Mietteitä illassa

Niin.

Siltä varalta että asia ei ole tullut selväksi rivienvälistä ei maailmalla tapahtunut ole jättänyt allekirjoittanutta mitenkään kylmäksi vaan olen omalta osaltani kantanut korteni kekoon katastrofin todellisten uhrien auttamiseksi*

Se mikä minun silmääni on tapahtuneessa pistänyt on täkäläisen median tapa omia katastrofi jotenkin länsimaiseksi katastrofiksi (ok, omaiset elävät suomessa toki kipeitä hetkiä mutta onko oikeasti tapahtuneessa kissankokoinen uutinen se että Aki Sirkesalo on kadoksissa..) vaikka todellinen tuhon kärsivät ne Intian valtameren rannikkoseutujen asukkaat joilta omaisten lisäksi katosi myös kodit ja ammatti kalastuslaivojen ruhjoutuessa syvälle sisämaahan ja satamien liuettua rannan liejuun. Ei heitä lennä kriisiryhmät evakuoimaan ilmastoituihin sairaaloihin, debriiffaamaan traumoistaan tai muutoinkaan kädestäpitäen taluttamaan uuden elämän alkuun.

Todennäköisesti vuoden päästä he ovat yhtä unohdettuja kuin Bam:n asukkaat tänään teltoissansa raunioittensa äärellä.

Mutta onhan se kauheaa että niin monet turistit menettivät myös kaiken omaisuutensa ja jäljelle jäi vain uimahousut jalkaan. Mitä nyt koti on edelleen euroopassa ehjänä, auto tallissa, vakuutukset kunnossa, rahat tilillä..

*) Vaikka kyllä katsoin peiliin itseäni ja totesin että enemmän tuossakin länsimainen lahjoittaja auttaa huonoa omaatuntoaan kertaluontoisella hyvällä teolla.. Maailma on täynnä hätää ja sitten sitä reagoi vasta richter 9.0:n järistykseen jota kauhistellaan, kaksinaismoralismin tunnustan mutta tuskin tuosta haittaakaan oli. En minä vain ole oikeasti niin hyvä ihminen.