Alkaa hiljalleen *tuttamaan rauhallistakin miestä

Jotenkin Déjà vu..

Mutta taas taksi tilattuna 05:30 ja kotimaanlento edessä. Kyllä kotimaiseen laatuun ja avainlippuosaamiseen voi aivan helvetin hyvin luottaa.. Not..

Saas nähdä kuinka äijän käy..

HS: Paperiala valmistellut paikallisia työehtosopimuksia

Vähän ehdinkin jo veikkailemaan milloin edelleen tervettä talopoikaisjärkeä omaava paperin kenttäväki alkaa kyllästymään öykkäröivään edusmieheensä jolta selvästi on suhteellisuudentaju kaikonnut aikaa sitten ja mopo karannut käsistä. Rivienvälieistä tulkittuna Ahonen ei edes taida tajuta missä mennään kun omat rivit rakoilevat ja kenttä alkaa äänestämään jaloillaan.

Eiköhän tähänkin sotkuun sittenkin saada tässä päivänä jonain järjellinen ratkaisu.

Paha kello kauas kantaa

Eli onko Lehtovaarassa asiakas aina oikeassa

Asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen on aina ollut tärkeää ja yhä tärkeämmäksi se muuttuu kun negatiiviset kokemukset leviävät aina vain nopeammin ja laajemmalle verkottuvassa yhteiskunnassa ja huonoista kokemuksista kuulee pahimmillaan koko netin piiri entisen naapuruston sijaan. Ravintola lehtovaarassa tätä ei näemmä ole vieläkään tajuttu ja paniikkiratkaisuiden myötä käynyt kuin tarinan korpille jolla nokka juuttui tervaan kun pyrstö irtosi ja niinpäinpois.

Episodin osalta kaikkihan sai alkunsa helsinkiläisen Herkko Hietasen ravintolaillallisesta "hyvän palvelun paikassa" parin vuoden takaa ja tästä illan kirvoittamasta nettiin heitetystä artikkelista jossa rauhalliseen sävyyn kerrotaan mikä on asiakkaan asema ravintolamaailmassa. Ajan kuluessa lukuisten linkitysten myötä tuo artikkeli kuitenkin nousi ja nousi Googlen hakulistalla heti hyväksi kakkoseksi kaikkien potentiaalisten asiakkaiden nähtäville ja tästähän Ravintolan omistaja Antero Molander ei tietenkään ole tykännyt.

Vahinko vain ettei hän ole osannut nähdä todellisena ongelmana ravintolansa huonoa palvelua vaan asiakkaan joka ei ole osannut tyytyä osaansa heittäen peliin liki naurettavan 80 000 euron korvausvaateen huonosta maineesta. Ikävä kyllä ilmeisen pelottelubluffinsa myötä arvon ravintolamaakari on nähtävästi haukannut annoksen sitä itseään sillä nyttemmin asiaan on kiinnittänyt huomionsa virallisen median myötä mm. Digitoday jonka myötä yhtä laajemmalle potentiaalisten asiakkaiden joukolle selviää että ravintola Lehtovaarasta saa huonoa palvelua eikä tätä edes pidetä todellisena ongelmana ravintoloitsijan taholta.

Olisiko kenties kannattanut vastata asiakkaan kritiikkiin ajoissa ja asiallisesti. Nyt tilannetta ei sa pyyhittyä netistä de facto enää niin millään ja linkitysten määrä kriitiikkiin senkun kasvaa ja asema Googlen tuloksissa vain korostuu. Sitä saa mitä tilaa, toisinkuin ehkä ravintolan pöydässä..

Road ragea juhannussäässä

Myönnän.. myönnän.. hermo joskus omin teoin kireällä mutta..

Olipahan taas juhannusliikennettä moottoritiellä. Onneksi nuo kesäautoilijasesongit ovat pahimmillaan harvassa ja yleensä liikenteessä väljemmät vedet, muuten voisi olla luonnostaan alhainen verenpainekin jo liikaa kohollaan.

Mikä siinä onkin että kun ensin lähdetään sompailemaan sinne ruuhkan sekaan niin liikennetilanteiden seuraaminen voikin olla niin kovin hankalaa.

Ensin posotetaan oikeaa kaistaa sataaviittä alinopeudella käytännössä kiinni edessäajavan täysperävaunuyhdistelmän puskuriin ja sitten viimetingassa on iiihan pakko kääntää ohituskaistalle normaalia nopeutta kulkevan liikennevirran eteen ilman vilkaisuakaan peiliin ja aavistusta siitä että takaa tulee liikennettä oleellisesti nopeampaa niskantakaa. Ikäänkuin siinä liikennevirrassa ei olisi tarjolla riittävästi väljempiä aukkoja ohituksille ilman että tarvitsee erikseen aiheuttaa taaksepäin haitariliikettä ja tukkia ohituskaistaa.

Tai eihän tuo tietenkään vielä yksin aiheuta harmaita hiuksia vaan tilanteeseen tarvitaan vielä se edessäajava jonka liikennesilmä seuraa korkeintaan edessäavan takapuskuria edessäolevan tien sijasta ja eteenkaartava kesäkiesi aiheuttaa jarruvalojen seisontaa pitkin jonoa. Ikäänkuin tietä ei voisi katsella muutaman sadan metrin matkalta ja rekan perästä ennakoida sen että kohta siihen eteen kuitenkin tupsahtaa se täysperän hitaudesta "yllättynyt" oikeakaistalainen ja himmata vähän väliä eteensä..

Puuh.. tulipahan taas avauduttua.

Meillä on ongelma..

AFI's 100 YEARS...100 MOVIE QUOTES: "

Ameriikan filmiteollisuus on sitten listannut 100 kuuluisinta filmirepliikkiä sivuillensa mutta joukosta löytyy ainakin 1 esimerkki joka kuvaa hyvin ameriikkalaisten keskimääräistä yleissivistystä: Repliikki nro 50 kun EI ole mikään elokuvarepliikki vaan elokuvaan siirretty repliikki todellisesta elämästä...

"Houston, we have a problem." kun on lainaa Houstonin ja Apollo 13 välisestä radioliikenteestä ja ollut lentävänä lauseena jo kauan ennenkuin elokuvasta tai edes Tom Hanksin elokuvaurasta kukaan on mitään kuullutkaan..

Lakkohuumoria

En tiedä saako tästäkin paperimafian rankaisuryhmän peräänsä mutta...

- Mitä eroa on tavallisella miehellä ja paperimiehellä ?

- Paperimiehellä on seisokki päällä vain jouluna ja juhannuksena...

Tuttu tilanne

Taas kello rukattu piippaamaan ennen kukonlaulua ja Taksi tilattu pihaan 20-vailla kuudeksi aamulla.. Pitäisi varmaan yrittää osata nukkua jo vähäsen varastoon mutta kun unirytmi on mitä on..

Onneksi sentään matka Helsinki-Vantaalle on tästä martsarista lyhyt ja taksi kyydittää terminaalin eteen kymmenessä minuutissa ruuhkattomaan aikaan eikä tarvitse enää tuohon hukata tunteja mutta kyllä tämä touhu aina vähäsen korpeaa aamu-unista illanvirkkua. Sen tietää jo nyt että kahvia kuluu kiitettävästi kunnes tulee se kylläisen liuoksen piste jonka jälkeen ei enää tee mieli sitäkään tippaakaan ennen seuraavaa aamua. Yksi satsi terminaalissa, pari lennolla sisäsuomeen ja neukkarissa parit kahvit palaveerauksen aikana noinniinkuin vähimmillään.

Tässä taas huomaa sen mikä vaikeus on kirjoittaa omassa asemassaan työasioista. Toisaalta blogissa pääsee hyvin tuulettamaan ajatuksiaan silloin kun kaikki ei mene ihan mallikkaasti mutta toisaalta kaikesta ei voi sanoa suoraan mitään vaan pitää kiertää yksityiskohdat senverran luovien ettei todellisuutta pysty tunnistamaan. Eikä saamaan selville sitä että matkaan huomenna tosiasiallisesti Kuopion tuollepuolen perämetsälän porkkanasorvaamoon selvittämään miksi naatteja ei ollekaan sivistelty niinkuin on sovittu. Tai sittenkin ehkä jonnekin aivan muualle..

Lomaltapaluun ihanuus ja kurjuuus

Jos maanantait ovat maanataipäiviä niin lomaltapaluumaanantait ovat niitä kahdenverroin..

Eipä sitä ehtinyt kuin viikon olla pois asemapaikaltaan luonnon helmassa niin johan oli taas soppa setvittävänä työpaikalla.. Kissa on poissa niin alihankkijat hyppivät pöydillä ja sitärataa. Lopputuloksena odottaa sähköpostissa finskin e-lippu sisäsuomeen ja edessä iloista kotimaanmatkailua keskiviikkona troubleshootterin toimessa.

Mikä siinä onkin että aina pitää jokun mennä päin mäntyjä ja honkia ja toimittajien alitettava aitoja jopa riman alusia hyväksikäyttäen kaikessa hiljaisuudessa. Jos joku avainlippusilmälasinen vielä tulee jeesustelemaan jotain myyttejä "suomalaisesta laadusta" niin tunkekoot sen avainlipareensa ties minne ja mitenpäin..

Kerpele...

Ja taas menee metsään

Edessä näillänäkymin kesän ainoa täysi lomaviikko ja suunta minnekkäs muualle kuin metsään taas kerran. Tälläkertaa vuorossa lippukunnan oma leiri mutta oma toimenkuva aikalailla samankaltainen kuin Taruksella edellisvuonna. Eli sapuskaa pitäisi taas vääntää koko porukalle viikonverran kotikeittiötä astetta alkeellisemmissa olosuhteissa.

Joku voisi pitää hivenen kajahtaneena sitä että lomansa käyttää melko täysipäiväiseen työntekoon ja siihen että herää aamuseitsemältä iskemään puurovedet kiehumaan mutta uskokaa tai älkää, tuo on mitä erinomaisin tapa päästä todella eroon arjesta ja työssä pyörivistä ajatuksista ilman että herää pienintäkään kiusausta tsekata meilit tai kirjottaa kasaan mitään keskeneräistä muistiota. Metsässä moiset asiat ottavat ja unohtuvat.

Joten nyt alkaa olla kaikki valmiina siihen että viikoksi irrottautuu verkosta ja vetäytyy takavasempaan. Kameran akut ladattuina, tiskit tiskattuina, autonperä täynnä leirimuonaa ja vaatteetkin kohtapuoliin kasassa.

Toivottavasti vain ei tule keikasta ihan yhtä vetistä kuin edellisvuonna...

PRKL

Just just.. Juuri kun piti kirjoitella yhtä dokumentaatiota paremmalle tolalle niin eikös sitä pitänyt ottaa ja unohtaa replikoida työkansio muistitikullensa ennenkuin sulki koneensa asemapaikallansa. Ei yhdessä illassa sinänsä vielä muttia muttakun tarkoitus olisi saada solmittua muutamia avoimia lankoja ennenkuin suuntaa ensiviikoksi lomalle metsähallituksen puolelle.

No.. elämä on..

Pysyviä arvoja

Sfnetin 20-bileiden matskut

Siinä missä Blogosfääri on oikeastaan aika tuore tuttavuus ovat Usenetin uutisryhmät jo konseptinaan paljon paljon vanhempaa perua ja Suomeenkin rantautuneet kauan ennenkuin iso osa bloggaajista on edes nähnyt päivänvalon. Suomen nyyssihierarkia SFNET on päässyt jo 20 vuoden kypsään ikään ja omaltakin osalta on tullut roikuttua mukana jo reilut 9 vuotta menossa mukana.

Aika näyttää kuinka pitkälle nyyssien nykytrendiä pitkäjänteisempi ja tempoltaan, joskaan ei sävyltään, rauhaisampi meno jaksaa kantaa mutta kyllä usenetin käytettävyys edelleen pieksee valtaosan nettifoorumeista vaikkakaan ei ulkoiselta kromiltaan yhkä kiiltävissä puitteissa.

Terveyttä ja pitkää ikää !

Digitoday ei vieläkään osaa

digitoday : Olli-Pekka Heinonen puolustaa YLEn ja tv-maksun olemassaoloa

Olen aiheesta turhautunut jo kerran ennenkin mutta yhä edelleenkin suomalaisen IT-median nykytila kuvastaa hyvin suomalaisen IT-todellisuuden nykytilaa. Teoria ja välineet ovat olemassa mutta käytännössä puolet mahdollisuuksista menetetään toistamalla ainoastaan vanhoja tapoja uusilla välineillä sensijaan että käytettäisiin hyväksi uusien välineiden kaikkia ominaisuuksia.

Esimerkiksi nimellisesti "johtava digitaalitalouden uutislehti" Digitoday ei edelleenkään osaa linkittää artikkeleittensa viitteitä vaan jättää lukijan arpomaan sitä mitä kommentoitu uutinen tarkemmin tarkoittaakaan ja mitä joku on oikeasti sanonut toimittajan tulkinnan sijaan. Hyvänä esimerkkinä taas tämä uutinen jossa viitataan O.P Heinosen nettikolumniin ja kommentoidaan sen sisältöä mutta ei millään viitata siihen mistä kolumnista tarkemmin on kyse. Yleisradioon ja O.P. Heinoseen artikkelissa osataan kyllä viitata artikkelin loppuliitteissä mutta mikä tästä sisällönlinkittämisestä tekee niin ylitsepääsemättömän vaikeaa..

Tosin sama asenne jossa tietokonetta käytetään lähinnä kirjoituskoneena ja viivapiirturiaikakauden menetelmiä sovelletaan prosessitasolla sellaisinaan esiintyy kyllä kaikkialla ja valitettavan monissa yhteyksissä mutta perinteiset firmat eivät kyllä kutsu itseään onneksi digitaalitalouden johtajiksikaan..

Surkeaa.

Apinointia

Monkey Business - New York Times

Mitä isoveljet edellä, sitä pikkuserkkumme perässä. Nyt se on sitten oikein tutkimuksilla todistettu että kelpaa se raha apinallekin ja karvaisemmat sukulaisemme jopa ymmärtävät sen arvon vaihdon välineenä.

Tutkimuksen suorittaneessa Yale-New Havenin sairaalassa 7 kapusiiniapinan ryhmälle opetettiin rahan käyttöä sekä sen arvoa ja saadut tulokset olivat melkolailla inhimillisiä. Apinat oppivat seuraamaan hintaa, reagoimaan hinnanmuutoksiin, varastamaan sekä jopa syventymään uhkapelien saloihin.

Mutta ehkä omalla tavallaan kuvaavin havainto taitaa sittenkin liittyä tuohon ammateista vanhimpaan:

During the chaos in the monkey cage, Chen saw something out of the corner of his eye that he would later try to play down but in his heart of hearts he knew to be true. What he witnessed was probably the first observed exchange of money for sex in the history of monkeykind

Jos nämä vietit ovat pohjimmiltaan näin syvällä käytöksessä niin kuvittelevatko kaikenmaailman räsäset ja muut moraalissaan korkeat ammatinharjoittamisen kaikkine lieveilmiöineen katoavan lopullisesti jos Suomenmaassa oikein asiasta laki ja kielto säädetään...

Linkin lähde: Kasa

Irritation

Päivän saldo: Olo tukkoinen, kurkku hivenen ärtynyt, nenä tukkoinen ja kohtalaisen ärtynyt ja allekirjoittanut kröhimiseen hyvinkin ärtynyt..

Mikähän flussapirulainen tämäkin sitten oikein on..

Olisiko aika vaihtaa

Olisiko nyt se hetki kun paperiliiton jäsenten tulisi ottaa ohjat käteen ja miettiä vakavasti liiton johdon siirtämistä sivuun ja uusien neuvottelijoiden istuttamista pöytään. Senverran holtittomalta alkaa tuo touhu Jouko Ahosen luotsaamana vaikuttamaan että herää väistämättä kysymys siitä onko mies todellakaan tehtäviensä tasolla vai onko mopo päässyt viimein käsistä ja kauas.

Mikään tarjottu ei tunnu paperimiehille riittävän vaikka kaikenkaikkiaan puhutaan Tupotasoa jopa hivenen paremmasta sopimuksesta ja naapuriliittojen sympatia paperia kohtaan alkaa asteittain rapautumaan. Suhteellisuudentajun säilyttänyt Metalli jo on ilmoittanut kantansa ja muidenkin potentiaalisten tukijoiden viesti alkaa olla rivienväleissä kovin selkeä.

Mieleen tulee väistämättä yrityshistorian luku takavuosilta, jolloin yrityksen taistolaisuuteen kallellaanolevalta pääluottamusmieheltä alkoi yhtälailla mopo karkailla käsistä ja lakkokokouksen kuluessa työntekijöiden syvät rivit pistivät viimein järjenäänen peliin ja äänestivät itse lakon nurin jaloillaan ja de facto ajoivat pääluottiksen ulos talosta... Olisiko paperimiesten aika tehdä samoin ?

Toivottavasti ainakin hiljalleen liiton nuoremmat jäsenet tajuavat sen ettei todellakaan heidän etujaan aja se että hiljalleen eläköityvien suurten ikäluokkien tilipussia hetkellisesti maksimoidaan takertumalla jokaiseen saavutettuun etuun kynsin hampain parin hassun vuoden perspektiivillä vaan että heidän tulevaisuutensa tekee todeksi se että Suomessa on vielä 10 vuodenkin jälkeen kannattavaa tehdä paperia vientiin asti.

Nykymeno ei näytä kovinkaan ruusuiselta ja se että eukalyptussellusta aletaan saamaan aikaan yhä parempilaatuista paperia kasaa taivaalle huomattavan synkkiä pilviä. Jos täällä pidetään kaikesta kiinni hampaat irvessä ja toisaalla Etelä-amerikassa greenfield-tehdasprojektin takaisinmaksuaika liikkuu parissa-kolmessa vuodessa ei tarvita enää kristallipalloa siihen että näkee missä tuotanto kasvaa ja missä sitä tullaan ajamaan alas.