Puttaus ja pallo reikään.. siinä se on. Tai ainakin siltä se kuulostaa mutta miksi kukaan ei kertonut että minigolfissa myös välineet ovat mitoitettu 170 senttiselle jaappanilaiselle kanantaluttajalle... No, onneksi välineet lisäsivät vain haastetta, eivätkä estäneet peliä.. Tulos jätettäköön hiljaisuuteen ettei minulle vastata mykkäkoululla :-)
Muutoin alkaa olo olla taas urbanisoitunut, töissä rutiinit kulkevat, kalenteri alkaa täytyttymään vuoroin töistä, vuoroin ystävistä riippuen päivästä ja kellonajasta. Eilen kävelyllä, tänään puttaamassa, huomenna lainaamassa matkaopasta ja sitten taas terassilla.
Ainoa mikä taas alkaa ahistamaan on se että pitäisi taas varmaan saada jotain suoritettua tuolla koulussa. Tai siis siinä se että pitäisi napata itseään niskasta kiinni ja edes hetkeksi kirjan ääreen, ikävästi vain rutiinit siihen puuhaan hieman hukassa vai onkohan niitä koskaan edes löytynyt.. Lukiosta selvisi omasta mielestä hyvin ja kunnialla olemalla paikalla ja laiskottelemalla puolet ja sittemmin aina jostain on löytynyt johonkin kurssiin virtaa mutta rutiinia ei ole tainnut koskaan olla.. no, kyllä se tästä ja onneksi työssä tarvitsee taas jo ihan toisenlaisia aseita ja otteita.. :-)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
grrr...*paha katse ja hiljaisuus*
t: 170 senttinen jaappanilainen kanantaluttaja
:D hih...
Post a Comment