Valkoisen paperin autius

Kirjoittamisen kriisi on sen alkuunsaaminen. Tässä kun yrittää runnoa kasaan kiukulla opinnäytetyötään ja kirjoittaa auki kaikkea sitä massiivista määrää dataa jota on kuluneiden kuukausien aikana kerännyt kasaan muistiohin ja muistilappusiin ja PDA:n memoihin niin huomaa että alkuun pääseminen kappale kerrallaan on aina kovin tuskaista. Mistä päästä aloittaisi, miten jatkaisi ja miten jäsentäisi kaiken auki.

Miellekarttoja ja kaikkia työkaluja olen kyllä kokeillut riittämiin asti ja piirrellyt ja rustaillut mutta silti tuo edessä ammottava valkoinen tekstitila on kovin aukean näköinen aina alkujaan ja kappale kerrallaan. Mielessä ihan liikaa asioita asiaanliittyen ja näkökulmia ja kommentteja jotka pitäisi saada riviin ja ojennukseen. Mutta sitten kun alkuun pääsee niin sitten kyllä luistaakin taas eteenpäin. Saa vain nähdä mitä kommenttia tuosta vielä saa kun tutkimuskappaleen sävystä taitaa tulla nykytilan suhteen aika synkkä.. :-)