Pelote ja psykologia

Iltalehdykkä: Teinipoika teki itsestään soihdun

Teinipoika sytytti itsensä tuleen Jönköpingin lähistöllä sijaitsevan Tahesjön-järven rannalla. Hänen toverinsa seurasivat temppua puoliympyrässä vierestä ja hurrasivat 15-vuotiaalle toverilleen

Melkoinen stuntti äkkiseltään suoritettuna ja en suosittelisi kokeilemaan kotona samaa ex-tempore, ainakaan jos ei ole hallussa tietoa siitä miten liekeiltä oikeasti suojautua ja miten eri luokitusten palavat nesteet käyttäytyvät joten tässä suhteessa viranomaistiedotteet lienevät paikallaan jopa ruåtsissa:

YouTube-sivuille internetiin laitettu video järkytti viranomaistahoja. Teinipojan koulu, Jönköpingin pelastuslaitos ja poliisi varoittivat välittömästi muita nuoria tulitemppuilun vaaroista.

Metsään sensijaan mennään niiden tyylissä ja perusteissa:

Jönköpingin pelastuslaitoksen mukaan 15-vuotias olisi hyvin voinut joutua lieskojen keskellä paniikkiin, eikä hän olisi silloin pystynyt hyppäämään ajoissa järveen. Pelastuslaitos kävi opastamassa nuoria temppuilun vaaroista videon julkitulon jälkeen pojan koulussa.

Että oikein paniikkiin.. En tietenkään tiedä muista mutta uskoisin että kohtalaisen monella omankin ikäluokkani edustajalla, etenkin retkeilyharrastuksiin vihkiytyneillä miespuoleisilla sellaisilla, on omasta takaa kokemuksia erinäisistäkin tuleen liittyvistä aktiviteeteista ja en jaksa uskoa että tilanteessa jos toisessakaan paniikki olisi ollut ongelmana mikäli tilanne olisi livennyt lapasesta (hulluilla on tuurinsa.. knock knock.. ) jolloin tämänkaltaisen viranomaisperusteet ovat lähinnä naiiveja ja eivät todellakaan uppoa kohdeyleisöönsä.

Paljon toimivampaa olisi luultavasti se että suoraan kerrottaisiin se että stuntin tekijä tiesi mitä teki ja jos olette niin kertakaikkisen idiootteja että yritätte toistaa saman tempun kylmiltään bensan ja uhon kera niin päädytte parhaimmillaan teholle täydelläteholla pariloituina kun I-luokan palavan nesteen leimahduspiste yllättää teidät housut nilkoissa.

Niin.. ja että jos on pakko leikkiä niin käyttäkää hyvät ihmiset sitä valopetrolia bensiinin sijaan. Ja älkää missään nimessä käyttäköä niitä tekokuituvaatteitanne vaan villaa, nahkaa ja puuvillaa.. Ja mielellään muovipulloja lasipullojen tilalle..

Voi vantaata voi

Vantaa: Opetuslautakunta esittää uudisrakennusta Laajavuoren ja Martinlaakson kouluille

Kumma kaupunki. Arkkitehtuuriltaan lähinnä pakkolaitosmaisten ja itseääntoistavien lähikoulujen remontointiin on kyllä löytynyt rahaa ja resursseja mutta nyt kun on kyse yhdestä kaupungin persoonallisimmasta koulurakennuksesta joka jo 70-luvulta lähtien on edustanut ajatusmaailmaa jonka muokaan kousussa voi olla muutakin kuin käytävä ja ovet ollaan rakennus vetämässä matalaksi..

Laajavuoren homekoulun alasräjäyttämisessä nyt on vielä mieltä mutta toivoa sopii että Martsarin kohdalla päättäjiltä löytyy malttia ja harkintaa siihen että lähiömme keskipistettä huollettaisiin pieteetillä eikä hyvän koulun henkeä heikennettäisi kliinisen persoonattomilla uudisrakennuksilla...

Leipää ja sirkushuveja

HS: Tampere palkkasi klovneja työntekijöiden iloksi

Palkkasivatkohan vallan Pennywisen kunnon kansalaisia motivoimaan..

TAMPERE. Tampereen kaupunki yrittää kohentaa henkilökuntansa työssä viihtymistä klovnien avulla. Kaupungin eri yksiköt voivat varata tilaisuuksiinsa erityisiä kaupunkiklovneja.

Tämä on taas sellaisia uutisia joista ei tiedä mitä oikein sanoa ja ajatella. Ajatuksena tietenkin ihan kiva ja varmasti hyvässä uskossa ilmoille päästetty mutta epäilen vahvasti että jos päin I:tä tai C:tä (Rot13) menneen työpäivän päätteeksi joku raahaisi vielä klovnin paikalle päivää piristämään niin tilanne saattaisi eskaloitua kivittämisen asteelle..

Idean takana ovat koomikko Mona Ratalahti, työhyvinvointikouluttajaRiitta Harilo ja kummina pormestarin toimiston Kirsi Koski, joka on toiminut kolme vuotta kaupunginhenkilöstöpäällikkönä.

"Olen miettinyt, mikä on hyvinvoinnin ydin. Kyllä se on nauru", Koski sanoo.

En sitten tiedä muista mutta ainakin itse mieltäisin tuon lähinnä loukkaukseksi jos työnantaja kuvittelisi työhyvinvointini oleellisesti parantuvan siitä että paikalle raahataan klovni vääntelemään pärstäänsä ja ilvehtimään sen sijaan että työ itsessään tarjoaa mielekkyyttä, palkitsevuutta ja sitäkautta todellista hyvinvointia..

Kuolleen kodinelektroniikan hautausmaa

FP: Inside the Digital dump
Tiesitkö että IT-romun kulta- ja kuparipitoisuudet ylittävät kaupallisesti hyödynnettävien malmioiden pitoisuudet...

Potentiaalikuopassa

ButtUgly: Local MinimaTheory

Potentiaalikuoppateoriaa voidaan soveltaa esimerkin tavoin hyvin matkustamishalukkuuteenkin mutta kirjoitusta mielessä makustellessa tulee mieleen se että sama perusajatus vaikuttaa elämässä ja ajankäytössä paljon muuhunkin. Työpäivän jälkeisessä olotilassa tulee mieleen kyllä paljon sellaista jota pitäisi tai oikeastaan olisi ihan mukavakin tehdä mutta niin sitä vain liukuu sinne senhetkisen nollakohtansa energiaminimiin turvaan ja päätyy lykkäämään asioita sinne seuraavaan hetkeen.

Ajatteluntäyteisen päivän jälkeen on joskus helpompaa syventyä rss-syötteisiin ja sukeltaa seuraamaan maailman menoa kuin opetella kuvankäsittelyohjelmansa saloja tai kirjoittaa meilejä joissa pitäisi olla sisältöä pitkälti lähinnä vain siksi että noita tehdessä pitäisi ainakin miettiä sitä mitä tekee. Helpommalla pääsee kun tyytyy vain sisäistämään asioita.

Tämä kevätkausi varsinkin on ollut tuossa suhteessa esimerkillinen. Lightroom:n opettelu on ollut mielessä yhtäällä, toisaalla pari kuvakirjaprojektia viimekesän kuvista, vanhoille ystäville on pitänyt heittää meiliä ja kysellä kuulumisia kun ei ole hetkeen ehtinyt näkemään ja yhteydenpito jäänyt ikävän vähälle ja niinpäin pois mutta aina sitä on vain siirtänyt ja siirtänyt asioita eteenpäin kun on kotiin ja kotisohvalle asti päässyt illalla. Toisaalta inhimillistä, toisaalta moisesta hivenen huono omantunnontynkä..

Nyt sentään on RAW-arkistot käytännössä importattuna Lightroom:n hallintaan parin päivän puuhastelujen jäljiltä..

Heitetään lapsi pesuveden mukana

Teema: Illmanin väitöksestä

Ensin Valtionsyyttäjä Mika Illmanin ilmaanheittämät ja lukuisilla eri palstoilla ansiokasta kritiikkiä herättäneet mielipiteet vaikuttivat siltä että mies on lähinnä järjiltään tai vaihtoehtoisesti omaksunut kunnon oppipojan tavoin Darth Rajamäen ajatusmaailman mutta tarkemmin tutustuttuna vaikuttaa ehkä ennemminkin siltä että kyseessä on jälleen esimerkkitapaus asiantuntijasta joka on uppoutunut liian syvälle omaan asiaansa eikä osaa enää nähdä metsää puilta:

Illman pitää tärkeänä, että Suomen oikeuskäytäntö ei muodostu näitä maita sallivammaksi. Muuten on vaarana, että Suomesta tulee vapaasatama kaikenlaisille rasistisille agitaattoreille. "Internet on muuttanut tässä suhteessa asioita paljon. Esimerkiksi USA:ssa, missä sananvapaus on suurempi kuin pohjoismaissa, on perustettu paljon nettisivustoja, joilla esitetään asioita, jotka muualla ovat kiellettyjä. Periaatteessa yhdysvaltalaisella palvelimella voisi olla vaikka suomenkielisiä sivustoja, joilla esitetään rasistisia näkemyksiä eikä niille Suomesta voisi tehdä mitään. Koska suomenkieliset sivut olisivat kuitenkin selvästi suunnattu suomalaisille, voisi niiden ylläpitäjä joutua lain kanssa tekemisiin jos sattuisi tulemaan Suomeen", Illman arvioi.

Asiaa ja mielipiteitä ajatellessa alkaa tuntumaan vahvemmin ja vahvemmin siltä että Illman on keskittynyt näkemään vain uhkakuvat mahdollisuuksien sijaan ja näiden pelkokuviensa edessä hän on valmis heittämään lapsen pesuveden mukana maailmalle ja luopumaan mahdollisuuksista vain siksi että yksikään hänen luomista peloista ei toteutuisi.

Miksikö Illmanin mielipiteet ovat sitten erityisen haitallisia ? Ei siksi että aivan kaikkea pitäisi saada julkaistua vaan siksi että hänen ehdottamansa lainmuutokset asettaisivat tavalliset netinkäyttäjät ja vapaaehtoiset sisällönluojat mahdottomaan asemaan.

Harrastajasta joka on saanut aikaan ja aktiiviseksi mielenkiintonsa kohteeseen keskittyvän sivuston tulisi paljon vartija ja riskinottaja. Lakia tuntemattoman pitäisi osata jatkossa erottaa laillisen ja laittoman aina tulkinnanvarainen raja edesvastuun uhalla, vapaaehtoisen ylläpitäjän pitäisi löytää yht'äkkia aikaa ja työtunteja fooruminsa sisällön seurantaan ja valvontaan jotta informaatio ja osaaminen vastakin kohtaisi ilman pelkoa että ylläpitäjä päätyisi raastupaan mahdollisen yleishäirikön täsmäiskun jäljiltä ja satunnaisen bloggaajan pitäisi ryhtyä seuraamaan vanhojakin kommenttejansa varmuuden varalle.

Käytännössähän tämä tarkoittaisi monissa tapauksissa sitä että harrasteesta syntyisi rasite ja olisi helpompaa ja juridisesti turvallisempaa lyödä laudat ikkunoihin ja lopettaa kuin jatkaa Illmanin ideamallin mukaisessa verkkoympäristössä. Tämä tarkottaisi taas sitä että olisi vähemmän vaihtoehtoja etsiä vastauksia IT-ongelmiin niin kotona kuin työssäkin, vähemmän kanavia mistä kuulla uusista virtauksia, kritisoida poliitikkoja, vertailla autoja ja niin edelleen ja niin edelleen. Keskustelu ohjautuisi vanhan median ylläpitämille ja kontrolloimille sivustoille ja käytännössä kehitys ja innovatiivisuus rapautuisi.

Tätä metsää ei Illman rasismin puiltansa kykene ilmeisimmin näkemään.

Synergiaa töllöttimessä

Luulisi että edes yhden TV-talon sisällä saisivat soviteltua sopivat lähetysajankohdat samansisältöisille ohjelmatuotteille mutta ei.. Sitä on tarjolla tasan yhdeksältä yhtäaikaisesti draamadokumenttia Herr Speer:stä ykkösellä ja Teemalla TV:lle sovitettu versio Jared Diamond:n kirjasta Tykit, Taudit ja Teräs.. Onneksi on tallentava digiboksi mutta voitaisiinko näitä dokumentteja ajastaa vähän enemmän lomittain ?

Työmatkaliikuntaa tuokin

Lentokentällä vaihtoja suorittaessaan ymmärtää hyvin sen miksi usein keskustasta keskustaan liikennöivä juna on myös varteenotettava liikennevälin, jos vain kiskot ja liikennöitävä linja löytyy tai matka ei ole kovin pitkä.

