Osoite vaihtuu hetkiseksi

Kuten varmaan on ollut helppoa lukea rivien välistä vaihtuu meikäläisen osoite seuraavaksi 8 vuorokaudeksi metsän puolelle. Tarkalleen ottaen Padasjoelle, Taruksen retkeilyalueelle, Tarukselle, Korven alaleiriin Savuun numero 5017 jonnekin keittiöteltan seutuville. Tervetuloa kylään jos osutte maisemaan, tosin mieluiten vierailupäivinä jos haluatte vieläpä päästä portista sisään :-)

Mutta jos en keksi mitään kätevää tapaa kirjoitteluun niin tältäerin blogi hiljenee hetkeksi :-)

Pakkailua

Huh.

Nyt on sitten työt saatettu siihen pisteeseen että voi lähteä viikoksi metsään. Vedetty langat yhteen nippuun, mietitty varamiehet kaikkiin kriittisiin pisteisiin ja luvattu että puhelimesta saa anyway kiinni jos tulee kriisi. Yksi kone nyt jäi hieman toimimattomaan tilaan mutta sillekkin tässä saadaan korvaava ratkaisu, ehkä, jos vain niinkin suuri pikainvestointi kuin yksi puucee saadaan tehtyä.. Eihän siinä mitään että tuotanto seisoo niiltäosin ja muutmana kaveri tekee paripäivää hommia kunhan vain ei vain tehdä kalliita hankintoja *huokaus*

Mutta nyt vain tavaraa kasaan. Hieman hulluina töisssä pitivät kun kerroin että loma koostuu ruoanlaitosta 50 hengelle ja että olen vielä maksanut tuosta hyvästä.. Ehkä olenkin hieman hullu, ei siinä mitään, epäilyt voivat olla hyvinkin perusteltuja.. Mutta anyway.. nyt enää tavaraa läjään ja aamulla lastaamaan lapsia bussiin. Ja tulipahan tehtyä vielä spontaani ostos.. ajattelin että jotain luksusta pitää olla matkassa ja nyt on mukaan lähdössä oma riippumatto lepohetkiä varten. Siihen kun vielä erätoveri katokseksi niin kelpaa laiskotella vaikka sataisikin :-)

Mutta saas nähdä mitä tuleman pitää.. kumma miten tuota pakkaamista nykyään viivyttää aina vain likemmäksi lähtöä mutta toisaalta siihen on tullut kumma rutiini. Ja mitäs sitä nyt metsässä tarvitsee, vaatteet päällensä ja pussin missä nukkua. Kaikki loppu on jo elintasoa :-)

koska Se On Sääntö

Johtaminen on itseasiassa mielenkiintoista puuhaa. Toisaalta pitäisi aina olla esimerkkinä, toisaalta pitäisi saada aikaan aina parhaita mahdollisia päätöksiä oman harkintansa pohjalta. Yleisestiottaen vielä melko helppoa mutta mitäpäs sitten jos nämä kaksi asiaa päätyvätkin ristiriitaiseen tilanteeseen.

Sääntöjen asettajana johtajan olisi pystyttävä toimimaan esimerkkinä alaisilleen siinä että toimitaan niinkuin ohjeet ovat ja sovittujen pelisääntöjen puitteissa jo yksistään siksi että näin voidaan motivoida alaisia noudattamaan omia sääntöjä ja turvataan osittain johtamisen välineitä.

Mutta miten pitäisi johtajan toimia siinä tilanteessa kun hän jo otsallaan näkee ettei sovellettavassa säännössä ole oikeasti päätä eikä häntää ja että pykälät on viritetty jossain korkealla käytännön maailman yläpuolella. Pitääkö hänen edelleen noudattaa ohjeita ja tarvittaessa kiivetä perspuoli edellä sinne kuuluisaan puuhun vain ja ainoastaan esimerkin vuoksi... Toisaalta myös järjen ja harkinnan käyttö on esimerkkiä ja onko edes tällöin perusteltua tehdä aivan kaikki pilkulleen vai olisiko peräti niin että lain henki käy lain kirjaimen ylitse ja terveellä kaupunkilaisjärjellä kannattaa suhtautua siihen mikä kirjoitettu on.

Sanoilla "minä noudatin vain käskyjä" on ollut viime vuosikymmenet harvinaisen ikävä kaiku joten idealistisia pykäliä ei ainakaan tässä valossa voi pitää minään absoluuttisena totuutena ja toisaalta byrokraattisella paperikoneistolla on luontainen taipumus tuottaa mutkikkaita ideoita ja kirkasotsaisia ohjeita joilla ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa todellisuuden kanssa.

Oman aikansa Lammioille tälläiset sääntökirjaset ovat kuin mannaa taivaasta mutta olisiko sittenkin niin että edestä johtavan olisi syytä käyttää pikkuisen enemmän omaa harkintaa ja tarvittaessa oikoa mutkia suoremmiksi.. Ihan esimerkin vuoksi..

Vielä 2 päivää metsään

Se olisi sitten 2 päivää aikaa leirin alkuun ja siihen että 08:00 lähtee bussi kohti Tarusta. Vielä pitäisi ehtiä saada töissä solmittua joitain lankoja ja saateltua tilanne siihen että voipi olla viikon poissa ilman että työpydälle kasaantuu läjäpäin hommia ja ToDo-lista kasvaa kohtuuttomaksi. Eiköhän tuossa onnistu jos vain ei mitään odottamatonta ota ja satu.

Nyt alkaa olla kyllä jopa vähäsen leirifiilistäkin viimeviikon stressauksen jälkeen. Kait se on siinä että sai tavarat hoidettua maastoon ja muutenkin asiat mallilleen ja sitten vielä näki miten 12.000 leiriläisen pieni kaupunki jo rakentui metsään niin taas heräsi sellainen pieni innostus. Vielä kun saa tässä katsottua kaiken pikkusälän kuntoon, ostettua filmit ja sensellaiset niin eiköhän tässä jo leiritunnelmaan päästä.

Viimeistään kait sitten "metsässä" jos nyt tuota leirialuetta ihan enää metsäksi voi nimittää kaiken rakennetun leiri-infrastruktuurin jälkeen kylmäkontteineen ja tietoverkkoineen :-)

Logistiikka pelaa

Meni sitten eilinen roudatessa tavaraa Padasjoelle mutta onpahan nyt leirin tavarat jo maastossa odottamassa keskiviikkoa ja leirin alkua.

Täytyy vain taas todeta että jälleen kerran teoria ja todellisuus eivät byrokratiassa onneksi kohtaa. Ohjeistuksessa kovasti kirjoitettiin että savut eivät SAA tuoda tavaroitaan ennenkuin tiistaina mutta eipähän lauantai-iltana kukaan tullut kyselemään mistään vaikka ajoimme kuorma-auton suoraan savun reunalle ja purimme tavarat pressun alla. Alaleirin johto kyllä kävi ohikulkiessaan moikkaamassa mutta muutoin onneksi byrokratia oli aisoissa käytännön tasolla...

Onneksi taitaa tässäkin harrastuksessa päteä se että nuo papereihinsa innostuneet sääntöihmiset pysyttelevät pienenä vähemmistönä pöytiensä takana mussuttamassa pilkuista ja kentällä työn tekee se porukka joka hoitaa asialliset hommat ja on muutoin kuin ellun kanat Koskelan Vilhoa lainatakseni.

Nyt vain odotellessa keskiviikkoaamua ja kuljetuksia leirille.

Tavarat kulkee vaikka korpeen

Silmät ristissä lauantai-aamuna

Väsyttää.. Taas jälleen kerran toivoisi että joku keksisi nukkumiselle hyvän korvikkeen niin ei tarvitsisi kartuttaa univelkaa epäsäännöllisillä elämäntavoilla tai tarvitsisi olla aamulla silmät ristissä. Viimeinen niitti viikon vähille unille saattoi olla sitten se että istui parantamassa maailmaa teehen addiktoituneena pitkälle yli aamukahden ennenkuin havahtui kunnolla ajan juoksuun ja hommautui kotiin mutta ilmeisemmin nuutuneelle olotilalle voi etsiä myös selittäviä tekijöitä menneen viikon muista epäsäännöllisistä elämäntavoista.. Mitä sitä nyt suotta nukkumaan ;-)

Pitäisi vain jaksaa nostaa nostaa itseään niskasta kiinni ja lähteä viikonlopun hommiin. Pitäisi suorittaa leirivalmisteluja, kasata tavaroita, miettiä mitä vielä puuttuu, tehdä suunnitelma siitä miten töissä saa kaikki langanpäät hyvään odottelutilaan leiriviikon ajaksi ja kaikkea muuta pientä sälää.

Byrokratiaa

Saattaa vetää rauhalliselta mieheltäkin hermot kireälle kun vielä muun maailman rattaat pyörivät suhteellisen jouhevasti, valtion laitokset nyt oma lukunsa, ja töissäkin voi maalaisjärjellä joskus oikoa mutkia mutta sitten harrastuksessa törmää välistä aivan käsittämättömään byrokratiaan ja jäykistelyyn kun joku mukamas pätevä besservisser on ajatellut asioita peräti paperilla asti.

Tavaroita saa roudata yhtenä päivänä ja vain yhtenä, kaasupulloja saa olla 1 / laite, (onneksi laitteiden määrää ei ole rajattu) väliin kierrätetään yhtä, väliin toista.. Paperilla homma varmaan jotenkin vielä luonnistuu mutta käytännössä on kyllä kasassa melkoinen soppa. No, onneksi voi aina olla välittämättä aivan kaikista säännöistä, oikoa mutkia ja tehdä kaikessa hiljaisuudessa hommat siten miten ne ovat järkevintä tehdä, ei niinkuin ne on toimistopöydän ääressä arvottu..

eiköhän tässä taas ollut hatutusta tälle päivälle noinniinkuin normimäärin.. :-)

Leonardon koodaus

Tulipahan sitten luettua kannesta kanteen tuo puhuttu Da Vinci-koodi ja olihan se ihan kiva kirja ja ymmärtää hyvin sen mistä se on maineensa saanut. Juoni oli oikein mukava ja klassinen salaliittoteoria länsimaissa melkeimpä kaikkia koskettavasta aiheesta. Raamatun historia on aina pop vaikka maailmankatsomus olisikin maallisempi tai ehkä siksi se onkin omalla tavallaan kiinnostavaa.

Kirjasta

Kirja itsessään oli kirjoitettu aika kömpelöön ja saippuoopperamaiseen tyyliin jossa joka kappaleen lopussa oli "pakollinen" koukku houkuttelemassa lukijaa jatkamaan. TV:ssä ehkä toimivaa jos täytyy herättää katsojan kiinnostus vielä viikonkin päästä mutta eiköhän voisi olettaa että kirjan lukija osaa kääntää sivua ihan itsekin.

Ideasta

En nyt lähde paljastamaan juonesta liikoja mutta idea jossa pureudutaan siihen sinänsä oivaltavaan teesiin ettei Raamattua suinkaan ole faksattu taivaasta on omalla tavallaan kiinnostava. Sivistyneelle lukijalle tosin ei ole esimerkiksi mikään uutinen että pyhäpäivämme sunnuntai (SonnTag, auringon päivä) on kalenterissa lainattu pakanauskonnoilta ja valtauskontomme on muutenkin aika kirjava mytologinen tilkkutäkki mutta kirjaa lukiessa alkaa kiinnostamaan etenkin se missä kulkee teoksessa faktan ja fiktion raja ja samalla huomaa aukkoja omassa sivistyksessään.

Äänestettiinkö Nikean kirkolliskokouksessa v. 300 kieppeillä todella Jeesuksen jumalallisuudesta vai ei ja kuinka paljon kristinuskoa on todella jalostettu vallanpidon työkaluksi tarkoituksellisesti. Mielenkiintoisia kysymyksiä kaikenkaikkiaan vaikkei kirjaa totena ottaisikaan.

Interaktiivisuudesta

Oivaltavaa oli myös tunnettujen taideteosten ja paikkojen tuominen mukaan teokseen ja se että pelkän lukemisen sijaan katsojalle on annettu mahdollisuus kaivaa esiin vanhat teokset ja itse katsoa mikä niissä on juonena. Löytää se nainen viimeiseltä ehtoolliselta ja ryhtyä miettimään mikä onkaan jutun juurena

Havainnoista

Mielenkiintoista taas on se mitä kirjasta löytää netistä. Webbikauppojen ja arvostelujen lisäksi iskee silmille kasa fundiskristittyjen mustamaalausta ja kiihkoa ja hätää siitä että lapsiamme täytyy varjella tälläiseltä. Ei voi taas kuin ihmetellä täällä sivustakatsojana sitä kuinka herkässä voi tälläisten ihmisten usko olla jos yhden kirjallisen teoksen taustojen, sinänsä toteen pohjaavaa, kyseenalaistaminen uhkaa jo romuttaa kaiken.. Näkevätkö he itse jopa oman teennäisyytensä vai mistä moinen sormet-korvissa hymistään silmät kiinni riittävän lujaa syndrooma oikeasti saa alkunsa.. Voisi jopa tekopyhyydestä puhua..

Mietteitä keskellä viikkoa

Vapaan miehen moraali.. mikähän sekin sitten loppupeleissä on. Mikä oikeaa ja mikä väärää. Konservatiiviseen ja vanhoilliseen maailmankuvaan sitä ei ainakaan tunne mahtuvansa sitten niin millään muotoa mutta mitenköhän sitä itsensä sitten kategorioisi..

Toisaalta löytyy myös hyvin perinteisiä arvoja mutta toisaalta hyvinkin liberaali enkä ainakaan tunnista itseäni tästä jämähtäneestä periluterilaisesta arvomaailmasta jota täälläpäin harrastetaan. Ehkä punaisena lankana pitäisi tosiaan pitää sitä että on avoin, rehellinen, empaattinen eikä kolhi ketään henkisesti edes huolimattomuuttaan ja sitämyöten sitten tekee mitä tahtoo..

jokainen lukekoon rivien välistä mitä tahtoo aivan vapaasti ;)

Ylipäätään vain väliin ahdistaa toisaalla tiettyihin sääntöihin takertuva jäykkyys ja kangistuneisuus vain jäykistelyn vuoksi.. ja toisaalla taas se miten näkyy kuinka siltikin yhteiskunnan pelisääntöjä noudattamalla voidaan toiselle olla kylmiä ja jopa julmia. Mielummin elän sitten vaikka oman mielen mukaan avoimesti kuin kangistun kaavoihin. Ne ystävät jotka näkevät kaiken ja koko kokonaisuuden tuntien minut ihmisenä tuskin kurtistavat kulmiaan.. Muilla, onko niin suurta väliäkään :-)

Tiistai on toivoa täynnä

Hieman siedettävämpää. Tänään jopa ehti tekemään ihan oikeitakin töitä.. tai ainakin niitä hommia joita pitäisi varsinaisesti tehdä aktiivisen debuggauksen ja ongelmanratkaisun sijaan. Tosin kyllähän sitä taas yhden korjauksen joutui tekemään ja tarttumaan työkaluihin aina kolvia ja kuusioavainsarjaa myöten mutta se on taas jo kokonaan toinen juttu.

No.. onneksi kohta alkaa pahin lomakausi hellittämään ja tehtävät alkavat jakaantumaan useammalle, kunhan vain hetken vielä jaksaisi sinnitellä. Sitten lienee paremmin aikaa itse dippatyölle ja tutkimukselliselle osalle. Tällä viikolla jos saisi softapuolen dokumentaation hyvälle tolalle ja testattua alihankintaratkaisun ideoita niin voisi olla taas tyytyväinen itseensä edes jotenkin.

Pari ideaa blogattavaksi taas mielessä mutta pitäisi löytää pari hetkeä kirjoittelulle.

Jotenkin tässä kiireessä tuntuu siltä että pitäisi löytää itselleen sellainen harrastus jota voisi vain harrastaa eikä siitä tulisi mukanaan omia järjestely- ja suunnittelutarpeita tai muita kiireitä. Nyt alkaa taas olemaan pieni harrastustressi niskassa ja syyskauden suunittelu tuntuu tulevan vastaan turhankin nopeasti. Itsehän sitä on tiensä valinnut mutta joskus varmaan voisi pitää lomaa :-)

Saas nähdä mikä huomenna odottaa töissä..

Debuggausta osa 2

Perun pahat puheeni perjantaipäivistä. Jos mahdollista niin maanantait osaavat vetää pidemmän korren..

Ehkä ongelmilla on vain tapana kasaantua tai sitten tänään oli vain huonoa tuuria.. mutta olipa taas rentouttavaa kun ekat ongelmat hyppäsivät vastaan jo ovella ja jatkuivat siitä sitten melkeimpä koko päivän.

Suunnittelun suunnitelmallisuus on kyllä niitä asioita joita tähän maailmaan välistä kaipaisi.. tai ainakin tuotannon aikaisempaa huomiointia R&Dssä. Väliin vain itselläkin turhautunut olo kun joutuu korjauksina teettämän väellä ylimärä ja turhaa työtä :-\

Bloggausta

Tässä blogia parin päivän ajan pyöritellessäni olen ehtinyt miettimään enemmänkin tämän kapistuksen merkitystä ja sitä miksi ihmisetä tälläisiä jaksavat ylläpitää ja julkaista suurelle maailmalle. Julkisuudenkipeydestä tuskin on kyse eikä sen kummemmasta kikkailustakaan. Googlen ryhmähaulla minusta saa jo aivan muutenkin liikaa tietoa irti ja webbisivuja on ollut tekeillä itselläkin jo kohta vuosikymmenen ajan.

Ehkä tämä kertoo enemmänkin siitä miten hiljalleen nykypäivänä ihmisten ystävä- ja kaveripiirit muokkautuvat uuteen uskoon ja fyysisestä paikasta tai kellonajasta ei ole niin väliä. Itsellekin on kertynyt muutamia ystäviä joita näkee fyysisesti ehkä kerran pari vuodessa, jos sitäkään vaan kontaktit ovat enenevissä määrin sähköisiä. Tosin tuntuu taas siltä että samasta syystä näiden ystävien kanssa ehtii pitämään paremmin yhteyttä kuin esimerkiksi sukulaisten joiden kanssa kontaktit ovat ehkä tiheämpiä, jos ovat, mutta enemmän reaalimaailmaan pohjautuvia jolloin kiireet ja hoppu verottavat aikaa.

Enemmän tämä kylläkin on minulle, ainakin vielä, eräänlainen käytännön koe. Miten tälläistä systeemiä käytetään, kuinka luontevaa tälläistä on käyttää ja mitä tänne jaksaa sanoa. Mutta samalla sitä taas ehkä ymmärtää enemmän.

Debuggausta

Mikähän siinä on murphyn lakina että kaikki ongelmat iskevät perjantaisin ja iltapäivästä. Ja muutenkin on väsynyt kun illasta jumi kirjan äärellä pikkutunneille asti Da Vinci koodia lukiessa..

Mutta ei auta.. jos tuotanto jumii niin se jumii ja homma on saatava debugattua tai kierrettyä jotenkin. Mitä tästä opimme, älä ikinä vapauta softarevisiota lomakaudella! Ainakaan konsultoimatta asiaa tuotannon kehityksen kanssa. Hilpeää selvitellä jutun juuria kun kaikki ovat "lomalla"..

Toivottavasti sitä ei viikonloppuvuoron jälkeen ole maanantaina vastassa ylimääräisestä työstä kovin paljon hiiltynyttä väkeä.. Don't shoot the messenger..

Informaatiohelvetti

Tietyllätapaa elämä osaa olla ironista, yhtenä päivänä laatii itselleen blogin ja hyppää mukaan taas yhtä pykälää syvemmälle informaatioverkoon ja heti seuraavana päivänä tajuaa oman kasvavan riippuvaisuutensa siitä unohtaessaan aamun kiireessä kännykkänsä lojumaan keittiön pöydälle. Muutama vuosi sitten kyseistä laitetta ei ollut ja hyvin pärjäsi, nyt on hetimiten orpo olo.

Samalla tuli pohtineeksi että mitä kaikkea "tarpeellista" sitä on viimevuosina tullutkaan mukaan arkirutiineihin, kännykkä vyölle, kämmentietokone taskuun, messengerit, sähköpostit, linkattavat ja synkattavat sähköiset kalenterit... Pitäisiköhän alkaa oikeasti huolestumaan kehityksen vauhdista.

Ensimmäinen postaus

Blogi

Tulipahan sellainenkin sitten tehtyä kun se on muodinmukaista.. Katsotaan mitä tälläkin sitten tekee jahka näkee.