*Huokaus*
Siitä on jo kohta vajaat 2 kuukautta kun Isä poistui keskuudestamme..
Ja ehkä vasta nyt sen alkaa hiljalleen kaikessa lopullisuudessaan tajuamaan. Sen että vaikka mielessä oliksikin monia asioita joita haluaisi Isälle kertoa ja mieleen pomppaisikin ajatus että "tuosta pitäisi sanoa" on se mahdotonta ja läheistä ja niin kallista ihmistä ei enää ole..
Elämä on pirullinen paikka.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment