Onkohan maailmassa yhtään muuta yhtä hullua kansakuntaa joka sijoittaisi kanrnevaalihenkisen juhlan ajankohtaan jolloin tilastolliseti voi olla joko +20 astetta lämmintä iloisella auringonpaisteella tai vastavuoroisesti nollakeli ja ilmassa vettä kaikissa eri faaseissaan tuurista ja tilanteesta riippuen.
Ja vielä vähät välittäisi siitä säästä..
No, jokatapauksessa vappu taas paketissa ja juhlat juhlittu. Oikeastaan tässä viimevuosina ei vapussa minulle niinkään ole ollut enää tärkeintä juhlinta ja biletys vaan se että vakioituvissa vappurutiineissa näkee aina Otaniemen suunnalla vanhoja opiskelukavereita kerhon vapunaloituksessa sekä wappuriehan julistuksessa ja pääsee vaihtamaan kuulumisia ja kyselemään kuinkas sujuu. Ilman että edes erityisesti pitäisi sopia näkemisiä tai tarkoituksella tavata vaan tutut näkee oikeastaan puoliautomaattisesti olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Harvoin kun niihin tuttuihin enää törmää jotka eivät satu työskentelemään samassa työpaikassa tai muutoin yleisemmin nähtävissä.
Loppuvappu sitten onkin enemmän tai vähemmän kevyempää viihdettä.
Post scriptum
Ja jotta maanantain kyynisyysannos täyttyisi niin heitetään ilmaan äskeisen radiossakuullun tylsän kliseen pohjalta seuraava ajatus: Jos joku etsii ihmistä jolla tärkeintä kultainen sydän, niin onko hakusessa henkilö jonka sydän on erityisen raskas, metallisen kylmä ja pitää pintansa kovana kaikkelle kuningasvettä vähäisemmälle..
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment