Niitä päiviä ja hetkiä jolloin toivoisi omaavansa jonkinsortin vakaumuksen tässä elämässään niin voisi syyttää kaikesta mitä tapahtuu jotain konretisoitavissa olevaa tahoa. Etsiä syyllinen, vihata, puida nyrkkiä, repiä pieniksi palasiksi, raadella, polttaa hiljaisella liekillä ja sirotella tuhkat kylmään pohjatuuleen. Mutta ketä nyt ateisti voi syyllistää.. ei ketään, ei edes sattumaa koska sekin vain on ilman olemusta, tietoisuutta.. Tietäisi edes missä mennään ja sen että onko kyse mistä ja mitä pelätä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment