Kokoustelua ja kommunikaatiota

Sitä on sitten viikonloppu takana ja jälleen yksi toimintakausi lykätty liikkeelle. Oikeastaan melkein helpommin kuin ennen seminaaria kuvittelikaan. Kaikille hommille löytyi suhteellisen innostuneet vetäjät ilman suurempaa suostuttelua ja toimintakalenteri saatiin sitten lyötyä lukkoon ensikesää myöten ilman suurempia säätöjä. Nyt taas voi jatkaa kevyemmällä mielellä pitkäjänteisen suunnittelun suhteen ja alkaa toteuttamaan niitä suunnitelmia joita tehtiin pöydän äärellä pohdiskellessa. Osin itse tehden, osin seuraten sivusta ja valvoen.

Taas huomasi että jälleen kerran otti ensialkuun liikaa huolta niskaansa hommien hoitumisesta sensijaan että olisi vain luottanut siihen että muilla on homma myös hallussa. Sikäli vielä outoa että ei minulla edes ole pientä epäilystäkään siitä etteikö muilla olisi osaamista ja intoa. Mutta kai tuossakin taas osasyynä on huonon tiedonkulun aiheuttamat ongelmat. Sitä jos tietäisi toisten aivoituksista enemmän niin osaisi varmasti olla rauhallisemmin mielin.

Tiedonkulku olikin yksi asioista mistä keskusteltiin palaverissa ja on omalta osaltaan aika haastava ongelma. Sähköinen viestintä toki sopii niille porukoille joissa kaikki osaavat välineitä käyttää ja joilla on tarpeelliset välineet mutta harrastusporukoissa joissa yhdistävänä tekijänä ovat muut kuin IT-kiinnostuksenaiheet ei näin aina ole.

On heitä jotka käyttävät lähinnä puhelinta eivätkä edes omista konetta ja taas heitä jotka jaksavat leikkiä kaikilla mahdollisilla leluilla ja tässä on riskinä se että syntyy erinäisiä kuppikuntia eri viestinten äärelle ja kuppikuntien välille entistä korkeampia raja-aitoja ja tämä taas on enemmän tai vähemmän huonoa kehitystä. Ehkä jopa huonompaa kuin kehittyvien viestimien positiivinen vaikutus tiedonkulkuun. Ongelmana vain se että mikä ratkaisuksi.. Mitään pomminvarmaa kun ei edelleenkään saatu keksittyä..