Ja taas murtuvat myytit syömisestä ja jaksamisesta. Ainakin osittain. Mutta kukapa tähän ilmiöön ei olisi itse törmännyt iltapäivällä heti lounastunnin jälkeen kun silmä alkaa monitorin edessä väistämättä painumaan ja se toinenkaan kahvikuppi ei riitä pelastamaan tilannetta:
Raskaan ruoan jälkeen ajatukset kulkevat raskaammin, eikä ihmiselle synny uusia ideoita. Luovuus vaatii vireää tilaa. Eikä ruokatauko ole myöskään pelkkä syömishetki. Se on irrottautumista päivän rutiineista. Uudet ideat vaativat sitä, että pääsee keskustelemaan muiden kanssa.Pitää syödä että jaksaa on ollut ehkä hyvä elämänohje aikakaudelle jolloin työ oli fyysistä ja ruokaa rajoitetusti mutta pienen päivityksen tuokin sanonta vaatisi. Ehkä se muhevasti täytetty patonki olisi sittenkin sopiva lounaspala tai nuo veikeät smörrebrödit mitä tanskanmaalla harrastetaan ja lounaaksi, ainakin vieraille, tarjoillaan.
Posts
No comments:
Post a Comment