Mistä on pienet Lordit tehty

Iltalehti: Tomi piirteli örkkejä vihkot ja kirjat täyteen

Päivä mennyt sulavasti Lordihurmoksen jälkimaininkeja seuraillessa mutta tähänmennessä kahlatusta kirjoittelusta erottuu ainakin tämä Iltalehden artikkeli sisältönsä puolesta oikein mieltälämmittävänä.

Vaikka normaalisti saakin lukea kertomuksia siitä miten koulumaailmassa kansaa ajetaan samaan harmaaseen muottiin eikä kenenkään sovi menestyä enempää kuin muita kohtaan reilua tai herra paratkoon, poiketa massasta, on mukavaa lukea että jo 80-luvullakin on osattu ymmärtää sitä että kaikkien ei tarvitse olla samaa massaa selvitäkseen elämässään:

Sanoin (Matti Nortamo, joka oli Lordina sittemmin tunnetun Tomi Putaansuun luokanopettaja kolmannelta), että anna pojan piirtää. Kyllä se paikkansa maailmassa hakee. Muistelimme tänä päivänä asiaa, kun soitin Tomin äidille onnittelut. Kumpikin meistä oli tyytyväinen, ettemme painaneet jarrua missään vaiheessa. Kannustimme vain poikaa, Nortamo kertoo.

Juuri tämän kaltaisista oloista syntyy todellista menestystä. Hatunnosto Lordille mutta myös hatunnosto 80-luvun Rovaniemelle.

Joku toinen olisi voinut tuossa paikassa piiskata pojan kuriin ja herran nuhteeseen ja "kunnollisten luterilaisten perusarvojen" pariin kahlaamaan harmaaseen suohon muiden rinnalle murskaten taas yhden menestyksen peruskivet ja tarjoillen meille vaihtoehtoisen todellisuuden jossa jokin puhkikalutunkopioidulla tusinaballadillaan nollat pisteet kerännyt "oikeaa musiikkia" esittänyt metsänpeto palailisi nyt Ateenasta häntä koipien välissä ja lehdistö pohtisi taas sitä miksi näin kävi..

Nyt meillä sen sijaan oli heittää lauteille artisti joka uskaltaa olla oma itsensä, toteuttaa omaa juttuaan ja edustaa rehellistä ja kunnollista suomalaisuutta suomi-finland-perkele sisulla tietään eteenpäin raivaten. Emme tarvitse menestykseen botoxia, emme poveen pumpattua silikonia emmekä paljasta pintaa jolla välittää nuorille esimerlkiä siitä että pärjätä voi ainoastaan vähillä vaatteilla ja MTV:ltä plagioidulla persiinkeinutuksella jossa ei ole sitten niin mitään omintakeista tai uniikkia.

Hallelujaa ja oksat pois.