Osittain masentava päivä. Sitä yrittää keittää prosesseja paremmiksi ja pystyttää mahdollisimman soveliaita mittareita seuraamaan tuotannon tilaa ja omalta osiltaan vaikuttaa positiivisesti siihen millaista tavaraa me ulos päästämme asiakkaalle asti ja että kaikki olisi sellaista kuin luvataan mutta siltikin homma menee välistä puihin.
Mikään prosessi eikä mikään mittari ei viimekädessä korvaa sitä ihmistä tuotantoprosessin osana ja ihmisen osaamista mutta toisaalta tässä on myös se heikko lenkki jos ihminen luottaa tehdessään liikaa tekniikkaan ja siihen että kyllähän se testauslaite kertoo onko hyvä vai huono. Kun ei se kerro sitä, se kertoo vain sen että läpäiseekö kappale ennaltamääritellyt testit mutta on paljon sellaista mitä ei voi ennalta nähdä ja sitämyöten joskus toivoisi oma-alotteisuutta ja inhimillisen havaintokyvyn hyödyntämistä siellä missä tehdään.
Paljon sitä onneksi onkin mutta millähän viisasten kivellä sen lopunkin saisi käyttöön ?
Tämä päivä mennyt pitkälti parin virheen analysoinnissa ja yhden prosessin mallintamisessa sekä satunnaisissa tukitoimissa, onneksi taas jotain aikaankin saaden, mutta tälläkertaa noiden virheiden setviminen vähän saa synkeän olon. Miksi kenellekään ei soita mitään kelloja jos osa pitää voimalla pakottaa paikoilleen jos se normaalisti menee paikalleen laittamalla.. olisikohan jossain jotain vikaa. *sigh* *prkl*
Mutta nyt kotiinpäin ja leikkauttamaan päätään. Tosin onneksi vain tuon hiuspehkon osalta :-)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment