Puurot ja vellit ja WTC:n kerrokset

Salaliittoilua: Why the NIST Fact sheet "just won't do"

Muistopäivän kunniaksi voisi pistää vielä yhden salaliittoteoreeman "todistelun" suurennuslasin alle ja katsoa millaisia heiniä oikein löytyykään salaliittoeinareiden pusseista. Tälläkertaa teoretisoidaan vakuuttavan oloisesti kerroksista ja kerrosten massasta ja miten WTC ei olisi voinut romahtaa:

They do some "hand waving" talking about momentum but fail to provide any detail. They ignore the fact that the lower floors, that the upper floors collide into, have any mass at all. In other words, they would keep right on going plowing through all the floors as if they were not there. We will show that the floors and what they are made of isn't as important as their actual mass. And we will prove to the reader in a simple example that they just can't be ignored, but first let's see some real-world common sense using examples we can relate to.

Let scale up our car and truck collision example. What do you think would happen if a truck ran into a line of freight trains at 20 mph. Which is going come out of this accident on the short end of the stick? We have seen what happens when trucks get hit by trains and it usually doesn't go so well for the truck--does it? The truck is massive so why doesn't the freight train just move out of the way?

Consider the remaining building has more than ten times the weight advantage over the falling top floors. Why would those floors and the massive 47-core columns decide that it wasn't worth the fight and move out of the way of the falling floors? This assertion is ridiculous on its face. Now bear with me and we'll consider a simple example collision.

The law of conservation of momentum says that the momentum before a collision is equal to the momentum after a collision. Well consider two balls on a frictionless surface to make the concept easy to illustrate. Think of it as two cars on very slippery ice if you like.

Vakuuttavaa. Eikö totta. Kyllähän tälläisen varmasti täytyy olla totta kun oikein myöhemmässä vaiheessa esitetään matemaattia laskelmia teoreeman todeksi. Vai kuinkas sittenkään..

Ensinnä muistellaan hieman WTC:n tornien rakennetta. Tornithan muodostuivat rakenteesta jossa oli pystysuuntainen keskiydin ja pystysuuntainen tuenta ulkoreunoilla. Kerrokset kiinnittyivät näihin tukirakenteisiin ja kahden kerroksen välillä ei ollut mitään muuta tuentaa ja alempi kerros ei näin mitenkään auttanut ylemmän paikoillaanpysymistä. Kerrosten ainoa merkitys kokonaisrakenteen pystyssäpysymiselle oli se että ne puolestaan sitoivat pystyrunkoa sivusuunnossa ja estivät rungon nurjahtamisen (Buckling).

Sitten ryhdyntään tarkastelemaan romahtamisen mekaniikkaa. Yhden kerroksen N massaa voidaan kuvata tässä yhteydellä merkinnällä M. Yhden kerroksen tuenta on mitoitettu ehkä noin massalle 1,75M varmuuskertoimineen päivineen ja tilanne on vakaa. Sitten tapahtuu yhden kerroksen suuruinen romahdus. Lämpö heikentää metallin lujuutta ja Hooken lain puitteissa tukirakenteet muuttavat muotoaan kunnes kerros N+1 romahtaa kerroksen N päälle. Yhtäkkisesti kerroksen N tuentaan kohdistuu 2M:n massa jota gravitaatio kiskoo kohti maan keskipistettä ja N-1:n tuenta ei tätä kestä.

Yhdessä paketissa N ja N+1 romahtavat kerroksen N-1 niskaan jolloin N-1:n kiinnityksiin kohdistuu 3M:n massa. Tämä murtaa tuennan entistä helpommin jolloin kolmen kerroksen verran tavaraa romahtaa kerroksen N-2 niskaan ja alaspäin syöksyvä massa on jo tässä vaiheessa 4M. Romahtamisen kuvio alkaakin jo hahmottumaan.

Kerros kerrokselta seuraavan kerroksen niskaan romahtava massa kasvaa M:n verran ja ainoa tuki joka asettuu tätä massaa vasten on kerta kerran jälkeen allaolevan kerroksen 1,75M:lle mitoitettu tuenta. Kerros kerrokselta tämä mitous jää alimittaisemmaksi ja alimittaisemmaksi kasvavan massan alla ja alemmista kerroksista ei ole yhdellekään ylemmälle kerrokselle edes henkistä apua ja tukea vaan korttitalo romahtaa vaihe vaiheelta taso kerrallaan nopeammin ja varmemmin.

Tässä vaiheessa kerros N+2 ja sitä ylemmät kerrokset ovat vielä pysyneet aloillaan mutta niiden kohtalo on jo sinetöitynyt. Kerrosten massa lepää vielä hetken vakaana pystytuennan yllä
aiheuttaen pilareihin puristusta. Kerros kerrokselta alapuolella romahtava rakenne vie pilareilta sivuttaisuuntaista tukea ja muutaman sekunnin sisällä pilareiden vapaa pituus kasvaa liian pitkäksi suhteessa niiden poikkiprofiiliin ja rakenne nurjahtaa. Ylemmät kerrokset menettävät pystysuuntaisen tuentansa ja aloittavat gravitaation hellässä hyväilyssä matkansa kohti maan pintaa hitaalla mutta 9,81 m/s2 kiihtyvän varmalla vauhdilla..

Ei ole olemassa mitään alempien kerrosten mystistä massaa joka hitaudellaan pysäyttäisi romahduksen, ei mitään mekaanista vuorovaikutusta jolla alemmat rakenteet auttaisivat rakennuksen pystyssäpysymistä. Autojen törmäysanalogiat eivät yksinkertaisesti toimi tässä yhteydessä.