaa taas olla mutta ilmeisesti jonkun vatipään täytyy taas yrittää päteä ja leikkiä väkensä keskuudessa "suurta sankaria" ja käyttäytyä kuin uhmaikäinen kakara hiekkalaatikolla. Viva la Kekkoslovakia. Harmi ettei olemassaolevia suunnitelmia metron automatisoimiseksi ole vielä saatu käytäntöön vaan luvassa oletettavasti todella todella "hauska" työmatkaseikkailu. Saunan takana on tosiaan vielä tilaa..
2004-09-09
Hetken tunnelmakuvia asematunnelin ruuhkasta
Joskus eri elementit osaavat osua yhteen vallan loistavilla tavoilla. Tunnelma päänupin sisällä oli hetkenaikaa enemmän kuin hilpeä kun asematunneliin metrosta noustessani törmäsin ensin jotain muka niin taivaallista lauluaan hoilaavaan hurahtaneitten laumaan pelastuskirjelmineen ja lehdyköineen päivineen ja juuri samalla hetkellä kuuluu korvalapuista alkava sopivan karhea kappale..
"This is the end
Beautiful friedn"
"This is the end
Beautiful friedn"
Kahvipöytä kunniaan
Ikinä, ei ikinä pitäisi kyseenalaistaa perinteisen työpaikan kahvipöydän merkitystä verkoston solmukohtana vaan pikemminkin korostaa ja alleviivata.
Toisessa toimipisteessämme tämä on jo mittavan remontoinnin yhteydessä havaittu ja realisoitu ja pöytätilaa raivattu sivummalle ja keskusaulan ja käytävien varrelle rakennettu katukahvila-intranet jossa työtauoillaan eri osastojen edustajat näkevät toisiaan ja joissa epävirallinen tieto liikkuu sulavasti ilman että sitä tarvitsee edes levittää. Ovatpa jotkut organisaatiorajoja rikkovat tiimit ottaneet kahvilat kokouspaikoikseen jossa nähdään kerran viikossa oli oikeaa asiaa eli ei. On sanomattoman selvää että tälläisessä ympäristössä tietoisuus olemassaolevista ongelmista on pari kertaluokkaa laajempi kuin perinteisessä maailmassa.
Samaa kulttuuria pitäisi yrittää kyllä levittää tännekin päin maailmaa. Ongelmana tietenkin on korttelinlaajuinen ja hieman hajanainen tehdaslayout erillisine rakennuksineen jolloin yhtenäistä tilaa ei ole niin vain tarjolla eikä kulttuurimuutos niin luonteva mutta jotain kyllä tarttis tehrä. Ehkä pitäisi vain sopia että kerran viikossa oman tiimin iltapäiväkahvit pöydän X äärellä ja yrittää jättää tuo ajankohta tyhjäksi ja kuluttaa hetkenaikaa näennäisen tuottamattomaan työhön jonka lisäarvo todennäköisesti nousee kuitenkin arvoon arvaamattomaan. Kulttuurimurros tuo kylläkin olisi mutta tuntuu siltä että sellaiselle saattaisi olla olemassaolevaa tilausta.
Toisessa toimipisteessämme tämä on jo mittavan remontoinnin yhteydessä havaittu ja realisoitu ja pöytätilaa raivattu sivummalle ja keskusaulan ja käytävien varrelle rakennettu katukahvila-intranet jossa työtauoillaan eri osastojen edustajat näkevät toisiaan ja joissa epävirallinen tieto liikkuu sulavasti ilman että sitä tarvitsee edes levittää. Ovatpa jotkut organisaatiorajoja rikkovat tiimit ottaneet kahvilat kokouspaikoikseen jossa nähdään kerran viikossa oli oikeaa asiaa eli ei. On sanomattoman selvää että tälläisessä ympäristössä tietoisuus olemassaolevista ongelmista on pari kertaluokkaa laajempi kuin perinteisessä maailmassa.
Samaa kulttuuria pitäisi yrittää kyllä levittää tännekin päin maailmaa. Ongelmana tietenkin on korttelinlaajuinen ja hieman hajanainen tehdaslayout erillisine rakennuksineen jolloin yhtenäistä tilaa ei ole niin vain tarjolla eikä kulttuurimuutos niin luonteva mutta jotain kyllä tarttis tehrä. Ehkä pitäisi vain sopia että kerran viikossa oman tiimin iltapäiväkahvit pöydän X äärellä ja yrittää jättää tuo ajankohta tyhjäksi ja kuluttaa hetkenaikaa näennäisen tuottamattomaan työhön jonka lisäarvo todennäköisesti nousee kuitenkin arvoon arvaamattomaan. Kulttuurimurros tuo kylläkin olisi mutta tuntuu siltä että sellaiselle saattaisi olla olemassaolevaa tilausta.
2004-09-08
Julkisuus ja verkostot
Tulipahan sitten astuttua bloginpidossa yhden askeleen verran eteenpäin ja harkinta-ajan jälkeen laitettua bloginsa osoite Pinserin blogilistalle julkisuuden valokeilaan. Tai siis tarkennettuna ilmoitus sinnepäin blogin olemassaolosta ja pyyntö siitä että lisätään kun seuraavaksi päivitetään.
Todennäköisyyden lakien mukaan tämä edelleen jää pienen kaveripiirini mielenkiinnonkohteeksi mutta väliäkö tuolla, verkottumisen ideanahan on verkottua, ei muodostaa itse itsestään kärrynpyörän napaa johon kaikki puolat yhdistyvät.
Viimeaikoina sitä on alkanut kiinittää tarkemmin huomiota miten sitä elämässään itse kukin puolihuomaamatta verkostoituu ja verkottuu omiin sidosryhmiinsä ilman että sitä tekisi mitenkään tietoisesti tai tarkoituksella. Vähintään ystävänkaverin kautta on löydettävissä ratkaisuja tai tietoa melkeinpä mihin tahansa asiaan oli kyseessä sitten tarve hyvälle tarjoukselle uudesta PC:stä taikka sitten siitä millainen puska mihinkin paikkaan pihaa pitäisi istuttaa ja kaikkea siltä väliltä ja sieltä tai täältä.
Jokainen mudostaa meistä oman solmunsa jonka kautta käytäväkeskustelutieto soljuu huomaamattaan seuraavaan solmuun ja siitä eteenpäin leviten logaritmisesti ympärilleen. Ikävää vain että samalla tuon puhetiedon signaali heikkenee ja eheys kärsii jolloin ilman varsinaista vahvistusta ja samanhenkistä solmukohtaa tieto ei pääse kauaksi vaan hiipuu matkalla mutta aina siellä täällä on taas tarjolla vahvempia linkkejä jotka vahvistavat sanoman ja kertovat sen taas suoraan tutuilleen.
Todennäköisyyden lakien mukaan tämä edelleen jää pienen kaveripiirini mielenkiinnonkohteeksi mutta väliäkö tuolla, verkottumisen ideanahan on verkottua, ei muodostaa itse itsestään kärrynpyörän napaa johon kaikki puolat yhdistyvät.
Viimeaikoina sitä on alkanut kiinittää tarkemmin huomiota miten sitä elämässään itse kukin puolihuomaamatta verkostoituu ja verkottuu omiin sidosryhmiinsä ilman että sitä tekisi mitenkään tietoisesti tai tarkoituksella. Vähintään ystävänkaverin kautta on löydettävissä ratkaisuja tai tietoa melkeinpä mihin tahansa asiaan oli kyseessä sitten tarve hyvälle tarjoukselle uudesta PC:stä taikka sitten siitä millainen puska mihinkin paikkaan pihaa pitäisi istuttaa ja kaikkea siltä väliltä ja sieltä tai täältä.
Jokainen mudostaa meistä oman solmunsa jonka kautta käytäväkeskustelutieto soljuu huomaamattaan seuraavaan solmuun ja siitä eteenpäin leviten logaritmisesti ympärilleen. Ikävää vain että samalla tuon puhetiedon signaali heikkenee ja eheys kärsii jolloin ilman varsinaista vahvistusta ja samanhenkistä solmukohtaa tieto ei pääse kauaksi vaan hiipuu matkalla mutta aina siellä täällä on taas tarjolla vahvempia linkkejä jotka vahvistavat sanoman ja kertovat sen taas suoraan tutuilleen.
Dear diary, you make me sick
Article: Dear diary, you make me sick | New Scientist
No niin. Olisihan tämä pitänyt arvata että jokin koukku tässä kirjoittelussa on. Viimeisempien tutkimusten mukaan päiväkirjanpitäjät kärsivät kirjoittamattomia todennäköisemmin päänsärystä, unettomuudesta ja kaikesta muustakin ikävästä.. Ei ole helppoa tämä elämä :-)
Tosin tuon tutkimuksen arvoa latistaa se että syy-seuraussuhteista tuossa ei pystytty onneksi sanomaan mitään ja arvellaankin että tuollaiset oireet saavat ihmisen helpommin kirjoittelemaan päiväkirjaansa jolloin ollaankin saatu aikaan taas yksi jäätelönmyynti-hukkumiskuolema korrelaatio tilastoihin..
No niin. Olisihan tämä pitänyt arvata että jokin koukku tässä kirjoittelussa on. Viimeisempien tutkimusten mukaan päiväkirjanpitäjät kärsivät kirjoittamattomia todennäköisemmin päänsärystä, unettomuudesta ja kaikesta muustakin ikävästä.. Ei ole helppoa tämä elämä :-)
Tosin tuon tutkimuksen arvoa latistaa se että syy-seuraussuhteista tuossa ei pystytty onneksi sanomaan mitään ja arvellaankin että tuollaiset oireet saavat ihmisen helpommin kirjoittelemaan päiväkirjaansa jolloin ollaankin saatu aikaan taas yksi jäätelönmyynti-hukkumiskuolema korrelaatio tilastoihin..
Kirpeän kuulasta
Auringon paisteessa 13 astetta lämmintä, aamulla kirpeän kuulasta. Se on syksy nyt.
Negatiivisesti ajatellen syksy tullut melkeimpä liian nopeaan koska kesä ei ehtinyt kunnolla alkaa. Realistisesti ajatellen syksy tullut aivan liian nopeaan sillä se merkitsee sitä että kesäkuukaudet ovat diplomityön osalta käytettyjä ja takanapäin. Yltiöpositiivisesti ajatellen valmistuminen taas pari kuukautta lähempänä (tietäisi vain sen kuinka pitkää periodia nyt on lyhennetty...)
Toinen puoli minusta katselee kalenteria pikkuisen stressin alla kun mitään paljoa varsinaista ei ole vielä kasassa. Intrassa dippatyön julkiskansiossa tietenkin aikalailla memoa ja muistiinpanoa ja pöydällä printtiä, lippusta lappusta ja marginaalimerkintöjä mutta tuntuu siltä että pitäisi olla enemmän. Kirjapino lähdemateriaalia jossain, lähdeviitteitä, referaatteja, teoriaosa kauniilla alulla.. jotain enemmän akateemista otetta
Toisaalta sitten toinen puoli on aikalailla rauhallinen kun sentään tuntuu siltä että tietää mitä tekee ja minne suuntaan projektia on luotsattava. Tai raahattava hampaat irvessä jos muutokselle löytyy vastavoimia. Tietenkin se että testijärjestelmän koodin ydin on käytännössä vielä koestamatta ja mittaustarkkuus analysoimatta hieman voisi tietyllätapaa ajatellen ahistaa mutta jostain syystä se ei huoleta.. Tärkeintä että on VISIO :-) (+ pari powerpoint-kalvoa niin voisi IT-firmojen tapaan jo listautua pörssiin..)
Tuollaisilla asioilla on tapana ratketa ja toisaalta lohtua antoi myös eilinen NASA:n dokkari Mars-luotaimista joiden osalta kehitystiimillä ei ollut vielä täyttä varmuutta siitä miten kallis ja monimutkainen mönkijä saadaan oikeasti ehjänä planeetanpinnalle laskuvarjo-ongelmien aiheuttaessa harmaita hiuksia ja laukaisu-ikkunan lähetessä vääjäämättä ja seuraavan optimaalisen ikkunan ollessa n. 2 vuoden päässä. Asioilla on onneksi tapana ratketa deadlineen mennessä.. Hope so.. *koputtaa päätään*
Negatiivisesti ajatellen syksy tullut melkeimpä liian nopeaan koska kesä ei ehtinyt kunnolla alkaa. Realistisesti ajatellen syksy tullut aivan liian nopeaan sillä se merkitsee sitä että kesäkuukaudet ovat diplomityön osalta käytettyjä ja takanapäin. Yltiöpositiivisesti ajatellen valmistuminen taas pari kuukautta lähempänä (tietäisi vain sen kuinka pitkää periodia nyt on lyhennetty...)
Toinen puoli minusta katselee kalenteria pikkuisen stressin alla kun mitään paljoa varsinaista ei ole vielä kasassa. Intrassa dippatyön julkiskansiossa tietenkin aikalailla memoa ja muistiinpanoa ja pöydällä printtiä, lippusta lappusta ja marginaalimerkintöjä mutta tuntuu siltä että pitäisi olla enemmän. Kirjapino lähdemateriaalia jossain, lähdeviitteitä, referaatteja, teoriaosa kauniilla alulla.. jotain enemmän akateemista otetta
Toisaalta sitten toinen puoli on aikalailla rauhallinen kun sentään tuntuu siltä että tietää mitä tekee ja minne suuntaan projektia on luotsattava. Tai raahattava hampaat irvessä jos muutokselle löytyy vastavoimia. Tietenkin se että testijärjestelmän koodin ydin on käytännössä vielä koestamatta ja mittaustarkkuus analysoimatta hieman voisi tietyllätapaa ajatellen ahistaa mutta jostain syystä se ei huoleta.. Tärkeintä että on VISIO :-) (+ pari powerpoint-kalvoa niin voisi IT-firmojen tapaan jo listautua pörssiin..)
Tuollaisilla asioilla on tapana ratketa ja toisaalta lohtua antoi myös eilinen NASA:n dokkari Mars-luotaimista joiden osalta kehitystiimillä ei ollut vielä täyttä varmuutta siitä miten kallis ja monimutkainen mönkijä saadaan oikeasti ehjänä planeetanpinnalle laskuvarjo-ongelmien aiheuttaessa harmaita hiuksia ja laukaisu-ikkunan lähetessä vääjäämättä ja seuraavan optimaalisen ikkunan ollessa n. 2 vuoden päässä. Asioilla on onneksi tapana ratketa deadlineen mennessä.. Hope so.. *koputtaa päätään*
2004-09-07
Rajansa ylisanoilla
Yleensä jaksaa mainoksille vain hymyillä mutta nyt taas joku mainosveijari on kyllä saanut aikaan aika vastenmielisen mainoslauseen: Nissan Primera 2005, tekee hyvistä kuljettajista entistä parempia.
Ei helvetti.. miten ihmeessä joku edes yrittää vakuuttaa että auto tekee ajajan. Muutenkin maassa ja asenneympäristössä jossa valtaosa kuljettajista on mielestään keskivertoa parempia kuskeja asennevammoineen päivineen. Tarvitaanko tosiaan vielä tuollaisia mainoksia provosoimaan..
Niin.. minähän tietenkin olen senverran hyvä kuski etten suinkaan tarvitse tuollaista auton tuomaa lisää ;-)
Ei helvetti.. miten ihmeessä joku edes yrittää vakuuttaa että auto tekee ajajan. Muutenkin maassa ja asenneympäristössä jossa valtaosa kuljettajista on mielestään keskivertoa parempia kuskeja asennevammoineen päivineen. Tarvitaanko tosiaan vielä tuollaisia mainoksia provosoimaan..
Niin.. minähän tietenkin olen senverran hyvä kuski etten suinkaan tarvitse tuollaista auton tuomaa lisää ;-)
Laatua
Osittain masentava päivä. Sitä yrittää keittää prosesseja paremmiksi ja pystyttää mahdollisimman soveliaita mittareita seuraamaan tuotannon tilaa ja omalta osiltaan vaikuttaa positiivisesti siihen millaista tavaraa me ulos päästämme asiakkaalle asti ja että kaikki olisi sellaista kuin luvataan mutta siltikin homma menee välistä puihin.
Mikään prosessi eikä mikään mittari ei viimekädessä korvaa sitä ihmistä tuotantoprosessin osana ja ihmisen osaamista mutta toisaalta tässä on myös se heikko lenkki jos ihminen luottaa tehdessään liikaa tekniikkaan ja siihen että kyllähän se testauslaite kertoo onko hyvä vai huono. Kun ei se kerro sitä, se kertoo vain sen että läpäiseekö kappale ennaltamääritellyt testit mutta on paljon sellaista mitä ei voi ennalta nähdä ja sitämyöten joskus toivoisi oma-alotteisuutta ja inhimillisen havaintokyvyn hyödyntämistä siellä missä tehdään.
Paljon sitä onneksi onkin mutta millähän viisasten kivellä sen lopunkin saisi käyttöön ?
Tämä päivä mennyt pitkälti parin virheen analysoinnissa ja yhden prosessin mallintamisessa sekä satunnaisissa tukitoimissa, onneksi taas jotain aikaankin saaden, mutta tälläkertaa noiden virheiden setviminen vähän saa synkeän olon. Miksi kenellekään ei soita mitään kelloja jos osa pitää voimalla pakottaa paikoilleen jos se normaalisti menee paikalleen laittamalla.. olisikohan jossain jotain vikaa. *sigh* *prkl*
Mutta nyt kotiinpäin ja leikkauttamaan päätään. Tosin onneksi vain tuon hiuspehkon osalta :-)
Mikään prosessi eikä mikään mittari ei viimekädessä korvaa sitä ihmistä tuotantoprosessin osana ja ihmisen osaamista mutta toisaalta tässä on myös se heikko lenkki jos ihminen luottaa tehdessään liikaa tekniikkaan ja siihen että kyllähän se testauslaite kertoo onko hyvä vai huono. Kun ei se kerro sitä, se kertoo vain sen että läpäiseekö kappale ennaltamääritellyt testit mutta on paljon sellaista mitä ei voi ennalta nähdä ja sitämyöten joskus toivoisi oma-alotteisuutta ja inhimillisen havaintokyvyn hyödyntämistä siellä missä tehdään.
Paljon sitä onneksi onkin mutta millähän viisasten kivellä sen lopunkin saisi käyttöön ?
Tämä päivä mennyt pitkälti parin virheen analysoinnissa ja yhden prosessin mallintamisessa sekä satunnaisissa tukitoimissa, onneksi taas jotain aikaankin saaden, mutta tälläkertaa noiden virheiden setviminen vähän saa synkeän olon. Miksi kenellekään ei soita mitään kelloja jos osa pitää voimalla pakottaa paikoilleen jos se normaalisti menee paikalleen laittamalla.. olisikohan jossain jotain vikaa. *sigh* *prkl*
Mutta nyt kotiinpäin ja leikkauttamaan päätään. Tosin onneksi vain tuon hiuspehkon osalta :-)
2004-09-06
SHGb02+14a
Kaukopuhelu vai väärä numero ?
Täytyy heti ensialkuun todeta että mitä varmimmin tämä uutinen on bugi tai sitten sille löytyy luonnollinen selitys jostain ennalta tuntemattomasta astronomisesta ilmiöstä, samaan tapaan kuin tapahtui pulsarien löytymisen yhteydessä 60-luvulla, mutta aina tälläiset pistää mielikuvituksenkin liikkeelle ja ei voi olla ajattelematta että onkohan tämä nyt SE signaali..
Signaalin löytyminen nimenomaiselta vedyn aallonpituudelta kieltämättä pistää mielikuvituksen liikkeelle lähteen suhteen mutta tuokin voi olla syy seurassuhteen tuotosta ja syy miksi tuollainen ilmiö löydetään on vain se että tuota taajuusaluetta on älykkkäiden signaalien toivossa kammattu tavallista tarkemmin.
Mutta vaikka asiaa ajatteleekin maltilla ja järjellä ei silti voi mitään että pikkuisen jopa toivoo että tuo olisi keinotekoinen radiosignaali tuolta jostain :-)
Täytyy heti ensialkuun todeta että mitä varmimmin tämä uutinen on bugi tai sitten sille löytyy luonnollinen selitys jostain ennalta tuntemattomasta astronomisesta ilmiöstä, samaan tapaan kuin tapahtui pulsarien löytymisen yhteydessä 60-luvulla, mutta aina tälläiset pistää mielikuvituksenkin liikkeelle ja ei voi olla ajattelematta että onkohan tämä nyt SE signaali..
Signaalin löytyminen nimenomaiselta vedyn aallonpituudelta kieltämättä pistää mielikuvituksen liikkeelle lähteen suhteen mutta tuokin voi olla syy seurassuhteen tuotosta ja syy miksi tuollainen ilmiö löydetään on vain se että tuota taajuusaluetta on älykkkäiden signaalien toivossa kammattu tavallista tarkemmin.
Mutta vaikka asiaa ajatteleekin maltilla ja järjellä ei silti voi mitään että pikkuisen jopa toivoo että tuo olisi keinotekoinen radiosignaali tuolta jostain :-)
Kylmää kyytiä
Ei voi taas kuin ihmetellä ja miettiä hiljaa mielessään mikä maa meillä oikeastaan onkaan naapurinamme ja mitä siellä todella tapahtuu. Mikä on totta, mikä huolella viritettyä propagandaa sillä niin ristiriitaisia ovat uutiset ja uutiskuvat mitä korviin säännöllisesti kantautuu.
Venäjä on Venäjä eikä sille ilmeisemmin voi mitään. Mikään historiallinen vääryys ei voi legitimoida terroria, saatika sitten lasten käyttämistä terrorin välikappaleena mutta omalla pelottavalla tavalla viimepäivien tapahtumat kertovat omaa kieltään myös siitä että jotain on naapurissamme pahasti vialla ja että näinä rauhan vuosina ei kannata tuudittautua siihen uskoon että naapurillamme olisi aina vain kauniita tarkoitusperiä teoisaan ja toimissaan.
Milloin viimeksi on Venäjän mediasta saanut ulos yhdenmukaisia tietoja vähättelyn ja valehtelun sijaan ja mihin enää voi uskoa. Uhrien määrää vähätellään, mittasuhteita vääristellään, kukaan ei virallisesti tiedä mistään mitään. Lasten käyttäminen koston välineenä on raukkamaista mutta en ainakaan enää tiedä kuinka paljon taas tänään uutisoiduista suoranaisista raakuuksista on taas totta vai onko joukossa silkkaa propagandaa jolla lietsotaan vihaa ja lakaistaan omat räikeät ihmisoikeusrikkomukset, joihin verrattuna abu graibin vankila kalpenee, hiljaa pois silmistä, pois mielestä.
Sisäinen kyynikkoni ei voi kuin ihmetellä sitä että tiedostavien nuorten viha kohdistuu jenkkien öljysotaan Irakissa mutta naapurimaamme sota öljyalueiden ja öljyputken hallinnasta on siivottu puheissa ja ajatuksissa maton alle.
Jos aikaa on niin silmien avaamiseksi voisin suositella Erkki Nordbergin analyysiä Arvio ja Ennuste iltalukemistoksi ja kurkistukseksi kulisseihin.
Venäjä on Venäjä eikä sille ilmeisemmin voi mitään. Mikään historiallinen vääryys ei voi legitimoida terroria, saatika sitten lasten käyttämistä terrorin välikappaleena mutta omalla pelottavalla tavalla viimepäivien tapahtumat kertovat omaa kieltään myös siitä että jotain on naapurissamme pahasti vialla ja että näinä rauhan vuosina ei kannata tuudittautua siihen uskoon että naapurillamme olisi aina vain kauniita tarkoitusperiä teoisaan ja toimissaan.
Milloin viimeksi on Venäjän mediasta saanut ulos yhdenmukaisia tietoja vähättelyn ja valehtelun sijaan ja mihin enää voi uskoa. Uhrien määrää vähätellään, mittasuhteita vääristellään, kukaan ei virallisesti tiedä mistään mitään. Lasten käyttäminen koston välineenä on raukkamaista mutta en ainakaan enää tiedä kuinka paljon taas tänään uutisoiduista suoranaisista raakuuksista on taas totta vai onko joukossa silkkaa propagandaa jolla lietsotaan vihaa ja lakaistaan omat räikeät ihmisoikeusrikkomukset, joihin verrattuna abu graibin vankila kalpenee, hiljaa pois silmistä, pois mielestä.
Sisäinen kyynikkoni ei voi kuin ihmetellä sitä että tiedostavien nuorten viha kohdistuu jenkkien öljysotaan Irakissa mutta naapurimaamme sota öljyalueiden ja öljyputken hallinnasta on siivottu puheissa ja ajatuksissa maton alle.
Jos aikaa on niin silmien avaamiseksi voisin suositella Erkki Nordbergin analyysiä Arvio ja Ennuste iltalukemistoksi ja kurkistukseksi kulisseihin.
Sähköinen kulovalkea
Sytytä oma kulovalkeasi, lähetä se 5 hyvälle ystävällesi, käske heitä toimimaan samoin ja jää tyytyväisenä katsomaan kuinka viesti leviää kuin kulo kuivassa kaislikkorannassa kuulaana kevätaamuna.
Eilinen todisti esimerkillään taas kerran kuinka nopeasti epävirallinen viesti voi kulkea suusta suuhun sähköisessä yhteiskunnassa kovinkin nopeaan. Ystävältä saatuun viestiin on helppo uskoa, sen mukaan helppo toimia ja voipi olla että tuntea jopa huonoa omaatuntoa jos siihen ei reagoi koska sehän on minun ystäväni viesti!
Mutta kenen viesti se oikeastaan onkaan. Ei ystävän, ei edes ystävän ystävän vaan mitä varmimmin noissa viesteissä lähettäjä on joku jossain korkealla verkostossa. Joku josta emme todellakaan tiedä kuka hän on, mitä hän ajattelee ja mikä hänen ajatusmaailmansa on. Levitessään verkostossa ovat ajatusmaailmalliset hyppäyksen yhden ystävyyden ylitse kovin lyhyitä mutta laajentuessaan viesti voi olla jo kovin kaukana lähtöpisteestään ja edelleen hyin uskottava koska hei, sehän on minun ystäväni joka minulle viesteilee !
Tähän mennessä levinneet sähköhuhut ovat olleet onneksi harmittomia mutta sisäinen kriitikkoni on pakotettu pohtimaan sitä mitä olisi voinut tapahtua jos takavuosien kriisien yhteydessä olisi ollut olemassa jo samanlainen viestikulttuuri. Millaisia huhuja olisi singahdellut Tshernobylin palaesa ja säteilyfoobisen kansakunnan säikkyessä jopa varjojaan, olisiko joku onneton laukaissut joukkupaniikin Janajenvin juntan yrittäessä vallankaappaustaan Moskovassa 1991 aikana jolloin suomenttuneet onnettomat poliitikkomme eivät uskaltaneet sanoa sanaakaaan.. Mitä viestejä me vielä uskoisimme kun ne tulisivat luotetulta ystävältä ?
Eilinen todisti esimerkillään taas kerran kuinka nopeasti epävirallinen viesti voi kulkea suusta suuhun sähköisessä yhteiskunnassa kovinkin nopeaan. Ystävältä saatuun viestiin on helppo uskoa, sen mukaan helppo toimia ja voipi olla että tuntea jopa huonoa omaatuntoa jos siihen ei reagoi koska sehän on minun ystäväni viesti!
Mutta kenen viesti se oikeastaan onkaan. Ei ystävän, ei edes ystävän ystävän vaan mitä varmimmin noissa viesteissä lähettäjä on joku jossain korkealla verkostossa. Joku josta emme todellakaan tiedä kuka hän on, mitä hän ajattelee ja mikä hänen ajatusmaailmansa on. Levitessään verkostossa ovat ajatusmaailmalliset hyppäyksen yhden ystävyyden ylitse kovin lyhyitä mutta laajentuessaan viesti voi olla jo kovin kaukana lähtöpisteestään ja edelleen hyin uskottava koska hei, sehän on minun ystäväni joka minulle viesteilee !
Tähän mennessä levinneet sähköhuhut ovat olleet onneksi harmittomia mutta sisäinen kriitikkoni on pakotettu pohtimaan sitä mitä olisi voinut tapahtua jos takavuosien kriisien yhteydessä olisi ollut olemassa jo samanlainen viestikulttuuri. Millaisia huhuja olisi singahdellut Tshernobylin palaesa ja säteilyfoobisen kansakunnan säikkyessä jopa varjojaan, olisiko joku onneton laukaissut joukkupaniikin Janajenvin juntan yrittäessä vallankaappaustaan Moskovassa 1991 aikana jolloin suomenttuneet onnettomat poliitikkomme eivät uskaltaneet sanoa sanaakaaan.. Mitä viestejä me vielä uskoisimme kun ne tulisivat luotetulta ystävältä ?
2004-09-05
Ikääntymisen oireitako
Eilen taas huomasi jossainmäärin konkreettisesti sen että on näitä vuosia kertynyt mittariin jo jokunen kappale ja joihinkin paikkoihin sitä alkaa olla ikärajansa puolesta aivan liian vanha :-)
Sinänsä kesälerin kaatajaiset parin lippukunnan johtajaporukalla oli varsin onnistunut tilaisuus kaikenkaikkiaan ja hauskaakin oli mutta jatkopaikka oli, noh, koominen. Sitä kun tuli sitten käveltyä läpi öisen Kallion sellaiseen paikkaan kuin Nite Train ja vieläpä jonotettua sisään niin samalla oli oikeastaan hauska tarkkailla ympäristöään. Jonossa kiilailevia myöhäisteinejä, kavereilta lainattuja pahveja ynnä muuta jota näki viimeksi ehken sellaiset 10 vuotta sitten. Ja paikkahan oli täysi teinihelvetti mutta tulipahan sielläkin käytyä :-)
Sinänsä kesälerin kaatajaiset parin lippukunnan johtajaporukalla oli varsin onnistunut tilaisuus kaikenkaikkiaan ja hauskaakin oli mutta jatkopaikka oli, noh, koominen. Sitä kun tuli sitten käveltyä läpi öisen Kallion sellaiseen paikkaan kuin Nite Train ja vieläpä jonotettua sisään niin samalla oli oikeastaan hauska tarkkailla ympäristöään. Jonossa kiilailevia myöhäisteinejä, kavereilta lainattuja pahveja ynnä muuta jota näki viimeksi ehken sellaiset 10 vuotta sitten. Ja paikkahan oli täysi teinihelvetti mutta tulipahan sielläkin käytyä :-)
2004-09-03
Tilastollisesti huolestuttavaa
Perjantai-iltapäivä kääntymässä loppuun, istuskelen töissä ja tutkin jopa innokkaasti Excel-taulukoita ja käppyröitä ja laskeskelen keskiarvoja ja muita mahdollisia tunnuslukuja sensijaan että olisin jo jossain muualla. Pitäisiköhän tosissaan ottaa ja huolestua itsestään :-)
No, onneksi totuus ei ole ihan toisenlainen ja olen sopinut pienen partiopalaverin Kaislaan kuudeksi ja tästä duunista ei kannata lähteä käymään kotosalla tässä välissä joten näin loppuiltapäivästäkin voi olla hyödyllinen. Ja toisaalta nuo satunnaiset käppyrät ovat itseasiassa tavallaan mielenkiintoisia sillä testausten tunnusluvuista voi oikeastaan nähdä tuotteen ja tuotannon tilasta aika paljonkin.
Jokainen äkillinen muutos trendissä kertoo omaa kieltään siitä että joko jotain hyvää tai huonoa on tehty tai tapahtunut ja hidas mutta väistämätön suuntaus taas yleensä merkitsee jonkinsortin kulumaa tai muuta aikaan sidoksissaolevaa muutosta jonka tätäkautta näkee yleensä jo hyvissäajoin ennenkuin sen suoranaiset vaikutukset alkavat näkyä käytännössä.
Hauskaa tästä tulee tietenkin siinä vaiheessa kun tilastollisille muutoksille alkaa etsimään niitä perimmäisiä syitä ja selvittämään miksi mitäkin on milloinkin tapahtunut ja mistä syy-seuraussuhteesta kaikki oikeastaan juontaa juurensa. Väistämättä tulee sitten myös mieleen sekin että mihinkähän kaikkeen vastaavia tilastollisia menetelmiä voisikaan elämässä soveltaa mutta viimeistään tälläisiä ajatellessa minä kai jo alan leimautumaan oudoksi.
No, onneksi viikonloppu edessä ja voi sitämyöten taas ottaa ja unohtaa työasiat aivan tuossa tuokiossa ja vaihtaa vapaammalle ja ottaa aikaa itselleen muun muassa. Lauantaina pitäisi kaataa kesäleiri ja sitten sunnuntaina voikin lepäillä rauhassa.
No, onneksi totuus ei ole ihan toisenlainen ja olen sopinut pienen partiopalaverin Kaislaan kuudeksi ja tästä duunista ei kannata lähteä käymään kotosalla tässä välissä joten näin loppuiltapäivästäkin voi olla hyödyllinen. Ja toisaalta nuo satunnaiset käppyrät ovat itseasiassa tavallaan mielenkiintoisia sillä testausten tunnusluvuista voi oikeastaan nähdä tuotteen ja tuotannon tilasta aika paljonkin.
Jokainen äkillinen muutos trendissä kertoo omaa kieltään siitä että joko jotain hyvää tai huonoa on tehty tai tapahtunut ja hidas mutta väistämätön suuntaus taas yleensä merkitsee jonkinsortin kulumaa tai muuta aikaan sidoksissaolevaa muutosta jonka tätäkautta näkee yleensä jo hyvissäajoin ennenkuin sen suoranaiset vaikutukset alkavat näkyä käytännössä.
Hauskaa tästä tulee tietenkin siinä vaiheessa kun tilastollisille muutoksille alkaa etsimään niitä perimmäisiä syitä ja selvittämään miksi mitäkin on milloinkin tapahtunut ja mistä syy-seuraussuhteesta kaikki oikeastaan juontaa juurensa. Väistämättä tulee sitten myös mieleen sekin että mihinkähän kaikkeen vastaavia tilastollisia menetelmiä voisikaan elämässä soveltaa mutta viimeistään tälläisiä ajatellessa minä kai jo alan leimautumaan oudoksi.
No, onneksi viikonloppu edessä ja voi sitämyöten taas ottaa ja unohtaa työasiat aivan tuossa tuokiossa ja vaihtaa vapaammalle ja ottaa aikaa itselleen muun muassa. Lauantaina pitäisi kaataa kesäleiri ja sitten sunnuntaina voikin lepäillä rauhassa.
2004-09-02
Yhteistyötä ja huutelua vieraisiin pöytiin
Isossa firmassa tieto liikkuu väliin vitkaan ja tietyissä asiossa järjestelmät alkavat hiljalleen elää omaa elämäänsä ja tuskin kukaan enää täysin hallitsee kaikkea. Vaikka olenkin näissä hommissa ollut jo kolmatta vuotta tulee vastaan aina uusia ja uusia tietokantoja ja tapoja hallinnoida asiakastietoa ja tiedän hyvin itsenkin ylläpitäväni paria sellaista joista tietää vain rajallinen porukka jos ei edes lasketa mukaan henkilökohtaiseen ja tiimiviestintään tarkoitettuja sovelluksia.
Mutta miten sitten oikeasti ihmiset kommunikoivat keskenään. Asiaa on tietenkin tutkittu ja tulokset etenkin epämuodollisen kommunikaation osalta ovat olleet mielenkiintoisia. Yhdessä analyysissä on todettu että jos työntekijöiden huoneet sijaitsevat samalla käytävällä, on vapaamuotoisen kommunikaation todennäköisyys 5 kertaa suurempi kuin jutustelu muiden samassa kerroksessa työskentelevien kollegojen kanssa ja taas epämuodollinen kommunikaatio kerroksesta toiseen on jo enemmän kuin epätodennäköistä.
Samoin on havaittu että epämuodollisen tiedonkulun todennäköisyys korreloi myös vahvasti työpisteiden "maantieteellisen" etäisyyden mukaan siten että naapuripöytiin huudellaan hyvinkin todennäköisesti mutta siinä n. 100 metrin kieppeillä (siis samassa rakennuksessa, ulkoseinä talosta toiseen on vieläkin tehokkaampi este) kulkee maaginen raja jonka jälkeen on oikeastaan aikalailla sama onko välimatkaa 100 metriä vaiko 100 kilometriä.
Virheenkorjaus 2004-09-03: Se välimatka on 90 jalkaa eli n. 30 metriä, ei 100 metriä
Ja ikävästihän se on niin että itsekin saman on huomannut. Eipä meille kantautuisi huollon puolelta paljoakaan kenttätietoa laitteiden toiminnasta (ja toisinpäin..) ellei huollon konttori olisi periaatteessa samassa maisemassa vain pienen välikäytävän päässä ja kahvipöytä juuri siinä rajavyöhykkeen kieppeillä. Ja sama oikeastaan kommunikoinnissa tuotannonkehityksen ja tuotekehityksen kanssa. Yläkertaan on piiiitkä matka mutta kummasti R&D:n labran sijainti tuossa nurkilla ja yhteinen kahviautomaatti helpottaa tiedon liikkumista puolelta toiselle.
Nyt vain pitäisi löytää virtuaalityöhön samanlaisia rupattelufoorumeita kuin mitä kahvipöydät ja automaatit ovat konkreettisessa työssä.
Mutta miten sitten oikeasti ihmiset kommunikoivat keskenään. Asiaa on tietenkin tutkittu ja tulokset etenkin epämuodollisen kommunikaation osalta ovat olleet mielenkiintoisia. Yhdessä analyysissä on todettu että jos työntekijöiden huoneet sijaitsevat samalla käytävällä, on vapaamuotoisen kommunikaation todennäköisyys 5 kertaa suurempi kuin jutustelu muiden samassa kerroksessa työskentelevien kollegojen kanssa ja taas epämuodollinen kommunikaatio kerroksesta toiseen on jo enemmän kuin epätodennäköistä.
Samoin on havaittu että epämuodollisen tiedonkulun todennäköisyys korreloi myös vahvasti työpisteiden "maantieteellisen" etäisyyden mukaan siten että naapuripöytiin huudellaan hyvinkin todennäköisesti mutta siinä n. 100 metrin kieppeillä (siis samassa rakennuksessa, ulkoseinä talosta toiseen on vieläkin tehokkaampi este) kulkee maaginen raja jonka jälkeen on oikeastaan aikalailla sama onko välimatkaa 100 metriä vaiko 100 kilometriä.
Virheenkorjaus 2004-09-03: Se välimatka on 90 jalkaa eli n. 30 metriä, ei 100 metriä
Ja ikävästihän se on niin että itsekin saman on huomannut. Eipä meille kantautuisi huollon puolelta paljoakaan kenttätietoa laitteiden toiminnasta (ja toisinpäin..) ellei huollon konttori olisi periaatteessa samassa maisemassa vain pienen välikäytävän päässä ja kahvipöytä juuri siinä rajavyöhykkeen kieppeillä. Ja sama oikeastaan kommunikoinnissa tuotannonkehityksen ja tuotekehityksen kanssa. Yläkertaan on piiiitkä matka mutta kummasti R&D:n labran sijainti tuossa nurkilla ja yhteinen kahviautomaatti helpottaa tiedon liikkumista puolelta toiselle.
Nyt vain pitäisi löytää virtuaalityöhön samanlaisia rupattelufoorumeita kuin mitä kahvipöydät ja automaatit ovat konkreettisessa työssä.
Spotlight on Virtual Teams
Product Development Best Practices Report - Spotlight on Virtual Teams
3 hyvää artikkelia virtuaalitiimeistä ja virtuaalityöstä. Kannattaa ainakin selailla lävitse jos aihe vähänkään kiinnostaa ja mielessä pyörii se millaiseksi työnteko lähitulevaisuudessa voi muuttua.
3 hyvää artikkelia virtuaalitiimeistä ja virtuaalityöstä. Kannattaa ainakin selailla lävitse jos aihe vähänkään kiinnostaa ja mielessä pyörii se millaiseksi työnteko lähitulevaisuudessa voi muuttua.
2004-09-01
Ahdistussovite
Korkeajännityksen lailla iskee kuin miljoona volttia suoraan tajuntaan sen tajuaminen että tänään on jo melkein lopussa syyskuun 1. päivä ja kesän hoitojen jälkeen sovin itseni kanssa varaavani ajan viisaudenhampaiden operointiin syyskuun alussa. Nyt pitäisi siis tarttua toimeen ja alkaa hankkiutumaan eroon rahoistansa taas kerran. Siis minähän en enää kuulu YTHS:n prioriteettilistalle lojuttuani turhankin kauan korkeakoulun käytävillä ja kunnalliselle puolelle en aio ihan heti lähteä.
Senverran hammaslääkärikammoinen olen edelleen vaikka ystäväni avulla olenkin pahimmasta yli päässyt että mielummin sitten koko rahalla kunnollista hoitoa ja suuntaus yksityiselle sektorille. Iskee suonta kipeästi lopakon puolella mutta on se hoitokin kyllä senmukaista. Sopivasti rauhoittavaa suoraan suoneen ja korvalapuista rentouttavaa suomalaista metallia niin kumman mukavaa on olla porattavana :)
Mutta eipähän tässä muutakuin että kohtapuolin pikapuolin aikaa varaamaan.
Niin.. ja otsikosta ei kannata huolestua. Ei minua ahdista vaan ahdistussovite on oikeasti tekninen mitoitustermi tietyllä toleranssilla mitoitetulle liitokselle mutta oli pakko lainata se otsikkoon :-)
Senverran hammaslääkärikammoinen olen edelleen vaikka ystäväni avulla olenkin pahimmasta yli päässyt että mielummin sitten koko rahalla kunnollista hoitoa ja suuntaus yksityiselle sektorille. Iskee suonta kipeästi lopakon puolella mutta on se hoitokin kyllä senmukaista. Sopivasti rauhoittavaa suoraan suoneen ja korvalapuista rentouttavaa suomalaista metallia niin kumman mukavaa on olla porattavana :)
Mutta eipähän tässä muutakuin että kohtapuolin pikapuolin aikaa varaamaan.
Niin.. ja otsikosta ei kannata huolestua. Ei minua ahdista vaan ahdistussovite on oikeasti tekninen mitoitustermi tietyllä toleranssilla mitoitetulle liitokselle mutta oli pakko lainata se otsikkoon :-)
Bloggausta valtsikassa
Weblogit - Uusimmat merkinnät
Näyttää näemmä saaneen tämä touhu jopa pienen instituution aseman tuolla valtiotieteellisen suunnassa kun ovat menneet ja perustaneet oman palvelunsa jossa valtsikkalaiset voivat perustaa omia blogejaan. Tosin näkökulma lienee hieman journalistisempi kuin mitä minulla paikkapaikoin :-)
Näyttää näemmä saaneen tämä touhu jopa pienen instituution aseman tuolla valtiotieteellisen suunnassa kun ovat menneet ja perustaneet oman palvelunsa jossa valtsikkalaiset voivat perustaa omia blogejaan. Tosin näkökulma lienee hieman journalistisempi kuin mitä minulla paikkapaikoin :-)
Ahaa-elämyksiä
Työnteko näissä hommissa on joskus aika aaltoilevaa. Joskus tuntuu siltä ettei saa päivän aikana oikeastaan mitään varsinaista aikaan, joskus taas osuu kohdalle sellaisia päiviä että tuntuu että etenee oikein kunnolla. Tänään oli kummallista kyllä tuollainen jälkimmäinen päivä vaikka alkuviikko ollutkin vähän takkua.
Oikeastaan kummaa miten pienestä joskus pääseekin ideaan kiinni ja keksittyä ihan uuden tavan ajatella asiaa ja samalla huomata miten takaperoisesti on asiaa ensiksi ajatellut ja liian orjallisesti toteuttanut uutta vanhan pohjalta vanhaa imitoiden sensijaan että rohkeasti pistäisi kaiken ensin palasiksi ja miettisi hyvää järjestelmää paljaalta pöydältä mutta onneksi joskus tulee näitä ahaa-elämyksiä jolloin tietokantaa analysoidessa tajuaa että koko kantahakusekvenssi on oikeastaan täysin tarpeeton ja että tarvittavan datan voi koostaa aivan toisella portaalla ja vähentää siten oleellisesti loppukäyttäjän naputtelutarvetta. Sitten vielä pitänee markkinoida ajatusmalli myös muille sidosryhmille oikeasti Hyvänä Ideana :-)
Kylläkin hankalaa tämä bloggaaminen kun väliin meinaa ajatukset pyöriä työasioissa ja silti ei viitsi ihan kaikkialle kertoa siitä mitä ja mihin tarkoitukseen tekee ja kehittää vaan täytyy yrittää aina malttaa puhua asian vierestä vaikka miten tekisikin mieli hehkuttaa ideaansa :-)
Oikeastaan kummaa miten pienestä joskus pääseekin ideaan kiinni ja keksittyä ihan uuden tavan ajatella asiaa ja samalla huomata miten takaperoisesti on asiaa ensiksi ajatellut ja liian orjallisesti toteuttanut uutta vanhan pohjalta vanhaa imitoiden sensijaan että rohkeasti pistäisi kaiken ensin palasiksi ja miettisi hyvää järjestelmää paljaalta pöydältä mutta onneksi joskus tulee näitä ahaa-elämyksiä jolloin tietokantaa analysoidessa tajuaa että koko kantahakusekvenssi on oikeastaan täysin tarpeeton ja että tarvittavan datan voi koostaa aivan toisella portaalla ja vähentää siten oleellisesti loppukäyttäjän naputtelutarvetta. Sitten vielä pitänee markkinoida ajatusmalli myös muille sidosryhmille oikeasti Hyvänä Ideana :-)
Kylläkin hankalaa tämä bloggaaminen kun väliin meinaa ajatukset pyöriä työasioissa ja silti ei viitsi ihan kaikkialle kertoa siitä mitä ja mihin tarkoitukseen tekee ja kehittää vaan täytyy yrittää aina malttaa puhua asian vierestä vaikka miten tekisikin mieli hehkuttaa ideaansa :-)
Subscribe to:
Posts (Atom)
Posts
