Työ tekijäänsä kiittää

Yksin asumisen vapauksia on se että voi tehdä ja elää ihan niinkuin mieli tekee, varjopuolia se että sitä joutuu kuitenkin itse myös siivoamaan, moppaamaan, puunaamaan ja putsaamaan kämppänsä kun kukaan muukaan sitä ei tee...

Tänään oli taas vuorossa kotoinen työpäivä kun kaikki jäänyt parin viikon ajan enemmän tai vähemmän rappiolle ja pölykoirat jo vilistelivät nurkissa mutta nyt taas näyttää paremmalta ja paikat järjestyksessä ja voi kohta oikaista sohvalle nostamaan jalkoja ylös. Mukavaa olla kun on siistiä kotosalla ja mikään ei pistä pahasti silmään vaikka tietääkin että tämä status quo ei ole tuomittu kestämään kauaa vaan jo kohta alkaa kaaos valtaamaan sijaa järjestyksessä ja tilanne normalisoitumaan.

Mikähän siinä onkin että noiden hesareiden kiikuttaminen lehtienkeräykseen on aina niin kovin työn ja tuskan takana että niitä pinoutuu nurkkiin läjäpäin ja sitten niitä raahaa ulos useita sylillisiä kerrallaan kun menee lopulta hermo tilanteeseen..