Nyt ei taas ymmärrä uutista..

Yle: Vehviläinen: Hanko-Hyvinkää rata ei mahdoton

Perinteinen media pyrkii nostamaan omaa häntäänsä vetoamalla laatuun ja hyvin toimitettuun journalismiin mutta suoraan sanottuna esimerkiksi tälläkertaa minä en edes toisella lukemalla ymmärrä tämän uutisen perusteella sitä mistä nyt oikein on puhuttu:

Hanko - Hyvinkää-radan toteuttamista vaativat eduskunnan liikennepolitiisessa keskustelussa kansaedustajat Matti Saarinen ja Maarit Feldt-Ranta.

Vaatimus sinänsä olisi nykypäivänä muuten kohtuullinen ja järkeenkäypä ellei Hankoniemeltä olisi jo vedetty kiskoja karjaan kautta Hyvinkäälle jo vuonna 1873 ja aikeet liikennöidä radalla myös kannatettavia mikäli rata ei jo nyt olisi rahtiliikenteen käytössä..  Joten nyt en taas oikein jaksa ymmärtää sitä mitä tässä uutisessa oikein uutisoidaan..

( terve oletus voisi olla radan modernisointi ja ottaminen kulunvalvonnan piiriin mutta... )

Synergiaa töllöttimessä

Luulisi että edes yhden TV-talon sisällä saisivat soviteltua sopivat lähetysajankohdat samansisältöisille ohjelmatuotteille mutta ei.. Sitä on tarjolla tasan yhdeksältä yhtäaikaisesti draamadokumenttia Herr Speer:stä ykkösellä ja Teemalla TV:lle sovitettu versio Jared Diamond:n kirjasta Tykit, Taudit ja Teräs.. Onneksi on tallentava digiboksi mutta voitaisiinko näitä dokumentteja ajastaa vähän enemmän lomittain ?

Ajatuksia medialukutaidosta

Hs: Kännykkävideot todisti Poliisin aseenkäytöstä

Youtube on hieno keksintö ja kansalaisten helpolla tiedonvälityksellä on kiistattomat etunsa mutta tätäkin uutista lukiessa tulee mieleen taas yksi ongelma mikä ei sinänsä ole kansalaisjournalismisidonnainen vaan pätee kaikkeen tiedonvälitykseen mutta ehkä korostuu Youtuben kaltaisten vapaiden medioiden piirissä: Kansalaisten medialukutaito.

Kyetäänkö kuinka hyvin lukemaan kuvaa ja videota ja näkemään kuvan lävitse sitä mitä kuvalla halutaan tarkoituksellisesti kertoa ja onko kovinkaan hyvä asia se että kansalaisten ottamia videoita pidetään objektiivisina todisteina. Sensuurin tielle me emme voi lähteä mutta pitäisikö viimeistään nyt tuoda kouluun osaksi opinto-ohjelmaa mediakasvatusa entistä merkittävimmissä määrin jotta ihmiset oppisivat näkemään sen mitä kuvissa näkyy.

Otettu kuvahan ei varsinaisesti valehtele siltä osin mitä kuvassa näkyy mutta ei liene salaisuus sekään että kuva kertoo fyysisesti vain sen minkä kuvaaja perspektiivillään, kuvakulmallaan ja rajauksillaan haluaa kuvassa ilmaista ja tulkinnallisesti yleensä sen miten kuvan aihe- ja asettelu asettuu länsimaisessa kulttuuriperimässämme. Karrikoiden voidaan todeta että valokuvassa pedofiilin ja huolehtivan isovanhemman ero ei ole henkilössä vaan valossa, varjossa ja pysäytetyn hetken ilmeissä jolloin pienet nyanssit julkaistussa ja julkaisuun valittavassa materiaalissa vaikuttavat siihen millaista informaatiota ihmiset materiaalista itseensä imevät ja millaiseksi materiaali heidän maailmankuvaansa muovaa.

En tiedä Malmö:n tapahtumista uutismateriaalia enempää mutta olen lähes varma että halutessani olisin saanut paikanpäältä ainakin seuraavat kuvat samasta tilanteesta. Kuvan jossa väkijoukko on kaukana virkavallasta pienenä ja harmittomana poliisin olemuksen ja auktoriteetin korostuessa etualalla sekä kuvan jossa suuri väkijoukko on lähes nenäkkäin vähälukuisen virkavallan kanssa tunnelman ollessa jännittynyt ja intensiivinen.

Ensimmäisen olisin ottanut 20mm laajakulmalla aivan poliisin selän takaa, jälkimmäisen 300 mm telellä riittävän etäältä jolloin olisin saanut kuin varkain perspektiivin palvelemaan tarkoituksiani..