Kun lehdistä aloitettiin niin jatketaan sitten vielä vähän asianviertä. Suomalaiseen aikakauslehtimaailmaan tutustuttaessa tuskin vältytään aiheelta Suomen Kuvalehti. Wanha, hyvämaineinen aikakauslehti jonka artikkeleihin viitataan ja josta tilattaessa maksetaan kovaa hintaa. Artikkelit kyllä pitävät pintansa mutta näitä nykylehtiä lueskellessa tulee väkisin mieleen se että missä ihmeessä kuvalehden kuvat ovat. Siis sellaiset valokuvat joita katsoisi mielellään myös kuvina ja jotka olisivat muutakin kuin satunnaisia toimittajan sinnepäin räiskäisemiä näpsäyksiä.
Jos esimerkiksi tarkastelee numeroa 30/2006 niin ulkomaisten kuvatoimistojen materiaalissa on vielä jotain katsottavaa mutta kotimaisten juttujen kuvallinen taso on lähinnä järkyttävää. Auringossa tai suoralla salamalla puhkipoltettua pokkarinäppäystä.. sinnepäin kokeiltuja kuvakulmia ja muuta vastaavaa. Pahimpina esimerkkeinä ehkä sivulla 17 lojuva Jacob Södermanin naamakuva jossa ihon väri on saatu valkotasapainolla lähinnä vainajan kalmankalpeaa hipiää muistuttavaksi ja oikeastaan kaikki "Ihan Huimaa" artikkelin kuvat.
Miten tälläinen aviisi kehtaa kutsua itseään enää kuvalehdeksi..
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment