Tiistainen maanantaiolo

Ajatuksia kevyessä kevätflunssassa

Nelipäiväiset työviikot ovat ongelmallisia, koskaan ei oikein osaa hahmottaa sitä mitä päivää eletään. Työviikon viimeinen päivä kun on jokatapauksessa perjantai ja vahvasti tuntuu ainakin fiilistasolla siltä että työviikon ensimmäinen päivä on maanantai riippumatta siitä mikä kalenteriviikonpäivä sattuu tuon viikon alottamaan. Tämä jättää luonnolliseksi ongelmaksi sen että mikä päivä jää viikon elinkaaresta uupumaan.

Torstain olemassaoloa puolustelee vielä se että torstai on hernekeitto- ja pannukakkupäivä jonka nyt vain on kuuluttava viikonkiertoon vaikken itse hernekeitosta aina niin perustaisi mutta sen nyt on vain oltava olemassa eräänlaisena ikuiseen maanantaihin verrattavissa olevana instituutiona jolloin jäljelle jää enää tiistai ja keskiviikko.

Näistä sitten pitäisi valita se kumpaan päivään huomenna eläytyy...