Se varsinainen ajattelemisen aihetta sisältänyt artikkeli joka oli omiaan katkaisemaan hiljaisuuden on tämä The Atlantic:n julkaisema laajahko kokonaisuus joka käsittelee sitä voiko sähköistyvällä maailmalla olla vakutusta siihen miten aivotoimintamme hiljalleen muokkautuu toimimaan uudenlaisessa ärsykeympäristössä ja uudenlaisessa tempossa ja täytyy ikävästi tunnustaa että tunnistan ainakin osittain itseni artikkelin kuvauksista:
My mind isn’t going—so far as I can tell—but it’s changing. I’m not thinking the way I used to think. I can feel it most strongly when I’m reading. Immersing myself in a book or a lengthy article used to be easy. My mind would get caught up in the narrative or the turns of the argument, and I’d spend hours strolling through long stretches of prose. That’s rarely the case anymore. Now my concentration often starts to drift after two or three pages. I get fidgety, lose the thread, begin looking for something else to do. I feel as if I’m always dragging my wayward brain back to the text. The deep reading that used to come naturally has become a struggle.
Tempo ja pitkäjänteisyys ainakin töissä on muuttunut mutta eriasia on sitten se onko taustalla fysiologia ja oikeat muutokset vaiko vain se että työ tuotannon yhteydessä sijaitsevassa avokonttorissa vain on kovin lyhytjänteistä ja keskeytyksiä meneillään olevaan asiaan ja aiheeseen tulee tuon tuostakin uusien ongelmien ja uusien kysymysten tullessa esiin. Niiltä ei vain voi välttyä ja aiheesta vastuullisena niihin täytyy myös aina ensitilassa vastata ennenkuin voi jatkaa sitä mitä olikaan tekemässä.
Mutta onko taustalla sitten muutakin niinkuin artikkeli ensin kysyy..
Anecdotes alone don’t prove much. And we still await the long-term neurological and psychological experiments that will provide a definitive picture of how Internet use affects cognition. But a recently published study of online research habits, conducted by scholars from University College London, suggests that we may well be in the midst of a sea change in the way we read and think...
...ja heti perään antaa tulosviitteillään ymmärtää..
...As part of the five-year research program, the scholars examined computer logs documenting the behavior of visitors to two popular research sites, one operated by the British Library and one by a U.K. educational consortium, that provide access to journal articles, e-books, and other sources of written information. They found that people using the sites exhibited “a form of skimming activity,” hopping from one source to another and rarely returning to any source they’d already visited. They typically read no more than one or two pages of an article or book before they would “bounce” out to another site. Sometimes they’d save a long article, but there’s no evidence that they ever went back and actually read it.
Ennen mielipiteen muodostamista pitkähkö artikkeli kannattaa lukea lävitse ajatuksella ilman hyppyjä sivuraiteille tai raidepareille mutta kaiken kiireen ja stressin keskellä olen omakohtaisesti taipuvainen uskomaan että jotain perää tässä saattaa hyvinkin olla...
Posts
