Väsymys on salakavala matkustaja

Itsetutkiskelua ja ajattelua

Väsymys on liikenteessä salakavala vaaratekijä ja viikonloppuna sain huomata että kaikki liikenneväsymys ei väistämättä tarkoita rattiinnukahtamista vaan sitä voi olla yhtäaikaa hyvinkin väsyneenturtunut havainnoimaan ympäristöään ja siltikin pirteä nukahtamiskontekstissa.

Mitään suurempaa ei tapahtunut mutta muutama selkeä silmien edestä lipunut mutta aktiiviseen tajuntaan iskostumaton selkeä liikennetapahtuma sai huomaamaan sen että nyt ei viretila ole aivan sitä mitä pitäisi. Ja kuinka ollakkaan kotiin päästyäni pieni oikaisu sängylle tarkoitti reilun tunnin liki puolitajuttoman syvää unta mistä minua ei (kuulemma) edes pienellä häirinnälläkään mikään havahduttanut. (Ihmisellä joka ei de facto ikinä nuku päivä- tai iltapäiväunia..)

Kummalliseksi tapauksen tekee oikeastaan se että taustalla oli palttiarallaa +10h yöunet, ei pitkälle venähtänyttä edellisiltaa ja vain about 8h hereilläoloaikaa jouluostosten merkeissä eli ei mitään klassisisia väsymyksen tekijöitä vaan melkeimpä ideaalit olosuhteet. Henkistä rasitusta kylläkin koko edellisviikon osalta + angstirasitusta jouluvilinästä mutta ei siinäkään mitään viitteitä siitä että päänupin havainnointikone pitäisi rokulipäivää kaikessa hiljaisuudessaan..