Tuli sitten seisoskeltua vettävihmovassa lokakuun illassa kaupungintalon pihalla kuuntelemassa kun kasa poliitikoita sanoo taas kerran hyvinkin paljon ja kaunista sanomatta kuitenkaan yhtään mitään. Ketäköhän nuokin kuvittelevat huijaavansa kun korostavat että asia on heille "tärkeä" ja että he "ovat hengessä mukana" ja niinpäinpois. Tyhjää jargonia ja sisällötöntä retoriikkaa mutta eipähän tuosta elättilaumasta taas yhtään mitään konkreettista irronnut.
Herää vain kysymys että missäköhän tuohon puhetyyliin oikein opitaan ja kouluttaudutaan sillä vaikka ehkä itse on osannutkin harkkatöihin joskus kirjoitella kauniita, vakuuttavia ja täydellisen sisällöttömiä lauseita niin en ainakaan omasta mielestä siltikään vielä kykene niin täydellisen tyhjään lupailuun kuin keskiverto vantaalainen valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Noh, saa nähdä mitä tuleman pitää mutta hivenen pahaenteinen fiilis. Nuorisotoimelle ja sen äänioikeuteen keskimäärin turhan nuorelle asiakaskunnalle on ollut perinteisesti helppoa antaa lämmintä kättä ja leikkauksia leikkausten perään ja kaataa vähät rahat itälaidan monitoimitaloihin ja muihin kiiltokuvahankkeisiin joten en kyllä jaksa tälläkään kertaa luottaa kovinkaan ruusuiseen tulevaisuuteen...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment