Varttuneempaa ikäluokkaa..

Eli ajatuksia suomalaisen terveyspolitiikan yksisilmäisyydestä

Sen vielä jotenkin ymmärtää että artikkelissaan meijerivoin kulutuksen romahtamisesta Hesarin sunnuntainen (21.5.06) talousliite sortuu karkeaan yleistykseen väittäessään että voin käyttäjiä on enää 4 sadasta ja että he kuuluvat "varttuneempiin ikäluokkiin" mutta artikkelissa esiintyvät virkamieskoneiston mielipiteet palauttavat optimistin taas jälleen takaisin maanpinnalle sen totuuden pariin ettei Suomessa edelleenkään osata ajatella sellaista vaihtoehtoa että uudemmat havainnot saattavat tuoda esiin tarvetta korjata menneiden vuosikymmenien dogmeja.

Siinä missä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Professori Hannu Korhonen jo uskaltaa viitata Uppsalan yliopiston toteuttamaan tutkimukseen joka viittaa vahvasti siihen ettei maitorasvoille ole tulosten mukaan osoitettavissa suoranaista korrelaatiota sydän- ja verisuonitautiriskin kanssa ja ettei riskien yksilöllisyyksiä ole tutkittu tarpeeksi sortuu Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska suoranaiseen kekkoslovakialaiseen virkamiesmäiseen minä-olen-oikeassa-koska-minä-olen-oikeassa-niih.. arroganttiuteen todeten yksikantaan että:

Harva asia on lääke- ja ravitsemustieteessä niin selvä kuin tämä. Tyydyttynyt rasva on monella tavalla haitallista.

Eli kun yksi Pohjois-Karjalasta alkunsa saanut ja tiettyyn hypoteesiin pohjannut projekti on onnistunut niin tästä virkamiesbyrokratia vetää sen epätieteellisen johtopäätöksen että hypoteesin täytyy olla taivahan tosi ja on turhaa haihattelua tutkia sitä olisiko taustalla sittenkin jokin piilossa pysytellyt tekijä joka on vaikuttanut samaan aikaan ja sitämyöten tuloksiin..

Koomiseksi tämän tekee etenkin se että samassa lehdessä lehden Sunnuntai-sivuilta löytyy hyvin mielenkiintoinen 2 sivun artikkeli jossa käsitellään David Barkerin sydänsairauksia käsitteleviä tutkimuksia. Sekä Britanniasta että etenkin Suomesta saatujen tulosten pohjalta kun näyttää vahvasti siltä että elintapatekijöiden sijaan paljon merkittävämpi sydänsairauksiin vaikuttava muuttuja onkin se millaiset olot lapsella on ollut raskauden ja elämän ensikuukausien aikana ja millaisen ravintotilanteen keskellä lapsi on saanut varttua. Että sydänsairaudet ovatkin tulosta siitä että jo sikiökehityksen aikana heikkoon ravintoon optimoituneet ihmiset pääsevät myöhemmässä elämässään yltäkylläisemmän elintason piiriin ja ettei elimistö pysy täysin tässä mukana.

Ettei vain olisikin niin että aivan kaikkea ei ravintorasvoista vieläkään tiedetä ja että luonnonmukaisten levitteiden nykyinen huono maine juontaa juurensa vääristä johtopäätöksistä. Itse ainakin olen nähnyt ympärilläni sen miten isovanhempien piiri on taittanut elämänsä taivalta säännönmukaisesti aina 90 ikävuoden rajamaille tai paremmalle puolelle asti turvautuen rehellisiin luonnontuotteisiin epämääräisten synteettisten teollisuuskorvikkeiden sijaan ja olen hyvin taipuvainen uskomaan siihen että tässä kuviossa myös perintötekijöillä on oma merkittävä merkityksensä.

Ja siksi kuulun nyt ja ennenkaikkea edelleen noihin 4 tapaukseen sadasta ja päällystän leipäni hyvällä mielellä puhtaalla meijerivoilla vaikka en vielä tunne kuuluvani varttuneisiin ikäluokkiin.