No, anyway, kaikki olellinen lienee asiassa jo sanottu mutta ei sitä voi maallikko kuin ihmetellä kuinka heikossa on suomalaisen pitkänlinjan tsournalistin itsetunto ja kuinka epätoivoista voi aikuisen miehen kiukuttelu (PDF-dokumentti, s. 6) olla.
Kun päiväkirjan tarkoitus on olla omien mielipiteiden ja tunteiden salaiden tallentamispaikka, verkkopäiväkirja kääntää ajatuksen nurin niskoin. Blogista on tullut ylinarsistisen aikakauden itsetehostuksen väline, jolla omat pienet ajatukset kanavoidaan suuren yleisön tirkisteltäviksi.Ensimmäistä kertaa luettuna tuo purkaus vaikutti vain kummalliselta natinalta mutta taustojen selvittyä lähinnä säälittävältä. Kaiken taustalla lienee se ettei Tervo ole kestänyt saamaansa kritiikkiä Journalismin päivien järjästelyistä ja jälkeenjääneisyydestä vaan ennemmin on heittänyt hanskat naulaan päättäen että mä en leiki enää teidän kanssa ja on nyt päättänyt purkaa katkeruuttaan ilmaisjakelulehden lukijoille.
Lukijoille joille blogit ovat ehkä käsitteenä vielä vieraita ja jotka eivät pysty blogiskeneä tuntematta ja ennenkaikkea Tervon natinoinden taustoja tietämättä asettamaan kolumniin verhoiltua suunpieksentää oikeaan puitteeseen vaan saattavat jopa tämän perusteella edelleen uskoa että blogi = Panu Rajalan paljastuspäiväkirja..
Tervolta voi kolumnissaan unohtua vain se että hänen tekstinsä on paikkaansapitävä myös pienten muutosten jälkeen:
Kolumista on tullut uutistoimistojen massauutisia copypaste-menetelmin monistavien monotonisten ilmaisjakelulehtien itsetehostuksen väline, joilla epätoivoisesti yritetään edes jotenkin erottua sisällöltään identtisistä kilpailijoista mainoseurojen turvaamiseksi.
Kolumnistin pitäisi kuitenkin olla aivan erityinen ajattelija, jotta hänen subjektiivisia jaarittelujaan jaksaisi seurata hetken uteliaisuutta kauemmin. Sellaisia ei valitettavasti ainakaan kotimaan ilmaisjakelulehdistä löydä.
Posts
No comments:
Post a Comment