Viimepäivinä uutisissa on pyörinyt otsikoissa Venäjän kaupallisen suurlähetystöön kytköksissä oleva räikeä paritusjuttu jossa toiminta on ollut perin ammattimaista ja rahaa virrannut myös tehtaankadun portista sisään. Virallisestihan asiaa käsitellään edelleen yksittäisten yksilöiden rikollisutena mutta kyynisesti ajatellen herää väistämättä mieleen se onko tuolla kaikella myös ollut muitakin ulottuvuuksia.
Kiinteistöthän omistaa Venäjän kaupallinen lähetystö jonka tehtävänä on edistää maan liike-elämän intressejä Suomessa. Vuokrarahaa on virrannut lähetystön porteista sisään joten voi terveellä järjellä olettaa että porttien sisällä on tiedetty asiasta enemmän kuin myönnetään tai sitten kirjanpito on ollut todella venäläisellä tolalla. Tuskin tuokaan lähetystö niin monia satoja kiinteistöjä omistaa että 10 asunnon harmaakäyttö olisi hukkunut papereihin.
Joten.. onko raha ollut ainoa hyödyke joka on virrannut lähetystöön vai kenties myös tietoa on kulkenut samaan suuntaan. Ei ole tiedustelutoiminnassa mitenkään salaista että kautta historian on naisellisia avuja hyödynnetty utelemaan salaista informaatiota heikkoina hetkinä jolloin monet voivat muutaman lasillisen jälkeen puhua hyvinkin paljon sivu suunsa. Tai sekään että arkaluonteisella kuvamateriaalilla on suljettu suita ja taivuteltu päätöksiä oikeaan suuntaan kun perheellinen päätääjä on yllätetty ns. housut nilkoissa.
Vai onko noilla palveluilla kenties vain lahjottu suomalaisia suopeammiksi ja kevennetty neuvottelujen ilmapiiriä ja voideltu rattaita pyörimään jouheammin. Olisi jotenkin liian helppoa vain todeta että suurlähetystötasolle kiertyvä juttu olisi vain helpostiselvitettävää "normaalia" rikollisuutta. Mutta onko post-suomettuneessa kekkoslovakiassa vieläkään uskallusta kysyä tuollaista ääneen ?
2005-01-20
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment