Viikonloppu sitten ohitse. Reissu keskisuomeen tehtynä ja Isä saatettuna viimeiseen lepoon kotiin ja sukuhaudan suojaan.
Uurnanlasku minulle ensimmäinen laatuaan kun aina ennen sukulaiset ja tuttavat saatettu maan suojiin arkussa mutta kerta se näinkin ensimmäinen. Nyt ovat sitten kaikki varsinaiset muodollisuuden suoritettuna ja edessä alkaa olla uudenlaiseen arkeen sopeutuminen ja kaikki rutiinit.
Huomaa hyvin sen että hiljalleen tunnetilat alkavat tipoittain palailla pintaan kaikissa muodoissaan ja elo kaiketi sitäkautta hakeutumassa omiin uomiinsa. Vielä pitkä matka kuljettavana mutta eteenpäin päivä kerrallaan. Ainakin oli hyvä taas olla lippukunnan itsenäisyyspäivän juhlassa ystävien keskuudessa ja päästä vetämään lippukunnanjohtajan linjapuhetta lävitse ja sitäkautta taas palata normaaliin arkeen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment