Kerettiläisiä ajatuksia työstä ja työpaikoista

Aihetta ja elämää sivusta katsellessa..

Pätkätyöt ovat tämänpäivän arkea ja todellisuutta ja pysyvä työsuhde monille vain etäinen haave mutta miksi. Syitä toki on monia ja monenlaisia mutta työelämän todellisuutta seuraillessa mieleen on tullut myös yksi, ehkä hivenen kerettiläinen ajatus syistä ja seurauksista. Onko yksi syy pätkätöille se että normaalitilanteessa pysyvässä työsuhteessa olevasta työntekijästä on kovin vaikeaa päästä eroon ja siten jokainen pysyvään suhteenseen palkattu on työnantajalle pitkäaikainen riskisijoitus...

Hyvät työntekijät ovat tänäpäivänä kultaakin kalliimpia resursseja joista jokainen haluaa pitää kiinni kynsin ja hampain tai vähintään jeesata ja suositella eteenpäin jos omassa budjetissa ei ole saumaa vakinaistamiseen mutta ongelman muodostavat sopimusyhteiskunnan vapaamatkusajat joiden perimmäinen motivaatio lienee sairaslomapäivien maksimoiminen tekosyyllä millä tahansa ja työsuhteessa roikkuminen sillä minimipanoksella jolla sen vain saattaa tehdä.

Työsuhteessa ollessaan nämä vievät budjetissa täyden palkan jolla voitaisiin vakinaistaa vakanssiin joku oikeasti pätevä määräaikainen, syyllä kuin syyllä kalastellulla sairaslomalla verottavat työnantajan kassaa ja sairaseläkettä ei edes kannata ajatella sillä viimeistään silloin työnantaja on narutettu hyvin pitkään maksusuhteeseen.

Suuren talon kuluihin muutama vapaamatkaaja aina mahtuu ilman että tilanteesta tulee kohtuuton mutta voin vain kuvitella mitä PK-yrityksissä näistä liftareista voi seurata ja miksi kynnys työsuhteiden vakinaistamiseen on nykyään kovin korkealla. AY-siipi tietenkin linnottautuu, ainakin julkisuudessa, saavutettujen etujen taakse puolustaen näin näennäisesti työntekijöiden oikeuksia todellista työtä tekevien etujen kustannuksella mutta kuinka kauan näin voi jatkua ?

Ainakin itse peräänkuuluttaisin työhön ja työllistämiseen enemmän pelivaraa jotta ainoat todelliset keinot sopeutua muuttuviin suhdanteisiin eivät olisi kyykyttävät ja epävarmuutta lisäävät pätkätyöt tai sitten jäykät YT-menettelyt jotka mekaniikkansa vuoksi asettavat myöskin vakinaiset liftarit päteviä pätkätyöläisiä parempaan asemaan.

Alkava pimeä vuodenaika

Voi talviajan talviaika

Missä voisi tehdä aloitteen siitä että luopuisimme lopullisesti erillisistä kesä- ja talviajoista ja siirtäisimme Suomen vyöhykkeelle GMT +3. Ja ennenkaikkea missä voi tehdä aloitteen siitä että ne valopäät jotka vaativat Suomea keskieuroopan aikaan GMT +1 lopetettaisiin armeliaasti saunan takana.

Kiitos ilmeisemmin agraariyhteiskunnasta periytyvän valontarpeen olemme taas siirtyneet aamuvaloa painottavaan normaaliaikaan mistä seuraa puolestaan se että arkiviikkojen osalta on vuodenkierto taas pitkällä keväässä ennenkuin töistä ehtii kotiin ennen auringonlaskua edes jossainmäärin valoisassa ja aurinkoa näkee muutoinkin kuin vilaukselta ikkunan takaa (josta se paistaa senverran matalalta että verhon joutuu sulkemaan jotta monitorista näkisi jotain) tai aamulla töihin matkatessa (jossa se taas paistaa matalalta suoraan silmiin häikäisten kiitettävästi) ratintakaa silmät ristissä katsellen.

Käsillä ja edessä siis melkoisen pimeä vuodenaika. Ei ihme että joskus on hivenen uninen olo tai tunne ettei sitä ole herännyt laisinkaan päivän aikana, ikävä kyllä ihmisen lajikäyttäytymiseen ei kuulu vetäytyminen talviunille tai mikään muu mukavampi. Itse ainakin voisin kadota muutamaksi talvikkukaudeksi jonnekkin kelohonkaiseen erämaakämppään nauttimaan takkatulesta, nukkumaan pitkään vällyjen alla ja särpimään kuumaa teetä mukitolkulla ilman kiireitä..

Phishing paniikkia

HS: Nordean verkkoasiakkailta kalasteltu salasanoja

Noniin.. nyt vihdoin ja viimein suomessakin mutta mitä todellista uutisarvoa tällä oikein on. Sen vielä ymmärrän että valtamediat vihdoin ja viimein (ikäänkuin ei ennakkoon voisi..) pitävät asiasta meteliä mutta että CERT:n tiedoite asiasta !!

Käsittääkseni CERT:n tiedoitusjärjestelmän tarkoituksena ei ole niinkään vääntää mattimeikäläiselle ratakiskosta turvaongelmia vaan toimia enemmän tietotekniikan ammattimaisten käyttäjien hälytysjärjestelmänä ja mitä uutta ja yllättävää tässä oikein on. Phishingiä on harjoitettu jo vuosien ajan ja luulisi jokaisen asioista edes vähäsen tietoisen tietävän ja tunnistavan käsitteen kun siihen törmää. Ainakin itse toivoisin viestintävirastolta hieman lähdekiriittisyyttä noihin pikatiedotteisiin ettei niitä iskettäisi liikkeelle ihan jokaisen scammin ja nigerialaiskirjeen jälkeen..

Ettei näet signaali huku kohinaan..

CIVistynyttä maailmanmenoa

Oh My god, its alive..

Joskus peliuutiset yllättävät kaikesta hiljaisuudesta mutta että Civilizationin 4. versio julki marraskuussa !! Hyvästi työteho, hyvästi yöuni..

Pelimaailmassa on makuja monia, toisiin vetoaa enemmän GTA:n suoraviivainen messevä meno mutta minun heikko kohtani on jo nyt neljänteen osaan ehtinyt Civ sarja jonka 1. osa vuonna kivi ja kirves koukutti koneen ääreen kuin kolmikoukkuinen rapala ja vei varmaankin leijonanosan yläaste-ajan työtunneista. Pelissä on jotain mystistä ( no.. kukapa ei haluaisi hallita maailmaa ) vetovoimaa joka saa palaamaan sen ääreen aina vain uudestaan ja uudestaan nauttimaan siitä kun saa juonillaan ja strategioillaan kurmottaa naapuriansa, luoda tiedettä, kehittää kulttuuriaan ja kukoistaa.

(Ja murskata arrogantin naapurin pateettisen ratsuväen hyvin juonitulla tykistötulella tasangoille omien asemiensa eteen ja kostoksi uhittelusta siirtää rajaa muutaman kaupungin mitalla ulospäin..)

Oikeat Mielipiteet

HS: KOK hakee Milleriltä selityksiä dopinglausuntoihin

Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia mutta toiset ovat tasa-arvoisempia ja länsimaisessa yhteiskunnassa jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä kunhan mielipide vain on oikea.

Jos mielipide sitten sattuu olemaan väärä niin ilmeisemmin silloin mielipiteen esittäjää saa lyödä kuin vierasta sikaa ilman että mediakaan sen kummemmin lähtee sakinhivutusta kritisoimaan. Siltä ainakin vaikuttaa kun on seuraillut lehdistä tapaus Bode Milleriä ja sävyä jolla asiasta on uutisoitu.

Urheilu ja doping sinänsä ei jaksa minua kiinnostaa kovinkaan suuresti, puolestani saavat pitää pillerinsä ja tippansa aivan vapaasti. Senverran harmaalla vyöhykkeellä taitavat kaikki ammattilaiset liikkua urheilulääketieteen saralla ettei sillä liene oikeasti paljoakaan väliä onko harmaa vaaleampaa vai tummempaa jos ei aivan mustaan hypähdetä, loppu on lähinnä pelkkää välimerkkiin sekaantumista.

Välimerkkiin sekaantumista etenkin maailmassa jossa toisaalta KOK on eturivissä vastustamassa dopingia ja toisaalta neuvottelemassa Italian kanssa siitä että Torinon kisojen osalta pitäisi urheilijoille sallia erivapauksia maassa jossa doping on laissa rikos josta häkki heilahtaa..

Sensijaan huomioni on kiinnittänyt se millaisen suoranaisen lynkkausmielialan on herättänyt yksi urheilija joka on sattunut tämän kaksinaismoralismin julkisuudessa avoimesti kyseenalaistamaan ja ajattelemaan ääneen sen että dopingin osittainen salliminen saattaisi olla itseasiassa hyvä juttu. Yhtäkkiä kimpussa on KOK:t, Wada:t, FIS:sit ja muut vaatimassa "selityksiä" ja huutamassa vääryyttä. Ikäänkun tämä olisi päässyt hieman unohtumaan:

19 artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen- ja lausunnonvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja millä keinoin hyvänsä.

Ilmeisimmin YK:n ihmisoikeuksien julistuksella ei urheilussa ole paljoakaan painoa mutta kummallista on se miten kritiikittömästi valtamedia tähän suhtautuu. Ikäänkuin asialla ei olisi mitään merkitystä ja että on luonnollista että urheilijoilla saa olla asioista ainoastaan totuusministeriön hyväksymiä Oikeita Mielipiteitä.

"Turvallisuuden vuoksi"

Digitoday: Katolinen koulu kielsi oppilailtaan bloggauksen

Jotenkin tämä juttu taas haiskahtaa ja pitkälle. Sitä vain en vielä tiedä että tarkalleen mistä haju on lähtöisin. Perustelut ainakin ovat melkoisen paradoksaaliset:

Roomalaiskatolinen lukio kielsi oppilailtaan bloggauksen New Jerseyssä. Koulu perustelee kieltoa verkossa liikkuvilla pedofiileillä.

Niin.. ensinnäkin sanat lukio ja pedofiili eivät voine kuulua samaan asiayhteyteen sitten niin millään. Katolisen lastentarhan osalta perusteen vielä jotenkin nielisi mutta haluaisin nähdä sen diagnosoidun pedofiilin joka oikeasti jahtaisi murrosiän ohittaneita lukiolaisia joten tuo perustelu ei nyt kertakaikkiaan ole uskottava sitten niin millään.

Mikä herättääkin kysymyksen siitä mistä oikeasti on tässä kyse. Tuskin edes arvon pastori Kieran McHugh on niin typerä että uskoisi itse tälläisen paradoksaalisen perustelun joten mille tämä on tekosyy.

Onko katolinen koulu kenties huolestunut siitä että blogien kautta kaikelle kansalle näkyisi se etteivät katoliset olekaan niin katolisia kuin aletaan ymmärtää vai onko joku koulun opiskelijoista kenties mennyt jopa välittämään ulkomaailmalle tietoa siitä mitä lähimäisenrakkauden muotoja koulussa oikein harrastetaankaan.. Jokatapauksessa kiellon rajaus kuulostaa myös melko kummalliselta:

Oppilaita ei ole tarkoitus hiljentää, vaan heille on kerrottu, etteivät he saa kirjoittaa kouluasioista tai henkilökohtaisesta elämästään, hiippakunnan tiedottaja Marianna Thompson sanoi USA Todaylle.

Jos tarkoituksena on suojella lukiolaisia hyväksikäyttäjiltä niin miksi kieltää kouluasioiden käsittely. Sensuurin voi pukea moneen kaapuun ja sensuuria voidaan selittää kaikenlaisilla tekosyillä mutta sensuuri ei siitä siltikään muutu miksikään muuksi kuin sensuuriksi. Tämä tekopyhyys on lähtöisin jenkkilästä mutta pahasti vaikuttaa siltä että Karpelastanissa ollaan matkalla kovasti samaan suuntaan..

Lasten pelko

HS: Koululaisten susikyydit alkoivat kuhmoisissa

"Lasten pelko on todellista. Sitä eivät lievitä puheet siitä, että sudet eivät ole sataan vuoteen hyökänneet ihmisen kimppuun", sanoi Kuhmoisten Kauppilan koulun rehtori Pertti Laakso.

Lieneekö mikään ihme että lapset alkavat pelkäämään jos aikuiset etunenässä kohkaavat ja meuhkaavat vuodesta toiseen kuinka kauheita ja vaarallisia sudet ovat ja kuinka susi tulee ja syö jos villemikkopetterille ei järjestetä taksikyytiä kotoa koululle..

Luulisi nyt rehtorin asemassa olevan sivistäjän ymmärtävän sen ettei lasten peloista kannata lähteä etsimään perusteluja millekään vaan ennemmin miettiä syitä sille miksi lapset mahtavatkaan pelätä...

Lunta tupaan..

Olipas lykky että varasin torstaipäivän tuolla maakunnassa piipahtamiseen enkä lykännyt käyntiä näin maanantaille.

Kelisääkameran näyttämän perusteella Kruunupyyn kentänmaastoon ripotelleet hanget ja nietokset olisivat mitä varmemmin käyneet hatuttamaan vuokra-autoilijaa oikein urakalla, etenkin kun noiden europcarin pikkumallien maantieominaisuudet ovat sitä sun tätä ( kyllä.. minulle VW-Golf ja Opel Astra ovat vielä pikkuautoja) ja liikkeellä olisi ollut seurana kokojoukko kesärengastelijoita ilona ja haasteena..

Nyt kun vielä jaksaisi päättää milloin vaihtaa omaansa talvirenkaat alle. Keskiviikon räntäsade-ennuste näyttää heikolta mutta koska loppuviikkoon on luvattu lämpenevää sitä tietenkin voisi riskillä odotella ainakin huomisiltaan saakka ja evaluoida tilannetta uudestaan kun näkee sen miten ennuste tarkentuu.. ainakin sitten eilisillan on sateen tiheyden ennuste jo parantunut ja ehkä huomenna lupaillaan jo pelkkää vesisadetta..

Lisää liikenneturvaa

Digitoday: Tiehallinto keskeyttää CD:n tuotannon

Tiehallinnon kelitiedotteet ovat kyllä hyvä asia mutta onkohan konseptin toteutusta mietitty kaikin puolin loppuun asti:

Tiehallinnon mukaan samat varoitukset lähetetään tulevaisuudessa myös kohdistetusti matkapuhelinverkossa.

Että oliko se matkapuhelimen käyttö ajaessa sallittua vai kiellettyä vai kuinkas se varoitustekstiviesti kenties välittyy sille kuskille kaikkien pykälien mukaan toimittaessa...

Kopiosuojauksen kukkasia

Digitoday: Neljäs sukupolvi - stopprot

Soi, soi ja soi ainavaan eikä sitä laillisesti pystäyttää saa.. Mikä se on ?

No sehän on tietenkin stopprot-kopisuojattu musiikkitiedosto joka estää pysäytyskomentojen välittämisen mediasoittimelle ja jonka soimista ei voi pysäyttää kuin murtamalla käytetty kopiosuojausmenetelmä eli rikkomalla uutta ja uljasta tekijänoikeuslakia..

Hitto että meillä osaa ollakin aukoton laki ja asiansa osaava eduskunta...

Muistoja menneiltä vuosilta

Heittäytyy tunteelliseksi..

Lapsuuteen liittyvät paikat kulkevat jossain tuolla sisimmässämme meidän mukanamme kai aina vaikka niistä muuten olisikin joutunut vuosien vieriessä luopumaan. Kuin sattumalta osui silmiini tällä viikolla tämä bloggaus juuri sen jälkeen kun itse olin juuri törmännyt vanhoihin muistoihin ja muistumiin isovanhempieni kesämökistä joka niinikään muutamia vuosia sitten myytiin ajan jättäessä isovanhemmistani.

Nuo muistot hyppäsivät mieleen kun torstaina palailin kotiin työreissusta ja Aeron lento sattui tälläkertaa myötäilemään pohjanlahden rannikkoa aina Rauman tasalle saakka ennen kääntymistään kohti kotia ja Hki-Vantaata ja matkalla silmiini osui ikkunasta tämä maisema:


Maiseman toisinto by Google earth

Maisemassa sinänsä ei ollut vielä kovin paljon erikoista mutta silmät poimivat nopeaan karttamuististani (olen aina pitänyt kartoista ja lapsena katsellut mökinseinän peruskarttalehteä lukuisat kerrat.. ) muistista kasan monia tuttuja muotoja joista yhdistyi kokonaisuus.. tuo niemi, salmi.. lahdelma.. ja nopeasti hahmotin tuosta maiseman keskeltä suojaisan meren sisälahden jonka rannalla oli vietetty lukuisat kesät silloin kun kaikki oli vielä helppoa ja mukavaa. Opeteltu soutamaan, pelailtu palloa isän kanssa.. opeteltu ampumaan isoisän ilmakolla (tosin jälkeenpäin olen saanut tietää sen että se oli tosiasssa ostettu äidilleni.. :-) ) ja kaikkea muuta.

Kaikki tuo siinä nenän edessä ikkunan takana niin lähellä mutta niin kaukana. Muistaen myös sen viimeisen käynnin ennen myyntiä kun tajusi sen etten tuonne enää koskaan palaisi.. Sen ettei sitä oikeastaan silloinkaan jäänyt kaipaamaan sitä paikkaa vaan sitä vaihetta elämästä jolle oli lopullisesti painettu piste ja jota ei enää olisi.

Mitäkö muuten itse toin muistoina kotiin tuolta viimeiseltä reissulta ?

Vanhan ja kuluneen Suomi-palapelin jota olin joskus kasaillut sadepäivinä mummon kanssa ja aitan katossa roikkuneen puusta veistetyn pienoismallin venäläisestä pommikoneesta jonka pappani oli aikanaan puhdetöinään aikaa tappaakseen veistellyt siellä jossakin.

Ohjelmapolitiikkaa

Telkku.com: 25.10.2005

Taas pistää vihaksi tämä suomalainen TV-tarjonta ja katsojaystävällinen ohjelmapolitiikka. Mikä ihme siinä on että oletettavasti ja arvostelujen perusteella laadukkaat uutuussarjat tuupataan kohtuullisen järjettömän myöhäisiin esitysajankohtiin ja primetimessä esitetään mitäänsanomatonta & itseääntoistavaa realityulostetta tai menneiden vuosien suosikkien uusintoja.

Malliesimerkkinä tuleva tiistai. Nelosen uutuussarja Carnivale joka kaikkien ennakkomerkkien perusteella on varsin potentiaalista katsottavaa on isketty alkamaan kello 23:20 ja primetimessä saamme nauttia niinkin laadukkaista tv-journalismin kukkaisista kuin "nuorennusleikkaus" ja "machojahti" sekä Team Ahman uusinnoista...

Pitääköhän vihdoin repäistä ja käydä ostamassa se kovalevytallentimella varustettu digiboksi..

Syksyn ruumiillistuma

Tietenkin sen että syksy on vihdoin ja viimein saapunut kaupunkiin on voinut aistia aamuisi skrabaillessaan auton laseja ja katsellessaan lämpömittarin lukemaa mutta kummasti asian konkretisoi se kun työpäivänmittaan on voinut katsella tuossa ikkunan edess nököttävää pientä keltalehtistä koristevaahteraa josta navakka tuuli on pitkin päivää riipinyt lehtiä tasaiseen tahteen yksi toisensa jälkeen.

Aamulla se oli vielä kohtuullisen lehtiverhon peittämänä mutta nyt jo paljon kaljumpi ja vähän uskallan arvailla että maanantaina minua odottaa tuossa ulkona ainoastaan paljas, kevättä odotteleva puunrunko sekä keltalehtinen nurmikko jota huoltoyhtiö ei ole vielä saanut haravoitua...

Toivottavasti kuitenkin vielä keltalehtinen eikä valkoinen. Ei jaksaisi vielä vaihtaa talvirenkaita.

Nimimerkkeilyä

Mediaviikko: Sonera-kirjailija käpälälaudassa

Periaatteessa olen kyllä osaksi samaa mieltä Mediaviikon päätoimittajan kanssa nimimerkkeilystä ja anonyymistä kommentoinnista. Nimimerkki ja anonyymi mielipide on hyvä & tarpeellinen oikeus mutta valitettavan usein sitä käytetään väärin ja suoranaiseen häiriköintiin mutta Mediaviikon kontekstissa tämä pääkirjoituksen loppupuolen mielipide vetää kyllä väistämättä hymynkareen suupieliin:

Ylipäätään koko nimimerkki-puuhastelu on etovaa. Se on nurkan takaa räksyttämistä, ja karkuun juoksemista, kun puhujalla ei ole rohkeutta seisoa omien sanojensa takana selkä suorana.

Päätoimittajalla on toki kiistämätön oikeus oman mediansa moderointiin mutta suuret sanat rohkeudesta ja suorasta selästä lähinnä naurattavat jos niiden lausujalta puuttuu kyky kestää saamaansa asiatason kritiikkiä laukomistaan päättömyyksistä.

Muuttuuko räksyttäminen asiaksi jos se tehdään omalla nimellä ja naamalla vai onko se edelleenkään muuta kuin sisällötöntä räksyttämistä..

Tanja "Piraatti" Karpela osaa ja onnistuu

IS: hui kauheaa

Sehän on tunnettua että Kepu pettää aina mutta ilmeisemmin Kepulle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ihan itsekseen. Yksi ministeri saa sivukaupalla fakseja ihan "pyytämättä ja yllätyksenä" ja toisen ministerin kainaloon hiipii ihan aito piraattituote aivan salassa ja "tietämättä"

Mitä nyt kauppias myynyt hyvävelihintaan ja ilman aitoustodistuksia mutta mistäs sitä tietämätön turisti moisen olisi voinut arvata. Mutta älä Tanja huoli.. yhden asian me ainakin uskomme ilman selityksiä. Nimittäin sen tietämättömyytesi.

Via

Tekijänoikeus on hyvä asia

Digitoday: Kustantajatkin raahaavat Googlen oikeuteen

Kuinkahan paljon positiivisemmin tekijänoikeuksiin ja tekijöiden ansaitsemiin korvauksiin suhtauduttaisiin jos tekijänoikeusjärjestöillä olisi edes rahtusen verran asiallista suhteellisuudentajua sensijaan että keinotekoisin perustein oltaisiin viemässä tuhkiakin pesästä sieltä mistä vain keksitään rokottaa ilman että ahneudella olisi rajoja. Voisi toivoa että artistit ja julkaisijat jossain vaiheessa ymmärtäisivät että reilulla pelillä saa reilua peliä ja kyynärpäätaktiikan seurauksena.. noh.. sitä niittää mitä kylvää.

Tätä viimeisintä Google-kiistaa ei voi oikein järjellä ymmärtää ellei mukaan ota ekonomista järkeä ja peilaa kiistaa siihen että Googlella on rahaa ja julkaisijat ovat vainunneet tässä pienen mahdollisuuden päästä osingoille Googlen rahoista vain siksi että se voi olla mahdollista. Tuollaisen kirjallisuushakupalvelun kun voisi vain ja ainoastaan kuvitella hyödyntävän julkaisijoita ja toimivan erinomaisena markkinakanavana tieto- ja asiakirjallisuudelle sensijaan että se olisi jotenkin julkaisijoilta pois.

Haluvatko nämä lyhytnäköiset ahnehtijat todella sitä että Google jättää heidän teoksensa skannaamatta ja että heidän teoksensa jäävät tuntemattomuuteen ja kirjakauppojen hyllylle pölyttymään myymättöminä. Vai haluavatko he hyötyä omien ideoidensa sijasta myös Googlen liikeideasta..

Aamupalamysteeri

Alunperin ajateltu ennen seitsemää jossainpäin eteläisen Suomen taivasta

Mikä on kooltaan n. 4*4*4 cm, koostuu pullamaisesta puoliksi raa'asta taikinasta ja ilmeisemmin kasvispohjaisesta välikerrostumasta jossa väristä & sattumista päätellen ainakin tomaattia ja maissia?

No sehän on tietenkin ns. "snack" joka tarjoillaan finskin kotimaan aamulennoilla kahvin kera kunnollisen aamiaisen korvikkeena. Usein tuon jättää hyvillä mielin syömättä mutta joskus on aikaisen herätyksen johdosta vatsanpohjassa pieni kolo jonka tilkkeeksi ei löyty sitten niin muuta kuin tuo snack.

En tiedä minkä kustannussäästöohjelman kuningasideana tuo elintarvikemysteerio on oikein nähnyt päivänvalon mutta puolestani olisi tuo päivä saanut jäädä koittamatta. Tarjoilkoot vaikka parit hapankorput voinapin kera tai jotain muuta vastaavaa "oikeaa" pikkupurtavaa mahan huijaamiseksi, en minä aina enenpiä kaipaa (kunhan saa sen kofeiinikupillisensa) mutta EI kiitos enää tuollaisia matkustajaa halveksivia semielintarvikkeita..

Tosin tietäähän sen minkä taas seuraavalla lennolla saa aamulla nenänsä eteen taas jälleen kerran..

Elämä on..

Peli poikki, farssi jatkuu

Mediaviikko: me ei enää leikitä teiän kanssa

Pääkirjoituskritiikin sensuroinnin kritiiki oli ilmeisemmin Mediaviikon Paavo Vasalalle liikaa ja nyt on sitten kommenttikeskustelulle lyöty mediaviikossa piste perään ja päätetty vaieta asiasta lopullisesti sillä kuulemma kaikki oleellinen on jo sanottu:

Mediaviikko on saanut runsaasti viestejä, joita ei ole kuitenkaan enää julkaistu, koska aiheeseen ei ole tullut olennaisesti mitään uutta näkökulmaa. Kiitän kaikkia viestien lähettäjiä aktiivisuudesta. Tällä erää Mediaviikko lopettaa tämän keskustelun tähän.

Siis suomeksi tulkiten: viesteissä on esiintynyt argumentteja jotka osoittavat pääkirjoituksen pitäväksi kuin reikäinen seula eikä pääkirjoittajalla enää ole asiaan mitään uusia selityksiä ja vielä vähemmän kanttia myöntää olevansa väärässä.

Jokainen kynnellekykenevä voi esimerkiksi käydä lävitse Mediaviikon isonveljen hyväksymät kommentit ja miettiä onko niissä sanottu läheskään kaikkea sitä mitä esimerkiksi näissä Mediaviikon sensuurin karsimissa Jannen vasta-argumenteissa sanotaan ja tapetille nostetaan. (Lyhyesti referoiden: ei ole sanottu)

Oman rikkansa rokkaan antaa se että ikään kuin tilauksesta, juuri ennen vasalan pilliinvihellystä on kommentteihin ilmestynyt toimitusta ja päätoimittajaa liehittelevä mielipide jossa ei oikeastaan sanota itse artikkelista mitään uutta vaan lähinnä kehutaan sensuuripäätöstä maasta taivaisiin:

Mielipiteitähän on suotavaa ilmaista, mutta suurin osa keskustelusta vaikutti selvältä häiriköinniltä ja linkiksi oli laitettu mitä ihmeellisimpiä “törkysivustoja”, niistä yksityiskohtaisemmin kertomatta.

Tältä, kuin tilauksesta, keskusteluun tupsahtaneelta liehittelijältä on tainnut kuitenkin unohtua se että netistä ei yleensä katoa mikään kuin taikaiskusta vaan useimmat asiat säilyvät ja säilyvät luettavana ja jälkeenpäin tarkastettavana joten jokainen meistä voi edelleen tarkastaa käydyn keskustelun laadun ja todellisen "törkeyden".

Mielipiteitä on toki monia mutta ainakaan minun silmääni nuo kommentit eivät todellisuudessa näytä erityisen herjaavilta tai törkeiltä tai ainakaan yhtään sen törkeämmiltä mitä on pääkirjoituksessa itsessään suoritettu lain vastustajien suoranainen leimaaminen:

Olisikin ollut täysin käsittämätöntä, jos oikeusvaltio olisi hyväksynyt toisen omaisuuden varastamisen, kuten eräät tahot koettivat vaatia.

Juuri senverran avoimesti ja yksilöimättä suoritettu herjaus ettei tuosta kukaan voine menestyksellistä syytettä nostaa mutta ajatus yleistyksestä "vastustin lakia = haluan varastaa" kuulostaa vähintäänkin vastenmielistä, etenkin kun kyseenalaisilla lain kohdilla ei ole varastamisen itsensä kanssa mitään tekemistä niinkuin useasti on jo todistettu.

Ironista on sensijaan se että mediaviikossa itsessään on aiemmin ilmestynyt Media=blogin ylläpitäjän hyvin asiallinen ja asiapitoinen kolumni nettikeskustelusta ja keskustelun vaaranpaikoista... Ilmeisemmin Vasalan olisi kannattanut lukea oman julkaisunsa julkaisema kolumni jotta hän olisi osannut toimia toisin..

Lisää asiaa & linkkejä aiheesta Digitodayn tekijänoikeuslakiblogissa.

Tiedätkö mitä tulostimesi teki viime kesänä

EFF: Secret Code in Color Printers Lets Government Track You

Ei ole salaisuus että väritulostimien puolella useat valmistajat ovat lisäänneet tulostimiinsa toiminnon joka printtaa tulosteisiin pienenä väripistekoodina jotain tunnisteita käyttäjän valinnoista riippumatta. Nyt EFF:n väki on jenkeissä saanut murrettua Xerox:n DocuColor:n tuottaman koodauksen josta paljastuu se että tulostin lisää tulosteisiin tiedon tulostimen sarjanumerosta sekä tulostusajankohdasta.

Virallinen selityshän tässä on tietenkin se että näin yritetään saada nalkkiin potentiaalisia väärentäjiä mutta herää väistämättä kysymys siitä mihin kaikkeen muuhun tätä tekniikkaa voidaan käyttää ja mitä se ehkä voi merkitä toisinajattelijoille ja muille ei-toivotuille äänitorville. Isoveljen valvova silmä alkaa ilmestymään yhä useampiin ja useampiin paikkoihin...

Jos ostosuunnitelmissa on värilaserin osto niin EFF on laatinut listauksen niistä tulostimista jotka kunnioittavat yksityisyyttä ja niistä jotka ovat setä samulin talutushihnassa. Lompakollaan voi äänestää.

Uutisen välitti Slashdot

Kuului aitasta kananpojan aivastus

Vaan nyt ei raukalla liene lapsihalvausta vaan flunssan kaatamana makoilee hän

No nyt on kansakin vihdoin kohahtanut ja säikähtänyt kun vanha ystävämme H5N1 ei enää olekaan kaukaisten maiden kamaluuksia vaan kolkuttelee jo vanhan mantereen takaovea. Novan mitäliehöpöttävä hysteerikkotoimittaja myöntelee jo radiossa katselevan kaupassa broilerihyllyjä epäilevin silmin ja keltaisessa lehdistössä arvuutellaan sitä kenelle riittää lääkettä ja kuka saa ensin. Voi hyvä tavaton.. ei tässä muutakaan voi sanoa..

Kuka asioita seurailleista on oikeasti yllättynyt ? Jo aikaa sitten on ollut selvää se että uusi lintuinfluenssavariantti on syntynyt kaakkois-aasiassa ja päässyt leviämään luontoon joten laajempi maailmanvalloitus on ollut enää ajan kysymys. Viruksilla kun on tuollainen taipumus elää omaa elämäänsä ja valloittaa uusia mantereita. Fågelit eivät kunnioita rajoja, lentelevät matkoillaan sinne sun tänne ja alue alueelta virus leviää. Kaikki tapahtunut on ollut jo vähintään parin vuoden ajan kaikkien nähtävänä ja uutisista tulkittavana...

Ja toiseksi.. Asia kannattaa suhteuttaa oikeaan mittakaavaan ja unohtaa paniikki. Linnusta ihmiseen siirtymiä ei ole todettu kuin kaakkois-aasiassa olosuhteissa joissa siipikarja ja kansa elää likimain saman katon alla ja ihmisestä ihmiseen virus oppinee siirtymään vasta päästyään riittävään kosketukseen ihmisten kanssa puhtaan luonnonvalinnan keinoin. Eurooppalaisen hygienian ansiosta ei tässä vielä ole syytä huoleen. (hope so)

Se seuraava näytös

Kasa: Mediaviikon alkuperäinen pääkirjoitus kommentteineen

Jokainen saa tahollaan arvioida kommenttien asiallisuuden ja asiattomuuden..

Valtion veroautomaatti

Seuraava myrsky taas kolkuttelee Meksikonlahtea, öljyn hintaan kohdistuu jälleen korotuspainetta mutta mitä tekevät kansamme valitsemat kansakunnan toivot. Eivät mitään.

Vaikka bensiinin kivuliaankalliista hinnasta onkin 70 pinnaa veroa minä vielä jotenkin ymmärrän sen että Euroopassa yritetään sinnitellä yhdessä rintamassa antaen öljyntuottajille signaalia siitä ettei verojen kustannuksella ole niin paljoa mahdollisuuksia nostaa raaka-aineen hintaa, ainakaan vielä mutta muuta asiaan liittyvää toimettomuutta minä en kertakaikkiaan ymmärrä.

Kasvihuonekaasujen ongelmat lienevät jo selviä kaikille muille paitsi pahimmille jäärille mutta mitkä ovat olleet tähän asti valtiojohdon toimenpiteet uusien teknologioiden edistämiseksi muuta kuin pelkkää toimettomuutta. Maassa jossa etäisyydet ovat pitkiä ja jopa pääkaupunkiseudulla hajanaisen kaupunkirakenteen johdosta julkinen liikenne paikkapaikoin kohtuuttoman tehotonta ( käyttääkkö poikittaissuunnan työmatkoihin päivässä omalla autolla 40-50 min vaiko 2h julkisilla.. ei ole vaikeaa valita ) on tällainen passiivisuus asiassa lähinnä rikollista.

Missä ovat verohelpotukset Hybrideille jotka sähkömoottorin avulla säästävät bensiiniä, käyvät puhtaammin ja keräävät talteen jarrutusenergiaa, missä on dieselveron helpotukset fossiilittoman biodieselin käyttäjille, missä ovat porkkanat maakaasun ja vedyn suosijoille. Eivät niin yhtään missään.

Autoveroa kannetaan joka sentistä verottajan perimmäisellä ahneudella, käyttömaksut ovat samat käy kone sitten raakaöljyn tisleellä tai rypsin jatkojalosteella millään ei kannusteta sijoittamaan rahojaan uuteen ja ekologisempaan tekniikkaan joka on kaikkine veroinensa kuitenkin kalliimpaa kuin Otto- ja Diesel herrojen teknologioihin pohjaava perinteinen nelitahtinen.

Herää kysymys että onko tässäkin etusijalla valtion verotulot eikä mitkään muut. Kustannusohjauksella kannustetaan kansaa pitäytymään bensakoneessa, maksamaan autoveroja, käyttömaksuja, ostamaan bensaa 70% verojen kera ja niin edelleen ja niin edelleen. Ostamaan ja maksamaan palkallaan josta jo kertaalleen on kuorittu päältä pois tuloverot, kunnallisverot ja muut kulungit...

Kuinka kauan tätä touhua voidaan oikein jatkaa

Mediafarssin seuraava näytös

Filtteröitynä ja moderoituna

Jo kertaalleen takavasemmalle vedetty pääkirjoitus on näemmä taas verkossa mutta melko surkuhupaisesti täydennettynä ja kommentoinnin osalta moderoituna.

Pääkirjoituksen jatkossa vedotaan nyt "nettinaamioiden" takaa kirjoiteltuihin kommentteihin ja "asiattomuuksiin" joiden perusteella nimeltämainittu eAviisi on siitynyt käytäntöön jossa julkaistaan vain nimellä kirjoitettuja ja ennakkoon moderoituja kommentteja ja "asiattomuuksia" ei julkaista laisinkaan. Jo olemassaolleen kriikin kohtalo on suorastaan tyly:

Mediaviikko on poistanut pääkirjoitukseen liittyvät aiemmat viestit uudesta käytännöstä johtuen, ja toivottaa uudet tekstit tervetulleiksi reilun pelin hengessä.

Jostain syystä itse törmäsin googlen välimuistissa vain blankkoon sivuraamiin seuratessani linkkiä josta mahdollisesti olisi selvinnyt noiden "asiattomuuksien" todellinen luonne ja merkittävyys mutta toivottavasti löytyy joku joka on sekä tallentanut nuo cachen kommentit ja ehtii julkaisemaan ne uudelleen sivuilleen koko kansan nähtäväksi ja arvioitavaksi.

Jotenkin vain tuntuu näet siltä että tässä tapauksessa asiattomuudella tarkoitetaan todellisuudessa kommentointia jolla ruoditaan esiin pääkirjoituksesta kaikki asiaerheet ja yleistysvirheet ja asiallisuuden mittana on toiminut pääkirjoittajan herkkähipiäisyys.

Reilun pelin henkeä.. juupajuu

Kerrankin brittiläiskirjeitä

"From the desk of Barrister John Robert. Manchester, United Kingdom."

Normaalisti näitä spammeja.. vai pitäisikö sanoa scammeja.. tipahtelee tuolta pimeästä afrikasta nigerialaiskirjeinä mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun maililootaan tipahti saman teeman brittiläinen variantti. Ilmeisemmin eksoottisten heimopäälliköiden omaisuuksien uskottavuus on tipahtanut viimein nollaan ja uskottavuutta haetaan eurooppalaisuudesta. Yhtä kaikki samaa kusetusta..

Tälläkertaa vain "asiakas" perheineen on kuollut Concordern tippuessa (meilissä oli oikein linkitys uutiseen..) ja nyt pitäisi saada rahat ulos sijoituksista tekeytyen asiakkaan sukulaiseksi..

Koska tälläistä vielä jaksetaan jatkaa vuodesta toiseen on todennäköistä että joku tälläiseen aina sortuu kusetettavaksi mutta herää kysymys että kuinka tyhmä ihmisen on oltava sortuakseen tällaiseen josta näkee jo kilometrien päähän sen mistä on kyse...

Mediafarssi

Digitoday: Onko tekijänoikeus todella vaikea asia

Lex Karpelaan liittyvä farssi poikii aina vain uusia sivujuonteita ja saa yhä koomisempia piirteitä. Tämä digitodayn dokumentoima juonne kuvaa hyvin ensinnä sitä miten väärin lakia kohtaan esitetty kritiikki edelleen ymmärretään ja toiseksi sitä miten heikosti Mediaviikon tyyppiset julkaisut kestävät itseenä kohdistuvaa kritiikkiä..

Kuvittelevatko arvon toimittajat että asia-argumenteiltaan liki naurettava pääkirjoitus mitätöityy jos sen siivoaa netistä pois näkyvistä ja kaikki kriittiset kommentoinnit moderoidaan bittiavaruuteen pois muiden lukijoiden silmistä..

Suomalaiset lampaat

HS: Valtionjohto voi taivuttaa kansan Naton taakse

Siis.. ei.. prkl.. Ovatko suomalaiset noin tilastollisena enemmistönä käsittäen todellakin tälläisia selkärangattomia lampaita joita valtiojohdon mielipiteellä voi viedä kuin pässiä narussa ilman että ihmisillä on oikeasti omia mielipiteitä ja ajatuksia korviensa välissä.

Vain 21 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, kertoo Ylen tv-uutisten teettämä mielipidemittaus.

Tilanne muuttuu kuitenkin päinvastaiseksi, jos valtionjohto päättää hakea Naton jäsenyyttä. Kyselyn mukaan 49 prosenttia suomalaisista antaa tukensa tasavallan presidentille ja pääministerille, jos Naton jäsenyyttä haetaan perustelluista syistä.

Ajattelevatko ihmiset todellakaan mitään muuta kuin seiskan otsikoita turhisjulkkiksista, iltiksen lööppejä Matista ja Mervistä ja sitä että kuka seuraavaksi putoaa jostain täysin turhasta tositeevee-eritteestä. Pressa sanoo yhtä niin kansa määkii yhtä ja sävel vaihtuu heti jos pressan sävel vaihtuu.

Kansanäänestyksiä aina voivat monet vaatia mutta tälläiset tuuliviiritilastot ovat mielestäni mitä parhaimpia osoituksia siitä että kansanäänestykset tulisi kategorisesti kieltää tunteita herättävistä asioista. Miksi kysyä kansan omaa mielipidettä jos suurella osalla kansaa ei sellaista selvästi ole edes olemassa ja äänestymiskäyttäytyminen riippuu suoraan siitä millaisen kuvan asiasta valtionjohto ja roskalehdistö sattuu antamaan ja ymmärrys kaikista aiheeseen liittyvistä todellisista syy-seuraussuhteista lähenee nollaa.

Alkaa vahvasti tuntumaan siltä että puolustustrategiset päätöksenteot pitäisi jättää mahdollisimman laaja-alaiselle valiokunnalle joka tulisi koostaa historiantutkijoista, yhteiskuntatieteilijöistä, kansantalouden viisaista, itänaapuriamme tuntevista politiikantutkijoista ja maanpuolustuskorkean läpikäyneistä oppineista ja pitää kansan mielipide asiasta mahdollisimman kaukana.

Jotenkin tuntuu että tuollaisissa gallupeissa "Ei" äänestävät muunumassa kaikki suomettuneet ex-SNS-seuralaiset änkyrät ja lööppilehtien pelottelemat vapisijat, "Kyllä" kaikenmoiset hurahtaneet ryssänpelkoiset & kepulaiset ksenofobit ja "en tiedä" he jotka asiasta tietävät edes jotain faktoja...

Koukussa

Noloa mutta totta

Syyseuraussuhteet alkavat vaikuttamaan hyvin vahvasti siltä että olen liittynyt siihen suureen suomalaisten joukkoon joille on kehittynyt sekä hyvin tehokas tapariippuvuus että jonkinasteinen fysiologinen riippuvuussuhde tuohon papupensaiden mustaan kultaan.. Kahviin..

Työpäivää on hyvin vaikea saada käyntiin ilman että raahustaa kahvinkeittimen kautta koneelleen lukemaan saapuneita sähköposteja ja kotimaan reissupäivinä viiden kieppeillä heräillessä on usein vähintään 4 kupin annostus täyttynyt jo ennen aamuyhdeksää kentällä, koneessa ja neukkarissa nautiskellen.

Lopputulemana se että viihde-illoista riippumatta on aina silloin tällöin näin sunnuntai-aamuisin vaivannut lievä päänsärkyisys ja hiljalleen syyseuraussuhteita kelaillessani useimmiten juuri silloin kun lauantai on mennyt vallan kahvitta korkeintaan teetä keitellen ja haudutellen. Aihetodisteet alkavat näyttämään ikävän yksiselitteisiltä:

Koukussa..

Kiinalaista laatua

Jotenkin en ole yllättynyt:

McLaren-tallin mahdollisuudet tallimestaruuteen menivät Juan Pablo Montoyan auton renkaan rikkouduttua viemärikanteen.

Kiina on hyvä ja halpa maa valmistaa yhtä ja toista ja järjen kanssa sinne kannattaa siirtää tuotantoa, etenkin jos myynti suuntautuu APAC:n alueelle mutta tarkkana siellä täytyy olla sen suhteen mitä tekee ja miten teettää. Ja miten tuotantoa valvoo.

Ensinnäkin kannattaa muistaa että kiinalaisille ystävillemme sanan EI käyttö on kovin vaikeaa ja on se viimeinen virhe kysyä ohjeistuksen jälkeen sitä onko kaikki nyt selvää. Tuohon tuotannon kaveri ei voi kuin nyökytellä jees jees mutta annas olla kun kysymyksen muovaa muotoon "onko vielä jotain kysyttävää". Hyvin äkkiä sitä kysyttävää löytyykin lisää...

Jos taas kyseessä on pelkkä alihankinta oman tuotantoyksikön perustamisen sijasta niin tuolloin hyväksi taktiikaksi on osoittautunut se että tuotantomiehityksen lisäksi pestaa yhden vähän skarpimman natiivin yksinomaan valvomaan sitä että kaikki sujuu ok ja nimenomaisesti etsimään virheitä ja vikoja.

Maksaa hieman lisää palkkaa mutta palkkaus maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti parantuneen ladun ja kurantin tavaran muodossa. Tuossakun toteutuu se että virheitä peittelevä kasvojensäilyttämiskulttuuri kääntyy päälaelleen ja vian löytämisestä tulee työntekijän hyve sensijaan että se olisi vika.

Ja ei kaikkea kannata Kiinassa tehdä. Silloinkun osaaminen ja muut kustannukset merkitsevät huomattavasti enemmän kuin työntekijästä johtuvat kustannukset on työ järkevää tehdä siellä missä on osaamista. Tiedänpä esimerkiksi tapauksia joissa monimutkaisempia komponentteja valmistetaan Tanskassa, laivataan kontissa Kiinaan kokoonpanoon ja tuotteina ympäri maailmaa myytäviksi. Ja hyvinkin kannattavasti.

Budjettiratkaisu

Totuus on sarjakuvaa ihmeellisempi

Onneksi itselläni ei nykyisessä toimessani ole suoranaista budjetointivastuuta eikä korporaatiobudjetoinnin lainalaisuudet aivan 1:1 kosketa minua mutta senverran sitä joutuu tulevaa vuotta aina suunnittelemaan ja määrittämään tarpeita että asiasta ei pääse kokonaan irtikään. Pienyrityksessä tietenkin joutuisi elämään kädestä suuhun-periaatteella mutta näin suuremmassa puljussa tilanne ei ole aina mitenkään yksiselitteinen.

Hyvin usein tulee mieleen Dilbert-strippi jossa tunnollisen ja 20% budjettinsa alittaneen Dilbertin budjettia leikataan 30% seuraavalle vuodelle koska vähemmälläkin ilmeisesti pärjää kun taas budjettinsa ylittänyt Catbert saa 50% lisää ja käskyn yrittää pysyä budjetissaan. Todellisuus kun on vähän samankaltainen. Jos koko yhteenlaskettu budjetti ylittää sallitut rajat iskee prosentuaalinen leikkuri yleensä tasaisesti kaikkiin osastoihin riippumatta siitä onko budjetissa todella ollut ilmaa vai ei.

Herää kysymys mitä järkeä tälläisessä sitten on. Tarkka ja pedanttinen budjetoija joutuu pahimmillaan nesteeseen kun jokaiselle eurolle on perusteltua tarvetta kun taas sinnepäin ja sopivatsi ylöspäin budjetoinut kollega pääsee vielä helpolla kun todellisuudessa budjetista vain katosivat löysät pois...

Millaiseen moraaliin tämäkin arkitodellisuus sitten opettaa, kysyn vain..

Kvarkkeja ja galakseja blogistanin kiertoradalla

HS:n tiedetoimituksen blogi

Kuukausiliite ehti Erkkobladetin osalta matkaan ensimmäisenä mutta näistä uusista tulokkaista tämä tiedetoimituksen tuoreehko blogi vaikuttaa kaikista mielenkiintoisimmalta. Ehkä siksi että oikeastaan minua ei ole blogistanissa koskaan niinkään kiinnostanut se mitä joku aina on ajatellut tänään vaan se että eri ihmisten blogeja sopivalla sekoitussuhteella seuraillessa pysyy hyvin kuulolla siitä mitä maailmalla tapahtuu ja missä mennään, oli kyseessä sitten oikeudet ja lait tai ravintoloiden palvelut. Tiedepuolella on sensijaan ollut ainakin minun vinkkelistäni aukkopaikkoja ja niitä tämä uutukainen paikkaa hyvin. Ei täydellisesti mutta hyvin.

Toki kotiinkannossa on Tiede ja National Geographics ja mm. New Sciencen nettisivut kuuluvat vakiolukemistoon Wiredin ja Slashdotin antaman näkökulman lisänä mutta tuollainen vartavasten olemassaolevan tiedetoimituksen antama uutisia koostava näkökulma antaa kenttään taas uuden ulottuvuuden.

Vieläkun löytäisi blogeista samaa näkökulmaa bisnekseen mitä Harward Business Review antaa niin paletti alkaisi olla jo hyvin kasassa.

Ajatuksia masinoinnista

Kansa masinoi

Toisaalla kerätään addressia mutta tässä itse tulevan lain järjettömyyttä pohtiessani mieleen on juolahtanut sellainen "mitä jos" skenaario jossa me kaikki lainkuuliaiset tietoyhteiskunnan jäsenet kokisimmekin äkillisen tunnontuskan suurista rikoksistamme ja lain kirjainta tarkasti tulkiten ryntäisimme kilvan tunnustamaan tekojamme poliisille ja vaatimaan asianmukaista käsittelyä rikolliselle teolle. Mitenhän oikeusjärjestelmämme mahtaisi selvitä vaikkapa n. 50 000 yksittäisestä tekijänoikeusrikoksesta..

Järjetönhän tuollainen protesti olisi siksi että se saattaisi tukkia koko systeemin ja haitata ensisijaisesti heitä jotka oikeasti oikeutta kaipaavat mutta saattaisi ainakin kiinnittää päättäjien huomion aivan uudella tavalla..

Toinen vaihtoehto tietenkin olisi löytää esiin mahdollisimman monta lakiin liittyvää paradoksia ja haastaa oikeuden viisaat lyömään päätään Lex Karpelan tiiliseinään kunnolla ja ajan kanssa, Pinserin Samin esiinnostama ajatus kopiosuojatun mediatiedoston viruspuhdistuksesta kuulostaa tässä suhteessa jo hyvältä alulta.

Katsaus viikonloppuun

Still alive

Viikonloppu sitten oli ja meni. Olisi mennyt lauantain osalta paljon, paljon pirteämmin jos perjantai EI olisi venähtänyt Mollyssa yli kolmeen ja yöunet eivät olisi rajoittuneet n. 4 tuntiin unennäön yritystä. Sitä sitten saattoi kirota mökillä puuhommissa rahtaillessaan pulssi tapissa pöllejä hakkuuaukealla ja kasaillen tavaraa kuivumaan talven varalle mutta tehtävä se tuokin homma oli ja viikonloppu oli sovittuna jo ennenkuin tuosta perjantaisesta tiesi.

Onneksi sentään sai palauduttua olosta oman saunan lauteilla lepäillen ja tulevia mökkiprojekteja fundeeraillen. Pitäisi joskus tuo rantasaunakin rakentaa, etenkin kun paikkakunnan vesiosuuskuntaprojekti on jo sillä tolalla että viemäri + raakavesilinja tulee jo pihapiiriin saakka ja järvi + lähdeveden rinnalle olisi tarjolla vedenpuhdistamon puhdistamaa pohjavettä 6 bar:n paineella perilletarjoiltuna. Niin se urbanisoituminen leviää maailmassa.

Jos nyt enää mökin suhteenkaan voi täysin puhua maaseudun rauhasta kun siinä missä mökkitien varrella vielä jokinaika sitten oli umpimetsää, puskee nyt järvenrantaan nostatettuja 300 neliön omakotitaloja Nykäskylän esikapunkiasutuksen levitessä yhä laajemmalle ja pikitien tullessa kohta melkein perille asti. Vastarannallekin on entinen suurempi vuokramökki varusteltu talviasuttavaksi ja pihaa plaanattu nurmikentäksi eikä edes niin pienellä rahalla jäljestä päätellen, pihalamppujakin päälle 30 äkkiseltään laskien.

Tarvitsee varmaan itselleen ostaa yhdenverran enempi ja pistää piuhanpäähän..

Armoa

ei, Siperiaan.. www.armo.fi

Onkohan tuota seurakuntien armo-kampanjaa ja sen taivasoperaattorivertauksia mietitty sittenkään riittävän pitkälle. Kaikkihan kuitenkin tietävät sen että operaattorilta kuin operaattorilta saa kyllä halpaa puhetta mutta palvelu on usein ontuvaa ja etenkään helpdesk ei koskaan vastaa.

Tosin kyseisenkaltaiset ennakko-odotukset todennäköisemmin myös vastaavat palvelun todellista sisältöä melkoisen hyvin...

Perjantai taas jälleen kerran

Taas perjantai.

Työpöydälle jää taas kasa mielessäpyöriviä probleemia maanantaita & parempaa aikaa odottamaan mutta nyt lienee taas aika iskeä läppärinkansi kiinni, logata itsensä ulos verkosta ja ulkoistaa itsensä saunaosastolle saunailtaan rentoutumaan ja lataamaan akkujansa. Ja huomenna heti aamusta keskisuomeen pistämään mökkiä talvikuntoon ennen edessä häämöttävää pakkaskautta. ( no worries, minun EI tarvitse ajaa..)

Pitää syödä että jaksaa

Talouselämä: Varo puuronarkoosia

Ja taas murtuvat myytit syömisestä ja jaksamisesta. Ainakin osittain. Mutta kukapa tähän ilmiöön ei olisi itse törmännyt iltapäivällä heti lounastunnin jälkeen kun silmä alkaa monitorin edessä väistämättä painumaan ja se toinenkaan kahvikuppi ei riitä pelastamaan tilannetta:

Raskaan ruoan jälkeen ajatukset kulkevat raskaammin, eikä ihmiselle synny uusia ideoita. Luovuus vaatii vireää tilaa. Eikä ruokatauko ole myöskään pelkkä syömishetki. Se on irrottautumista päivän rutiineista. Uudet ideat vaativat sitä, että pääsee keskustelemaan muiden kanssa.

Pitää syödä että jaksaa on ollut ehkä hyvä elämänohje aikakaudelle jolloin työ oli fyysistä ja ruokaa rajoitetusti mutta pienen päivityksen tuokin sanonta vaatisi. Ehkä se muhevasti täytetty patonki olisi sittenkin sopiva lounaspala tai nuo veikeät smörrebrödit mitä tanskanmaalla harrastetaan ja lounaaksi, ainakin vieraille, tarjoillaan.

Kaikkea sitä kuuleekin

Radio helsinki 95,2

Radio Helsingistä kuulee onneksi muutakin musiikkia kuin sitä ainaista samaa kuulijaa aliarvioivaa soittolistahittihuttua mitä muilta kanavilta mutta nyt olen kyllä kuullut yhden omituisimmista kappaleista aikoihin: Paul Ankan ( Kyllä.. sen 60-luvun idolin..) featuroiman versio Nirvanan Smells like teen spiritistä..

Load up on guns..

Miksi bloggaan kesken työpäivän hyvällä omallatunnolla

Julkisuudessa on sillointällöin keskustelua siitä mikä on hyväksyttävää netinkäyttöä töissä, mikä ei. Tilanne tietenkin riippuu työstä ja toimenkuvasta, kahdeksasta neljään kellokorttiduunissa sitä tietenkin työtunti on työtunti mutta ainakaan itse en koe sitten niin tippaakaan omantunnonpistoksia siitä että joskus heitän jonkun kirjoituksen verkkoon kesken työpäivän tai vilkaisen joltain vakiofoorumiltani uusimmat otsikot.

Ai miksikö..

Kello on vähän yli puolenyön, kirjoittelen sohvallani puhtaaksi yhtä muistiota ja sain tässä vielä kaiken lisäksi ahaa-elämyksen siitä miten testaussoftassa kannattaa eräs rutiini järjestellä jotta systeemin jousto maksimoidaan ja helpotetaan taas osaltaan mahdollisia tulevia muutostarpeita siten että testiä pystytään tarvittaessa editoimaan lennosta ilman että käyttäjä tietää erään listauksen muuttuneen..

Ylen sivistynyttä

Mutta.. mikä mies oli Robespierre

Tuota wanhan oppikouluajan historianopettajan sitaattia, jota sekä edesmennyt isäni että setäni ovat väliin muistaneet viljellä, ei todennäköisesti enää kukaan pidä 2000-luvulla yleissivistyksen mittarina, mutta mitäpä tuo yleissivistys sitten oikeastaan on ja miksi se on, ainakin minun mielestäni tärkeää.

Aihe muistui mieleen ensinnä viimeviikon Metron eräästä kolumnista jossa pohdittiin sitä pitäisikö tietää mitä McCarthyismi tarkoittaa ja kuka mies oli Joseph McCarthy ja heti perään lokakuun kuukausiliitteestä joka myös sattui pohtimaan artikkelissaan yleissivistystä ja sen tarpeellisuutta.

Usein sitä kuuleekin mielipiteitä joissa keskivertoa laajemoaa koulusivistystä vähätellään ja sitä pidetään elämästävieraantuneena turhan tiedon hallintana. Kyseenalaistetaan se mitä hyötyä on siitä että tietää sen mikä mies oli Robespierre ja mitä tekee sillä että tietää sen että pähkinäsaaren rauha solmittiin 1323.

Eipä noilla yksittäisillä tiedoilla teekkään mitään ja oikeastaan on täysin hyödytöntä tietää pelkästään se kuka Joseph McCarthy oli. tuollaiset yksityiskohdat ovat asiayhteydestään irroitettuna oikeastaan merkityksetöntä sanakirjatietoa jonka ulkoaoppiminen ei tee vielä kenestäkään sivistynyttä. Oleellisempaa onkin se että tietää suurinpiirtein sen mitä tapahtui Ranskan vallankumouksen jälkeen ja että II-maailmansodan jälkeisessä kommunisminpelossa jenkeissä syntyi ylilyövä hysteria ja sen mitä suoranaisia oikeusmurhia tuosta hysteriasta syntyi. Ja tärkeintä se että ymmärtää asioihin johtaneet syyt ja seuraukset.

Tässä vaiheessa historian tuntemus muuttuukin yleissivistykseksi joka ei enää ole käyttökelvotonta knoppologiaa vaan työkalu jolla voi suhteuttaa uutisia ja lööppejä oikeisiin mittakaavoihin, oppia näkemään asioiden taakse ja tunnistamaan nykypäivästä ilmiöitä joissa historia uhkaa toistaa itseään.

Näkemään miten tuolla ulkomaailmassa terroristijahti saa yhä enemmän synkempiä ja synkempiä piirteitä ja miten pienemmässä mittakaavassa kotimaassa julkisuudessa, sanoisinko, karpeloitu nettisensuuri- ja ennakkosensuurikeskustelu henkii aitoa McCarthyismin vainoharhaa ja siten kenties sovittamaan käyttäytymistään seuraavissa vaaleissa tai vaikuttamaan muilla välineillä.

Valitettavasti vain tuntuu väliin lööppejä katsellessa siltä että lähinnä yleissivistymättömyydestä on tehty hyve tässä maassa jossa etusivun uutiseksi riittää se että
kaksi taloon suljettua nuorta ovat sattuneet petipuuhiin peiton alle..

Kotini, linnani

Jos koti on linnani niin sen linnoituksen viimeinen puolustusasema on sen olohuoneen sohva jonne voi työpäivän jälkeen rojahtaa pohtimaan päivää tai muutoin vain katselemaan illan elokuvaa. Sen merkitystä ei huomaa välttämättä silloin kun se on siinä ja pysyy mutta auta armias jos muutaman viikon joutuu viettämään ilman sohvaa pelkkään tuoliin turvautuen, huomaa puutteen hyvin. Jotain selvästi puuttuu ja uupuu.

Itse jouduin tässä remontin jälkeen viettämään jokusen viikon ilman sohvaa odotellen uuden tilauksen toimitusta ja puutteen huomasi enemmän kuin hyvin joten nyt tässä on vietetty viikonloppua fiilistellen ja sohvaa valloittaen kun se kuljetusliike Hakosen toimesta tänne viimein perjantaina roudattiin. Sivumennen sanottuna Askolta hyvää palvelua toimitusten suhteen. Jo edellisenä päivänä oli kuljetuslista netissä nähtävänä ja sieltä sai katsottua sen milloin piti olla kotosalla tavaraa vastaaottamaan. Ei tarvinnut arpoa sitä milloin ja mihin aikaan.

Mutta hyvä sohva ja wlan ovat kyllä ehdoton yhdistelmä näin kotikäytössä !