Syksyn ruumiillistuma

Tietenkin sen että syksy on vihdoin ja viimein saapunut kaupunkiin on voinut aistia aamuisi skrabaillessaan auton laseja ja katsellessaan lämpömittarin lukemaa mutta kummasti asian konkretisoi se kun työpäivänmittaan on voinut katsella tuossa ikkunan edess nököttävää pientä keltalehtistä koristevaahteraa josta navakka tuuli on pitkin päivää riipinyt lehtiä tasaiseen tahteen yksi toisensa jälkeen.

Aamulla se oli vielä kohtuullisen lehtiverhon peittämänä mutta nyt jo paljon kaljumpi ja vähän uskallan arvailla että maanantaina minua odottaa tuossa ulkona ainoastaan paljas, kevättä odotteleva puunrunko sekä keltalehtinen nurmikko jota huoltoyhtiö ei ole vielä saanut haravoitua...

Toivottavasti kuitenkin vielä keltalehtinen eikä valkoinen. Ei jaksaisi vielä vaihtaa talvirenkaita.