Google Earthin reittityökalulla tuli mitattua näet sekin seikka selville että esimerkiksi Arlandassa on vaihdon yhteydessä luvassa parhaimmillaan vajaan 2 kilometrin mittainen kävelytaival jos päätyy vaihtamaan 5-terminaalin laitimmaiseen putkeen saapuneesta koneesta paikallislentoon joka lähtee keskeltä kenttää 3 terminaalin edustalta..

Painetta kuupassa

Pienen flunssa mukavuuksiin kuuluu lunnollisesti pieni jälkitukkoisuus. Tukkoisuudesta itsestään ei ole periaatteessa normaaleissa puitteissa sen suurempaa haittaa mutta yhdistettynä lentomatkustamiseen ja heikentyneeseen paineentasaukseen korvassa nousun ja laskun yhteydessä on tukkoisuudella tiettyjä kiusallisia sivuvaikutuksia.

Etenkin jos sattuu osumaan kohdalle työpäivänmittainen reissu sinne ja takaisin johon mahtuu kokonaista 4 nousua ja 4 laskua..

Aikaa ja dokumentteja

Best online documentaries (via killinki)

Pienestä kevätflunssasta kärsiessä on teen, vihreän teen, finrexinin, mallasviskin ja konjakin ohella aikaa istuskella koneen äärellä ylimääräistä ja koettaa kuluttaa ylimääräistä aikaansa mahdollisimman hyvin ja yhdeksi tehokkaaksi ajankuluttajaksi osui silmiin tässä näin oheinen saitti jonne on listattuna parhaita dokumentteja joita löytyy netin videopalveluista.

Valinnanvara vaihtelee aina historiasta politiikkaan ja teknologiasta bisnekseen ja katsottavaa löytyy kokolailla paljon ja saittia selaillessa tulee väistämättä mieleen kuinka paljon tavallista televisiota käytännöllisempi tälläinen media on. Ei kanavan kyttäämistä, ei ongelmaa aikataulujen sovitteluista vaan haluamansa ohjelman voi valita kuin kirjaston hyllyltä katsottavaksi.

Tosin täytyy sanoa suomalaisella kriittisyydellä se että parhaan käsite on laaja. Tuolta kyllä löytyy mm BBC:n dokkareita mutta joukkoon mahtuu myös tasoltaan vaihtelevaa jenkkimatskua jolle en aivan heti parhaan leimaa löisi kylkeen. Viihdyttäviähän nuokin usein ovat, esimerkiksi vanha dokkari B-52:sta muiden muassa, mutta kaikessa viihdyttävyydessään usein myös varsin kritiikittömiä ja yksiulotteisia jolloin katsojalle jää myös oma vastuunsa saamansa informaation suodattamisesta.

Nomen est omen

HS: Moskovassa kerätään nimiä Viron suurlähetystön purkamiseksi

Uutisia lukiessa tulee Putin-Jugendin toimintatavoista taas tiettyjä ikäviä mielleyhtymiä järjästöjen nimiä myöten:

Erityisesti nimiä näyttävät keräävät Naši- eli Meikäläiset-nuorisojärjestön edustajat.

Ylipäätään tilanne Venäjällä saa taas kerta kerran jälkeen suomalaisittain huolestuttavampia ja huolestuttavampia piirteitä. Sinänsä ehkä onni että isovenäläiset mielipiteet ovat tälläerää kääntyneet eteläisen veljeskansamme pariin ja itse olelle päässeet helpolla mutta viimeaikojen merkit näyttävät vahvasti siltä että Tsaari Putin on hiljalleen kasvattamassa etupiirirajojaan kaikilla rintamillansa.

Tänään ehkä puhutaan venäläisten kielivähemmistöoikeuksista ja kilpailukykyisistä ydinvoimalatarjouksista mutta hivenen ehkä pelottaa se ovatko poliitikkomme valmiita siihen hetkeen kun ehkä saamme kilpailukykyisen tarjouksen sijaan tarjouksen josta ei kannata kieltäytyä. Riennämmekö me Tuomiojalaisessa kumartelun hengessä silloin kumartelemaan Moskovan suuntaan pää persiissä vai onko meillä Rydin ja Tannerin hengessä eläviä poliitikkoja jotka uskaltavat silloinkin sanoa vastaan ja pitää päänsä...