Oravat.. nuo karvaiset kutaleet..

Marginaali: Orava teloi, nenä murtui

Janin linkittämänä lööppi jonka taustalla olevaa juttua minä en oikeastaan halua lukea. Minä en halua tietää sitä mistä tapahtumaketjusta on saatu mulkattua aikaan näinkin muotopuolisen raflaava lööppi joka kertonee tapahtuneesta yhtä täsmällisesti kuin kilpikonna seinäkellosta.

Kuka tahansa tavallisen järjenjuoksun omaava henkilöitymä nyt arvaakin että kilpikonna ei kerro seinäkellosta yhtään mitään kun ei osaa edes raukkaparka puhua ja että on kohtuullisen mahdotonta että oravankaltainen otus murtaa keneltäkään nenää vaikka äityisikin nyrkkeilemään tai muutoin vihoittelemaan ja että vaikka nuo pörröiset oravanretaleet osaavatkin roskata kaikki puunaluset perkuujätteillään ja muiluttavat tinttipoloisten appeet laudoilta heti kun silmä välttää niin em.syyllistys on lähinnä säälittävää.

Sensijaan olisi oikeastaan tarinan sijaan hauska tietää se jotta pystyykö tuollaisen lööpin keksinyt sanaseppo oikeasti töistä kotiinpäästyään katsomaan eteisessä peiliin ja toteamaan hiljaa mielessään itse itselleen jotain sensuuntaista että: "Kyllä.. tänään oli hyvä päivä. Minä tein töissä jotain hyödyllistä ja että työlläni on tarkoitus..."