Lyhytjänteisyyttä

Pitäisi varmaan varata itselleen päiväksi jokin talon pienemmistä neukkareista, repiä SIM-kortti ulos luurista ja linnottautua sälekaihtimien taakse piiloon ja jättää läppäristä pois verkkojohto.

Senverran ollut taas työnteko pätkittäistä kun vuoroin tuotannosta kysytään apua ongelmaan, vuoroin soitetaan ja kysytään apua toiseen tilanteeseen tai muutoin vain pohditaan alihankintapään ongelmia ja sitä mitä tarttis tehrä. Joku kysyy onko työkaveria näkynyt tai osa-aikaiset pyytävät pientä jeesiä kehitysympäristön tai tuotteiden kanssa puljatessaan jne etc.

Ei sillä ettenkö minä mielelläni aina auttaisi ja jakaisi neuvoja ja osaamista eteenpäin mutta pitkäjänteisemmälle työlle nuo pienetkin breikit ovat myrkkyä.

Samalla pitäisi kuitenkin speksata kovaa vauhtia vähintään sadan kiloeeron edestä laiteinvestointeja aikataululla mieluiten pian, laatia sopimuspohjia ja aikatauluja kyseisille investoinneille, viedä eteenpäin paria pienempää muutosta ja miettiä miten yhden tarkastusvaiheen saisi siirrettyä toisaalle tehtäväksi ja kaikenkukkuraksi pitäisi kovaa vauhtia valmistella sitä miten yksi uusi tuote siirretään omaan tuotantoon ja tuotantotestaukseen. Kaikenkaikkiaan työtä ja muistettavaa on senverran paljon että joutuu muistelemaan enemmän jo sitä mitä pitäisi muistaa.. Luvassa taas lähiaikoina lentelyä pitkinpoikin Suomea.

Sitten vielä kotona voisi raahata opintojansa taas eteenpäin, kirjoitella muutamat esseet ja luentopäiväkirjat työpsykasta ja kaikkea sensellaista pientä. Tai kuten nyt kirjoitella yhdestä testauksesta ajatuksia ylös vielä punkassa makoillen läppäriään takoen kun vihdoin ehtinyt rauhoittumaan, vetämään henkeä, katselemaan päivän jakson Roomasta ja ei ole enää muuta kiireenä.