Eli avainlippu puolitankoonko ?
Elä tässä sitten suomalaisen laadun kanssa. Olen yrittänyt viimevuodet leikkiä ainakin silloin tällöin eettistä suomalaista kuluttajaa ostelemalla kotimaisia tuotteita silloin kun on sopivia kohdalle osunut ja valinnut sitämyöden vaatekaappiini mm. parit Marimekon Jokapoikapaidat ja ajatellut tehneeni hyvät ostoksen niiden myötä.
Viimeaikoina tämä illuusio on kummasti rapissut päälle rapistuvien paitojen myötä. Ensin yhdestä paidasta ratkesi taskunreuna ja nyt toisesta päätti lähteä mansetinnappi katselemaan maailmaa hieman hihansuuta kauempaa. Ei ole perinteisen paitakuosin laatu enää sitä mitä se joskus muinoin on ollut.
Jotenkin ironista tässä on oikeastaan se että samalla eräskin persoonattomilla tuotteillaan maailmalle levinnyt svenssonshoppi tarjoaa miesten kauluspaitoja nappitakuulla jonka myötä kauppa korvaa irronneen napin kokonaisella paidalla.. Jos halvassa tusinatuotannossa päästään jo sen verran tasaiseen paidanlaatuun että valmistaja uskaltaa antaa tuotteilleen tälläisen, tuottetta huomioiden melko uskaliaan, takuun niin miksi ei sitten ns. paremmissa tuotteissa päästä samaan..
Jotenkin taas vähän enemmän tuntuu siltä että ns. kotimainen laatu on pelkkää kaunista sananhelinää jolla huijataan kuluttajaa ja peitellään sitä että naapurin massavalmistajat menevät kotimaisista premium-tuotteista oikealta ohitse.. Olisikohan kenties Marimekolla syytä mielummin revisioida paitojensa tuotantoa ja laatua sensijaan että paitamalliston 50-v juhlaa juhlistetaan vain kivoilla värityksillä.
Eivät kuluttajat ole iäti huijattavissa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment