Pieni virhearvio

Digitoday: Yksi virhelyönti lentolipussa, turisti väärälle mantereelle

Verkkokauppa on nopeaa, nopeat liikkeet ovat näyttäviä mutta kiireessäkin kannattaa katsoa vielä sen toisenkin kerran verran ettei käy kuin tässä tapauksessa. Yksi kirjain väärin ja matkalippu humahtaa sen 13000 km vikasuuntaan ja käy kuten tälle onnettomalle saksalaiselle.

Tosin SE mitä minä en tässä ymmärrä on se että matkaaja ei oikeasti tarkasta lippujaan viimeistään siinä vaiheessa kun lento on Australian sijaan suuntaamassa kohti Montanaa! vaan hän kuuliaisena seuraa reititystä kunnes päätyy 90 000 asukkaan pikkukaupunkiin jonka globaali tunnettavuus alkaa olla samaa luokkaa Vantaan kanssa..

Epäily muuttui todeksi vasta, kun oli saapunut Billingsin kaupunkiin Montanaan ja huomasi, että hänen seuraava lentonsa on pienellä yhteyskoneella Montanassa sijaitsevaan Sidneyhin, viiden tuhannen asukkaan kylmään öljykaupunkiin.

Jotenkin sitä luulisi varoituskellojen soivan viimeistään siinä vaiheessa kun jenkkilässä on edessä siirtymä sisäisten lentojen puolelle.. Tosin kaikki on nykymaailmassa mahdollista.. Sekin että kuriiripaketteja lähetettäessä yksi väärä kirjain logistiikkafirman lähetteen maakoodissa vie kiireelliseksi tarkoitetun paketin Lähi-Idän sijasta suhteellisen pienelle atollille keskelle Tyyntä Valtamerta mutta sehän on jo Ihan Eri Asia..

11110 mittarissa

11110 in decimal

Vuosi 2006 likimain lopussa ja kohta on opeteltava taas uusi merkintä meneillään olevalle vuodelle. Oikeastaan kumma miten nopeasti sitä 1900-luvun lapselle onkin muodostunut täysin luontevaksi aloittaa meneillään olevan vuoden kirjaaminen luvuilla 2 ja 0 entisten 1 ja 9:n sijaan vaikka vuodessa 2000 ja 3. vuosituhannessa olikin joskus olevinaan jotain niin eriskummallista. 6 vuotta on tehnyt selvästi tehtävänsä

Uutta vuotta tai vuosituhatta suuremman kulttuurishokin aiheuttaakin ehkä se että uuden vuoden myötä sitä joutuu aloittamaan myös oman ikänsä kirjoittamisen uudella numerolla. Kaksikymppisyyden viimeiset päivät ja tunnit ovat vääjäämättä vähissä ja aivan tuossa tuokiossa sitä onkin jo 30v vanha.. nuori.. whatsoever.. Mitä tuostakin sitten pitäisi ajatella. En tiedä..

Onko tässä nyt lopulta aikuinen vai jo melkein vanha ? Nuoreksi tai nuorison kategoriaan kuuluvaksi itseään ei enää voi parhaalla tahdollakaan laskea mutta jotenkin tuo aikuisen nimikekin kuulostaa oudolta. Toisaalta sitä on kyllä päässyt siihen pisteeseen että tietää sen mitä tekee isona, omaa ammatin, työn ja työpaikan ja on ehtinyt myös muuttumaan osaksi firman vakiokalustoa sen sijaan että olisi se uusi tyyppi.

Oikeastaan organisaatioiden myllerryksessä sitä alkaa olla meidän yksikössämme toimihenkilöpuolella yksi pisimpään paikkaansa pitänyt ja se jonka ainakin pitäisi tuntea tuote ja tuotteen tekeminen kaikista syvällisimmin. Muistaa ja tuntea vaiheet & prosessit mekaniikan koneistuksesta aina elektroniikan ladontaan asti ja muuta siltä väliltä. Tuntea mitä sulautettu softa laitteessa kulloinkin tekee ja tietää mitä tunnusjälkiä diagnostiikkaan jää asiakkaan loppusovelluksesta. Päätellä tilastojen trendeistä laadun kehitystä ja kaivaa tunnuslukuja tietokannasta. Ylläpitää siinä sivussa serveriä ja kehittää testaussovelluksia ja datanloggausta. Automatisoida ja systematisoida, auditoida ja kommunikoida..

Kyllähän sitä kai aihetodisteiden ja kommenttien perusteella jotain tietotaitoa omaakin vaikka on aina helpompaa nähdä ne asiat jotka uupuvat sen sijaan että näkisi ne asiat ja ammatilliset taidot jotka ovat kertyneet mukaan hitaasti ja ajan kanssa kypsyen.

Rauhallista joulua !

Näihin kuviin, tunnelmiin. Rauhaista Joulua kaikille

Kohti valoisampia aikoja

Vuodenkierron ensimmäinen päivä jolloin yö ei ole enää edellistä pidempi ja päivä eilistänsä pimeämpi. Kiertoradan perimmäisin kaarre saavutettuna ja taas aloitettuna matka kohti valoisia juhannusöitä! On siis aika hiljentyä ikiaikaisen juhlan viettoon, käydä joulupöytään nauttimaan aitiopaikalleen nostettua saparohäntää ja ottaa joulupuun siimeksessä aikalisää arjesta!

Miksi sijoittaa teollisuustason tietotekniikkaan

Hyvästä teollisuus-PC:stä saa maksaa helposti kiloeuron verran enemmän mitä vastaavantehoisesta kuluttajamallista ja rahalle saa vastineeksi laatikko-by-laatikko designeeratun koneen jossa rakenteelliset ratkaisut hyvin konservatiivisia ja jossa tuuletinmelua on enemmän kuin riittävästi. Että miksikö ?

Emolevyvammaisen koneen downtimeksi kellottui tänään vajaat 30 minuuttia alkaen ongelman havainnosta hetkeen jolloin kone oli taas tuottavassa tuotantotestaustyössä. Aikaan sisältyi vikadiagnoosi, prosessorikortin vaihto-operointi, boottaus ja boottauksen jälkeinen pintapuolinen ohjelmiston toiminnan tarkastelu.

Kivannäköisellä design-mikrolla olisi voinut kestää hieman kauemmin..

Rauhallinen maalaisidylli

Google sightseeing: Kursdorf

Myydään asunto rauhallisesta saksalaiskylästä. Hyvät rautatie ja maantieyhteydet. Lentokentälle lyhyt matka..

Johan Ingressin lykkäsi

HS 18.12.2006 s. D3 / Itsekkäästi anteeksi

Johan toimittaja Pihla Tiihonen ingressin on keksinyt

Anteeksiantaminen sopii myös itsekeskeiselle ja ateistille

Siis että myös itsekeskeiselle ja ateistille. Ettei sitten yhtään vähemmän arvolatautunutta tekstiä ole osattu kirjoittaa. Haluaako arvon toimittaja tässä nenä pystyssä nostaa kenties itseään oman mahdollisen vakaumuksensa kautta muita korkeammalle jalustalle "sallien" anteeksiantamuksen myös muille vai mistä ihmeestä tälläinen sanansäilä on HS:n arvoisen lehden tekstiin lennähtänyt.

On tietenkin totta että ns. vakaumukselliset piirit usein yrittävät omia eettisen käytöksen itselleen kuvitellen että ainoastaan uskomukset johonkin korkeampaan entiteettiin takaavat eettisen käyttäytymisen pakanoiden eläessä ties missä rappiossa mutta katsellessa sivusta kaikenkarvaisten räsästen ja muiden fundisten kapeakatseista elämäntapaa sitä alkaa vähitellen tuntumaan siltä että keskimääräisen agnostikkoateistipakanan kynnys antaa lähimmäiselleen anteeksi ja ennenkaikkea antaa kaikkien kukkien kukkia on se korkeudeltaan alhaisempi..

8-tunnin työpäivä

Wikipedia: Ford Motor Company

Sarjassa historian kuriositeetteja: Suomalainen AY-siipi usein muistaa muistuttaa siitä miten työväen etuja on puolustettu ja Suomeenkin on taisteltu 8h työpäivä joka jo vuonna 1917 lakiin kirjattiin. Tämä on toki totta mutta harva tulee ajatelleeksi sitä että tuolla avarammassa maailmassa 8h työpäivä oli jo useissa tapauksissa arkipäivää ja tuohon tavoitteeseen oli siirrytty jopa yksinomaan työnantajan toimesta.

Paras esimerkki lienee liukuhihnatyönsä johdosta jopa joskus demonisoitu Ford Motor Company jonka johto toteutti v. 1914 hyvinkin radikaalin toimenpiteen. Työntekijöiden työpäivää lyhennettiin tunnilla ja palkka kaksinkertaistettiin kertarysäyksellä.

Taustana tässä toimessa oli luonnollisesti se että tuolloin Ford:n työntekijöiden vaihtuvuus oli todella suurta, työntekijöiden lojaalius alhainen ja kynnys vaihtaa osoitetta alhainen. Tämä näkyi yrityksessä suurina koulutus- ja opastuskustannuksina ja näiden menojen karsimiseksi yritys halusi motivoida työvoimaansa ja ylläpitää heidät talossa ja keinoksi valittiin palkitseminen ja yrityksen tekeminen halutuksi paikaksi työskennellä.

Olisi toki historiallista valhetta väittää että 8h työpäivä olisi vielä vuonna 1917 ollut arkipäivää ja suomalainen lainsäädäntö ei olisi ollut edistyksellistä mutta Ford:n luomaa kehitystä miettiessä tulee väkisin mieleen se että oliko kyseessä AY-liikkeen todellinen taisteluvoitto vaiko ainoastaan historiallisen kehitysmomentin aikaansaama väistämättömyys jonka varjolla SAK esimerkiksi edelleen surutta ratsastaa omana saavutuksenaan ja olisiko ollut vain ajan kysymys milloin 8h työpäivä olisi ollut arkipäivää sisäsyntyisesti aivan ilman liittojen pientä mahdollista aikaistavaa vaikutusta.

Yhden yrityksen lähtiessä tälle motivoinnin ja rekrytoinnin tielle ei naapureilla olisi todennäköisesti ollut mahdollisuuksia muuhun kuin menetelmän seuraamiseen osaavien työntekijöiden vaihtaessa naapuriin ja tehokkuuden nimissä tämä esimerkki olisi levinnyt todennäköisesti saman kulovalkean tavoin miten Ford:n luoma liukuhihnatyö valloitti maailmaa.

Väsymys on salakavala matkustaja

Itsetutkiskelua ja ajattelua

Väsymys on liikenteessä salakavala vaaratekijä ja viikonloppuna sain huomata että kaikki liikenneväsymys ei väistämättä tarkoita rattiinnukahtamista vaan sitä voi olla yhtäaikaa hyvinkin väsyneenturtunut havainnoimaan ympäristöään ja siltikin pirteä nukahtamiskontekstissa.

Mitään suurempaa ei tapahtunut mutta muutama selkeä silmien edestä lipunut mutta aktiiviseen tajuntaan iskostumaton selkeä liikennetapahtuma sai huomaamaan sen että nyt ei viretila ole aivan sitä mitä pitäisi. Ja kuinka ollakkaan kotiin päästyäni pieni oikaisu sängylle tarkoitti reilun tunnin liki puolitajuttoman syvää unta mistä minua ei (kuulemma) edes pienellä häirinnälläkään mikään havahduttanut. (Ihmisellä joka ei de facto ikinä nuku päivä- tai iltapäiväunia..)

Kummalliseksi tapauksen tekee oikeastaan se että taustalla oli palttiarallaa +10h yöunet, ei pitkälle venähtänyttä edellisiltaa ja vain about 8h hereilläoloaikaa jouluostosten merkeissä eli ei mitään klassisisia väsymyksen tekijöitä vaan melkeimpä ideaalit olosuhteet. Henkistä rasitusta kylläkin koko edellisviikon osalta + angstirasitusta jouluvilinästä mutta ei siinäkään mitään viitteitä siitä että päänupin havainnointikone pitäisi rokulipäivää kaikessa hiljaisuudessaan..

Madonreiät maisemassa

Google maps: Tokion läheisyydessä

Japanilaisten suhde golfin peluuseen on tiedetty ja tunnettu tosiasia mutta siltikin tämä sateliittikuva on tavallaan hieman hämmentävä tekstuuriltaan. Aivankuin joku olisi ottanut puun kaarnan irti ja paljastanut nilaan järsityt onkalot..

Miksi länsi on se suuri saatana

HS:Turkkilainen tv-ohjelma syytti Ruotsia kansanmurhasta

Kotimaisissa ymmärtäjäpiireissä usein kaivetaan kaivamalla länsimaista itsestään johtuvia syitä ja taustoja sille miksi etenkin arabimaissa kansa kokee lännen suurena saatanana mutta liian usein unohdetaan se seikka että harvassa maassa tiedonvälitys on kovinkaan vapaata ja kansalle annettu kuva maailmasta ja sen tapahtumista on usein hyvinkin värittynyttyä ja ehkä jopa tarkoituksella manipuloitua jolloin kuva lännestä ei ole se todenmukaisin ja realistisin.

Tämä Turkin tapaus on siitä taas kerran erinomainen esimerkki:

Alkuviikosta näytetyssä ohjelmassa Ruotsi kuvataan barbaarisena maana, jossa sananvapautta ei tunneta, kertoo Ruotsin radio.

Ohjelman mukaan Ruotsissa on suuria sosiaalisia ongelmia. Siinä väitetään myös, että romani- ja saamelaisvähemmistöjen kansanmurha on jatkunut aina 1980-luvulle asti.

Ilmeisemmin Turkkilaisia nyppii nyt pahemman kerran se ettei Armenialaisten kansanmurhaa ole kyetty lakaisemaan matonalle syvään hiljaisuuteen ja kirjallisuuden Nobelin kautta aihe on saanut uutta julkisuutta ja EU:n järkevä ei-kiitos-päätös on omalta osaltaan ajautunut herneeksi nenään mutta millaista suhtautumista länsimaihin voikaan odottaa kansalta jolle valehdellaan näin päin näköä..

Lisää foliohattuja Arkadianmäelle

Digitoday: Hallituksen kännykkäinto vastatuulessa eduskunnassa

Mikähän lieneekään oikeasti minimikriteeri kansanedustajaksipääsylle jos liikenne- ja viestintävaliokunnassakin tehdään nykyään päätöksiä selkeiden luulosairauksien pohjalta:

Valiokunnan mielestä kiinteä puhelinliittymä pitää tarjota myös sähköyliherkille ihmisille.

– Puhelinyhtiö voi rakentaa osan yhteydestä langattomasti antennien varaan, kunhan viimeinen osuus sähköyliherkän ihmisen kiinteistöön on vedetty kiinteällä tekniikalla, lausunnossa todetaan.

Näin vaalien alla olisi hyvin mielenkiintoista tietää se kenen ajatusten Tonavasta tämä tajunnanvirta on suollettu ja kuka on oikeasti näin pihalla ja millaisella lehmänkaupalla tämä lausunto on viety aina loppulausumaan asti.

Eikö tämän maan vitsaukseksi riitä se että psyykkisten sairauksien hoidossa keskitytään pelkkään nappien syöttämiseen ja määrärahojen vähentämiseen, pitääkö maata ryhtyä nyt ohjaamaankin näiden hoitamattomien taoausten pohjalta...

Kuudes Vuosaareen

HS: YTV: Kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettävä reilusti

39% pudotusta per capita on noheva tavoite millätavoin sitä mitataankaan mutta ei mitenkään mahdoton sellainen. Vahinko vain etten tarvitse edes kristallipalloa tietääkseni sitä että ensin todennäköisesti yritetään iskeä ihmisten liikkumiseen ja muihin lillukanvarsiin kuvitellen että keskinkertainen joukkoliikenne on se kaikki kaikessa vaikka tarjolla olisi muitakin hyvin varteenotettavia vaihtoehtoja.

Yksi suurimmista CO2:n jauhajistahan on lämmitysenergian tuotanto ja siitähän täälläpäin vastaa pääasiassa Hana- ja Salmisaaren voimalat yhdessä Martinlaakson voimalan kanssa tuotannon ollessa yhteenlaskettuna about 592 MW sähkötehoa ja 1,08 GW lämpötehoa kaiken perustuessa fossiilisten polttamiseen vaikka osaksi ollaankin hiilen sijaan Venäjän kaasun varassa ja vähän paremmilla hyötysuhteilla.

Samaan aikaan Olkiluotoon keskelle ns ei mitään ollaan rakentamassa uutta 1,6 GW:n sähköntuotantoyksikköä jonka lauhdelämmöllä ei kyetä tekemään muuta kuin lämmittämään Pohjanlahtea voimalan syrjäisen sijainnin sijaan.

Miksi kuudetta reaktoria ei voitaisi rakentaa pääkaupunkiseudun välittömään läheisyyteen vastaavalla tekniikalla lämmöntuotantoa optimoiden jolloin koko perusenergiantuotanto kyettäisiin tuottamaan jatkossa CO2 & pienhiukkasvapaasti ja olemassaolevat voimalat kyettäisiin säilömään varakapasiteettina kulutushuippuja ja mahdollisia huoltoseisakkeja silmälläpitäen ja säästötavoitteet kyettäisiin täyttämään ihmisten asumisenlaadusta tinkimättä hyvinkin helposti..

Ristiriitaisia merkkejä joukkoliikenteestä

Julkinen liikenne osaa olla täynnä ristiriitaisia signaaleja.

Toisaalta kannustetaan työsuhdelippuun ja ruuhkattomaan liikenteeseen, toisaalta taas matkaaja saa huomata sen että tämän ~2-3000 työntekijän itähelsinkiläisen teollisuusalueen paikallislinjan vuoroväliä on sitten tiputettu 10 minuutista 20 minuuttiin jonka johdosta juna-metro-aikataulutuksen pettäessä worst-case odotteluaika Hertsikassa alkaa jo lähennellä yksistään sitä aikaa mikä menee työmatkaan omalla autolla Hämeenlinnanväylän ja Ykköskehän aamuliikenteen kautta ajellen... Todella kannustavaa..

Mitä riemua on halvasta bussilipusta jos sen ansiosta normaalin työpäivän vapaa-ajasta vähintään 1/8 hukkaantuu ylimääräiseen työmatkaan ??

Ja.. Kenen idea on se että Hertsikan metroasemalta löytyy kyllä pari-kolme joukkoliikenteen helppousmainosta, keskustan mainoskartan mutta ei yhtään itähelsingin linjakarttaa josta voisi tarkastaa sen menisikö joku muu bussi edes siedettävänläheltä vai seisonko paikoillaan kuin täi tervassa...

Toimittajien tekemät valinnat

Mitä ihmettä HS:n toimittajat taas yrittävät viestittää rivienvälissä yhdistellessään uutisia seuraavalla tavoin nettiliitteessä. Uutisten "Ministeriöltä selvityspyyntö Moskovan tapahtumista" yhteydessä on linkit "lisää aiheesta" ja linkit seuraaviin uutisiin:

• Finnair ei aio luopua radioaktiivista rahdeista
• Radioaktiiviset aineet lentävät usein
• Finnairin lento Singaporesta viivästyy reilusti

Kaikki kolme siistissä nipussa vaikka viimeisin linkittyy uutiseen jonka sisältö on seuraava:

Finnairin lennon lähtö Singaporesta ja Bangkokista Helsinkiin viivästyi sunnuntai-iltana useita tunteja teknisen vian vuoksi.

Finnair arvioi, että lento myöhästyy 18 tuntia. Aikataulun mukaan koneen piti olla perillä Helsingissä aamuseitsemältä maanantaina.

Myöhästymisen aiheutti vika koneen maasähkön tuotantoyksikössä. Pitkää viivettä selitetään sillä, että tarvittava varaosa piti hakea Bangkokista asti.

MITÄ ihmeen tekoa tällä uutisella on noiden kolmen muun uutisotsakkeen kanssa ? Yritetäänkö tässä ny antaa kiireiselle lukijalle vaikutelmaa siitä että Finskillä on lisää säteilyongelmia vai mikä tämän otsikoinnin motiivi oikein on ?

Elämä risaiseksi

Juicea muistelleisa radio-ohjelmissa uusittiin myös Juicen haastattelu jossa mestari hyvin viisaasti totesi sen että jos aikoo panna elämänsä risaiseksi niin on syytä varautua siihen että risaista siitä tulee. Mistähän saataisiin kouluun opintoneuvontaa siitä että jos etsii työtä joka on haasteellista, vaihtelevaa ja monipuolista niin sitä myös saattaa niin käydä sanojen rivienvälisessä merkityksessä...

Olisi edes kuukausi sellaista aikaa jonka voisi varmuudella etukäteen suunnitella ja aikatauluttaa eikä mikään ylläri kaatuisi niskaan.. liikaa pyydetty.. eihän.. vai..

Yleissivistävän koulutuksen tarpeellisuudesta

HS Keskustelu: Finnair ei aio luopua radioaktiivisista rahdeista

Vaikka onkin hyvä että kädentaidoissa lahjakkaita ei perskoulun jälkeen pakoteta samaan muottiin muiden kanssa tulee siltikin välistä mieleen se että olisikohan sittenkin syytä Suomenmaassa jatkaa yleissivistävää koulutusta astetta pidemmälle ja niiden iänikuisten kielten sijaan katsoa että jokainen saa kaaliinsa edes alkeelliset kemian ja fysiikan perustaidot.
.
Senverran tuntuu ainakin säteilyn osalta olevan aukkoja sivistyksessä että jotain tarttis tehrä jotta ihan jokainen ministeritason populistinen julkisuustempaus ei osuisi ja uppoaisi siten miten tämä viimeisin ministeri Huovisen vaalitempaus on tehnyt. Halpaa julkisuuttahan tuollainen huolestuminen itsestäänselvyyksistä on mutta kansalaisilla pitäisi olla senverran yleissivistystä että tuon halpahintaisuuden lävitse kyettäisiin näkemään.

Säteily vain taitaa olla sellainen mörkö että sillä on helppoa pelotella asiasta tietämättömiä ja selvityspyynnöillä ostaa glooriaa vaikka koboltin kaltaisten lääketieteellisten materiaalien rahdit ovatkin arkipäivää ja hyvin kontrollissa.

Moni vain ei tunnu tajuavan sitä että säteily ei ole mitenkään kummallista eikä liity vain ydinvoimaan vaan säteilyä on kaikkialla. Aurinko säteilee, peruskallion graniitti säteilee, itäuusimaan kaivovesi säteilee niin maan perusteellisesti, minä säteilen, sinä säteilet ja ennekaikkea 50-60 lukujen wanhat hohtonäyttöiset rannekellot säteilevät niin helskutisti gammaa läpi lasin ja läpi metallikuoren...

Yksinkertaisempi olisi voinut huolestua siitäkin että ykköskehällä tuli viimeviikolla ohitettua kuorma-auto jossa oli vaarallisten aineiden kuljetusmerkinnät joissa luki selkeästi jotta "Radioactive"

Unikuvia

Jos unet toimivat sielun peilinä niin mitäköhän edellisöinen unennäkö taas kertookaan omasta stressitasostani ja ajatuksenjuoksustani. Siinä missä muut ehkä näkevät unia töistä tai ystävistä niin enkös minä ollut unessa ehkä tuollaiseen post-viktoriaaniseen maailmanaikaan tai johonkin vastaavaan aikaan sijoittuvassa ympäristössä tutkijana ja tutkimassa susilaumaa jonka jäsenet osasivat puhua. Olivat muuten ihan perussusia karvoineen päivineen mutta osasivat puhua.

Ja jos tämä ei vielä ole huolestuttavaa niin kaiken lisäksi jotkun lauman jäsenet olivat juuri kehittämässä työkalujen käyttöä jonka seurauksena eräs lauman jäsenistä oli huolissaan siitä että teknologia kehittyisi liian nopeasti puitteissa joissa luonnonvalinta ei lauman rajallisesta koosta johtuen pystyisi karsimaan jäljelle niitä yksilöitä jotka osaisivat käyttää teknologiaa ja työkaluja rauhanomaisesti.

Kyllä.. viimeajat stressitaso on ollut työjohdannaisesti koholla ja ensiviikko ei kun lyö lisää tahtia koneeseen..

Nuo rauhantahtoiset asekauppiaat läntisiltä mailta

Yle: Ruotsalaistutkija: Suomi vääristelee sotahistoriaansa

Maailman rauhaarakastavimmat asekauppiaat ovat taas näemmä kirjoittamassa historiaa uudelleen. Tällä kertaa Suomi oikein oli vaarantamassa Ruåtsalaisten turvallisuutta rikollisella hyökkäyssodallaan ja vapaaehtoisesti liitossa Saksan kanssa..

1970-luvulla tälläiset propagandistiset heitot olisi vielä ymmärtänyt mutta että edelleen. Olisi mielenkiintoista tietää miten arvon tutkija pitää Suomen asemaa sosialistisen ja kansallissosialistisen puun ja kuoren välissä jotenkin vapaaehtoisena ja Ruotsin asemaa vaarantavana vaikka on hyvinkin tiedossa se että nimenomaisesti Ruotsi oli maa joka varusti Saksan sotakonetta Kiirunan rautamalmilla ja myi Saksaan aseita ja komponentteja Saksan aseteollisuuden tarpeisiin ja oli sotaan osallistumattomana maana hyvinkin vapaaehtoisesti tukemassa Saksan sotilaallista menestystä...

Ystävyydestä, menneistä ajoista ja sattumasta

Pitikin kirjoittaman viime perjantaista jolloin juhlistimme jo kunnioitettavan 35 ikävuoden ikään ehtinyttä lippukuntaamme ja itse jo tiiviimmästä aktiivitoiminnasta hivenen taustahahmoksi vetäytyneenä istuin pöydässä jo vanhojen naamojen joukossa.

Paikalla oli heitä jotka olivat nuoria johtajia silloin kun itse olin alta kymmenkesäisenä sudenpentuna ensimmäisiä kesiä leireillä aavistamatta tuon taivaallista siitä mihin kaikkeen harrastus vielä minut heittäisi ja paikalla oli ennenkaikkea sitä vanhaa omanikäistä jengiäni jonka kanssa tuli aikanaan harrastettua yhtä ja toista.

Metsässä yövyttyjä öitä on takana ties kuinka monia ja nuotion äärellä istuttuja tunteja ei saata laskea. Kaikenkaikkiaan kyse oli aikanaan hyvinkin tiiviistä porukasta jonka nyt elämä on sekoittanut kenet sinne kenet tänne opintojen ja työn kautta. Kuka edelleen opiskelee, kuka töitä tekee ja kuka on ajautunut politiikan pauloihin.

Tuon porukan osalta tuo ilta todisti taas sen että hyvä ystävyys ei ole sidoksissa aina siihen kuinka tiiviisti näkee ja tekee vaan ystävyys säilyy läpi vuosien. Ei sitä tarvinnut etsiä puheenaihetta tai kärsiä kiusallisesta hiljaisuudesta vaan tuntui siltä että viimeisestä näkyilemisestä ei ole edes aikaa ollut juuri paljoakaan vaikka todellisuudessa tainnut jokunen vuosi joidenkin osalta kulua. Ystävyys on ystävyyttä.

Näin jälkeenpäin taas tietyn sattuman tapaamiseen ja näkemiseen toi se että aikanaan se musiikki jota tuolla porukalla kuunneltiin tai epävireisesti laulettiin oli sitä tutuinta suomirokkia. Leevejä, Eppuja, Karjalaista ja tietenkin nimenomaisesti perjantaina ajasta ikuisuuteen siirtynyttä mestari Leskistä.

Sittemmin musiikkimaku on laajennut ja muuttunut, suomirokki on jäänyt hieman sivummalle ja tilalle on tullut kaikkea sekalaista progesta metalliin ja soulista jazziin mutta nuo tietyt aikansa klassikot ovat noilta vuosilta jääneet jonnekkin tuonne syvälle sisimpään ja tietyssä vilpittömyydessään ne ovat edelleen kovin rakkaita tapauksia. Mustan auringon nousut, Kaksoiselämät, Lääninmurhaajat, Bluesit Pieksämäen asemalla, Perusdiini Mussoliinit ja monet muut. Kappaleet onneksi jäävät vaikka tekijät poistuvat yksi kerrallaan.

Miksi paperia edelleen tarvitaan

Normaalissa työprosessissa olen jo melko hyvin päässyt eroon paperista ja pyrin skannaamaan kaikki raportit ja sertifikaatit aina sähköiseen muotoon mutta tietyissä työtarpeissa paperi on edelleen ylittämätön media ja en usko että mikää sähköinen korvike sitä vielä ainakaan hetkeen korvaa.

Paperilla on näet puolellaan ehdoton pinta-alaetu. Vaikka monitorit olisivatkin isoja ja pari ikkunaa pysyisikin rinnakkain auki ei ongelmanratkaisutilanteessa korvaa ainakaan minulla mikään sitä että ongelman voi visualisoida työloosheja erottavan sermin pinnalle tapetoimalla nastoilla vieri-viereen A4 ja A3 printtejä mittaustuloksista ja tuloksista jalostetuista jakauma- ja trendigraafeista jolloin syntyy parhaimmillaan neliömetrin-parin yhtenäinen yhteenvetonäyttö tilanteesta ja tilanteeseen vaikuttavista muuttujista ja kaiken saa sisäistettyä yhdellä silmäyksellä.

Toisessa vaiheessa tästä installaatiosta saa vielä jalostettua melkoisen mindmapin ajatustensa tueksi kun kynällä voi alkaa vetämään yhteyksiä tulosten välille ja ajatuksia voi lätkiä toiseen kerrokseen muistiin keltaisille pienille lappusille. Tiedän että monen korvissa voi kuulostaa siltä että järkikulta on viimeinkin kaikonnut ongelmien edessä mutta ainakin itselleni tälläinen pinta-alaa hyväksikäyttävä visuaalinen esitystapa on enemmän kuin hyödyllinen...

Näin se susipelko syntyy

IL: Iso eläin hyökkäsi pojan kimppuun

Lyödäänkö vetoa että vuoden päästä tästäkin tapahtumasta muistetaan vain se että iso eläin hyökkäsi pojan kimppuun ja kovin näytti koiralta eli rivienvälissä sudelta mutta kukaan ei muista sitä pikkupikkutarkennusta että kyseessä olikin perheen lemmikkikultainennoutaja että pojat vain kirkkain silmin valehtelivat koko tarinan.

Ja koska tapahtumasta muistetaan vain se iso eläin joka muistetaan viimeistään parin vuoden päästä varmana sutena saadaan taas syy ensin pelätä susia ja sen jälkeen ennenkaikkea ampua susia kun sudet noin raatelivat lapsipoloja...

Ajankuvaa tämäkin

IS: En jaksa enää valehdella

Siinä missä HS kunnostautuu julkaisemalla Venäjä-kriittistä materiaalia Putinin vierailupäivänä vetää IS taattua lokalinjaansa niin syvällä kurassa että jälleen lööppilukijaa oksettaa.

Suoranainen ihme on se että niistä lööpeistä joissa esiintyy väkivaltaa jaksetaan keskustella lähinn lapsiin kohdistuvien vaikutteiden kautta mutta ketään ei tunnu kiinnostavan se jokapäiväinen vähä-älyllisyys mikä lööpeistä huokuu ja se miten rivien välissä kirjoitetaan oikeastaan niin lähellä valhetta olevia viestejä kansan tajuntaan kuin on mahdollista kirjoittaa sortumatta silti varsinaisiin valheisiin.

Niinkuin nytkin. Lööpeissä kirjoitetaan siitä miten jätetty pyrkyri ei jaksa valehdella ja mikä onkaan tuo suuren suuri ja dramaattinen synkkä musta valheen taakka joka viattoman naispolon sydäalaa on rusentanut. Peräti se ettei pariskunta kerotnut ihan oikein sitä missä he tapasivat. Pöyristyttävää eikö otta. Eivät kertoneet akkainlehdille tätä maailman tärkeintä ja tähdellisintä asiaa analysoitavaksi ja kirjoiteltavaksi sillä seurauksilla että maailman kaupat ovat nyt täpösellään sulhojaan etsiviä naispoloja:

Kerron totuuden tästä nyt vain siitä syystä, etten jaksa enää valehdella lähipiirilleni. Yksi ystävänikin pyörii koko ajan Ikeassa, kun toivoo, että hänkin löytäisi sieltä elämänsä miehen.

Parasta jättää kommentoimatta tätä enää sen enempää sillä sanavalinnat ja kielikuvat voisivat järkyttää nuoria lukijoita. Kunhan ajattelen ääneen sen että olisikohan sittenkin parempi jättää tälläiset roska- ja rahastusartikkelit ostamatta ja osoittaa rahat ammattitaitoisemmalle ja asiakkaan älyä oikeinkohtelevalle journalismille..

Ajat muuttuvat

HS: A letter from Russia
HS: Juice Leskinen on kuollut

Samaan viikonloppuun osuneet uutisotsikot joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa mutta jotka muistuttavat hyvin siitä miten ajat ovat muuttuneet.

Siinä missä Juice aloitteli taiteilijauraansa kekkoslovakialaisessa Suomessa missä pelättiin UKK:ta, kumarrettiin Moskovaa ja elettiin melko yhtenäisessä kulttuurissa missä kenenkään ei sopinut erottua massasta millään uudella päättyi hänen uransa maailmanaikaan jossa suomalainen valtalehti voi julkaista huomattavan kriittisen Venäjä-kirjoituksen koko täyden sivun mittaisena samana päivänä jolloin Venäjän Tsaa..presidentti saapuu maahan vierailulle..

Vaikka satunnaisia takaiskuja maailman vapaamman kehityksen matkalle osuukin niin ajat ovat paremmat mutta samalla tuntuu siltä että sellaisten koko kansan suosikkien mitä esimerkiksi Spede tai Juice olivat aika on ollutta ja mennyttä ja että samanlaisia instituutioita ei enää synny. Alakulttuurit ovat hajautuneet eri suuntiin ja ihmisiä kiinnostavat erilaiset asiat. Nuoremmille on ehkä jo nyt hankalaa hahmottaa sitä mitä Juice on merkinnyt meille edes vähänkin vanhemmille puhumattakaan sukupolvista jotka elivät nuoruuttaan 70-luvulla..

Varokaa niiden viemäriputkienne kanssa

IS: Rakensi tykin, sai sakot

Nyt kun on todettu että pelkkä toisesta päästä suljettu putki jossa umpiperän lähellä on pieni porattu reikä läpi kuoren riittää täyttämään ampuma-aseen tunnusmerkit vaikka ajopanoksesta tai ammuksista ei olisi edes tietojakaan muuttunee elämä esimerkiksi LVI-alan liikkeissä ilmeisen jännittäväksi.

Lasketaanko seuraavaksi pelkkä viemäriputken omistaminen jo ampuma-aserikoksen valmisteluksi vai tarvitseeko odottaa siihen saakka että onneton putkimies menee ja tulppaa toisen pään kiinni umpitulpalla. Tuosta kun syntyisi selvä tykinputki pienellä porausliikkeellä ja maailma vaarantuisi..

Ei voi taas kun ihmetellä viranomaisten yksinkertaista vähäjärkisyyttä...

Jos ja Jos ja Jos

YLE: Kansakunnan käännekohtia

Jossittelu on päässyt taas televisioon asti mutta miksi ensimmäisessä jaksossa valittiinkaan noinkin "helppo" ja turvallinen jossittelunaihe kuin Talin-Ihantalan murtuminen ja Neuvostomiehitys loppukesästä 1944. Tuolloinhan kyseessä ei enää ollut edes valinnasta vaan pelkästä sinnikkyydestä väistämättömän edessä.

Paljon herkullisemmaksi aiheen olisi saanut aloittamalla keväästä 1940 ja valinnasta joka on jo kohta 7 vuosikymmenen ajan jakanut mielipiteitä eli Suomen valinnasta lähentyä Saksan kanssa. Olisikin otettu vaihtoehdoksi tie jossa Suomi olisi sanonut Saksalle kauniin kiitoksen ja pitänyt oman linjansa.

Ei olisi ollut Saksaa hillitsemässä Stalinin toimenpiteitä ja estämässä läsnäolollaan hyökkäystä johon Neuvostoliitto oli jo välirauhan aikana todellisuudessa keskittänyt divisiooniaan ja Talvisotaa rajumpaa sotatoimea jolla Suomi olisi mitä todennäköisimmin lyöty polvilleen ja miehitetty. (tarkempaa tietoa varautumisesta mm. E. Norbergin kirjassa Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla )

Ohjelmassa olisi sitten voitu seurata miten suomalaisia olisi pakattu karjavaunuihin ja lähetetty Uralin taakse gulagille kuolemaan virolaisten seuraksi ja miten ehken noin 400 000 suomalaista olisi jäänyt maatumaan Siperian multiin. Miten eteläinen Suomi olisi jäänyt Saksan ja NL:n sotatoimien näyttämöksi Leningradin operaatioiden yhteydessä ja miten jäljelle olisi jäänyt pelkät rauniot.. Mutta ilmeisemmin tälläinen paljon kiintoisampi ja paljon enemmän rauhantahtoisen itänaapurimme tavotteita availlut ohjelma olisi ollut edelleen liikaa Yle:n toimittajakunnalle ja Tali-Ihantalan ollessa sellainen tuttu ja turvallinen lähestymissuunta..

Ja niin se alkaa

Suomi yrittää estää pääsyn.. HS 20.11. s A8, Nettiartikkelin laajempi versio

Siltävaralta että joku äärimmäisen naiivi yksilö vielä AD2006 kuvittelisi sinisilmäisesti jotta lapsipornon filtteröintilaki rajoittuisi tulevaisuudessa lasten suojeluun eikä siihen koskaan yritettäisi ujuttaa mukaan poliittista tai muutoin holhoavaa agendaa kannattaa vielä em artikkelista poimia esiin seuraavat Ficom:n johtajan kommentit:

(Robin) Svennon mukaan lainvalmistelussa oli esillä, että samalla pitäisi kieltää myös itsemurhiin tai pommien rakentamiseen liittyvät sivustot.

Olisiko Orwell tyytyväinen..

Ajattelevatko ihmiset yleisestiottaen yhtään mitään.

HS Keskustelua/ Eduskunta luopumassa poissaolojen seurannasta

Ennalta-arvatta tulos ennalta-arvattavasta aiheesta. Kyllä kansa tietää että taas ne ovat laistamassa töistään kun kehtaavat ehdotella poissaoloseurannan keventämistä ja menettelyjen virtaviivaistamista nykyisestään. Keskustelua vilkaistessa tulee mieleen se että ajattelevatko ihmiset oikeasti yhtään omilla aivoillaan vaan ovatko he yksinkertaisesti näin tyhmiä.

Huijataanko näitä kaikenkarvaisia kaikentietäjiä todella niin helposti että he kuvittelevat edustajan hoitavan töitään kunnolla nimenomaisesti silloin kun hän kuluttaa persaustaan eduskunnan penkissä painaen nappiaan tyhmänä robottina eduskuntaryhmänsä päätösten mukaan ja että läsnäoleminen on se kaikki kaikessa..

Ainakin itse olisin paljon kiinnostuneempi siitä miten edustajani käyttää aikaansa yhteiskunnan ja maailman kehityksen seurantaan ja pystyy vaikuttamaan nimenomaisesti eduskuntaryhmänsä kannan muodostukseen ja siten äänestystulokseen huomattavasti merkityksellisemmin mitä ainoastaan ohjeiden mukaan nappia painaessaan ja tässä valossa minua ei edes kiinnosta niin ne akuutit läsnäolotunnit.

Roomalaista menoa

Maaliskuun idus saapui televisioon ja Rooma:n ensimmäinen tuotantokausi siten päätökseen mutta sarjaa seuraillessa tulee väistämättä pohtineeksi sitä miten niin tunnetusta tarinasta onkin saatu aikaan niin suosittu ja tiivisjuoninen sarja.

Puolittain fiktiivisten ( Esimerkiksi Titus Pullo oli 11. legioonan kenturio, ei 13. legioonan legioonalainen ) sivuhahmojen kohtalot ovat vielä edes jossain määrin yllätyksellisiä mutta kenellekkään ei ole ollut missään vaiheessa tuskin yllätys se että Pompeius Magnus kohtasi kohtalonsa Egyptissä tai että Brutus jäi historiaan tikari kädessään.

Eikä seuraavaa tuotantokautta odotellessa edes tarvitse arvailla sitä mihin teemoihin tuolloin keskitytään ja että ennemmin tai myöhemmin katsojille alleviivataan se millä paljon, paljon tunnetummalla ja vuosittain Suomessakin yleisesti siteeratulla nimellä nuori Octavius on jäänyt elämään ihmiskunnan historiaan...

Kyllä YTV osaa mainostaa..

www.ytv.fi/rikastu

Ytv lienee palkannut taustatuekseen Pjong Jang:n parhaat propagandistit tai ainakin senverran auvoista kuvaa joukkoliikenteen riemuista on viimeaikoina ytv:n mainonnassa annettu.

Ensin näytetään julisteissa ruuhkassa rivissä kököttäviä hymynaamoja kuin pohjoiskorealaisia kansan isälle tanssivia väkimassoja ikään luomassa kuvaa että aamuruuhkassa bussi olisi omaa autoa viihtyisämpi väline vaikka jokainen 190-senttinen tietää kuinka hauskaa on sulloa itseään japanilais-mitoitettuun ruuhkasardiinirasiaan kuuntelemaan kakaroiden parkua ja jarrujen vinkunaa ja nyt vielä kerrotaan kuinka julkisilla RIKASTUU

Ikävä kyllä totuus on toisenlainen. On toki totta se että jos autonkäyttökulut laskee kaikista konservatiivisemmalla ja kalleimmalla tavalla ja laskee kilometrille 42 snt hinnan tämän vuoden verovapaan kilometrikorvausarvon mukaan ja ottaa huomioon siten myös pääomakuluja & auton arvon alenemaa ja laskee julkisten kulut seutulippupäivän mukaan muodostuu julkisten käyttö tilin kannalta päivää kohden 15 euroa halvemmaksi mutta edes tällä sangen epäsuhtaisella laskentamallilla julkisilla ei rikastu.

Laskennassa unohdetaan näet autuaasti julkisiin hukkaantuneet vuorokautiset tunnit jotka voi yksityisesti liikkuessa hyödyntää työntekoon tai käyttää lisääntyneenä vapaa-aikana.

Itsellä tämä tarkoittaa kokemuspohjaisesti n. 60-70 minuuttia päivässä jotka kuluisivat siihen että raahauttaisin itseni kotiin julkisella poikittaisliikenteellä sen sijaan että ajaisin omalla autolla suoraan töistä kotipihaan jolloin julkisen rikastumisen tuntipalkasta ei enää tulisikaan niin kovin paljoa päätä huimaava puhumattakaan siitä että todellinen taloudellinen ero on tuosta paljon pienempi syystä että Suomen kokoisessa maassa elävänä & liikkuvava auton joutuu kuitenkin omistamaan ja pääoman kustannukset, verot ja vakuutusmaksut juoksevat jokatapauksessa ajoi sitä itse tai ei.

Puhumattakaan siitä että ainakin minun hymyni on paljon suurempi omalla kotisohvalla hyvässä ja kultaisessa seurassa loikoillessa kuin mitä kököttäessä bussin peltipenkissä polvet edessäolevan istuimen selkänojassa kiinni odottaessa sitä että pääsisi edes joskus kotiin.

Tulisi edes uni

Joustavien työaikojen ja aamu-unisuuden varjopuolena on ainakin se että kun on totuttanut itsensä iltapainotteiseen rytmiin ja siihen että kustannuspaikalleen ehtii hyvin vajaaksi yhdeksäksi arkisin on melkoisen epätoivoista varautua aikaisempiin poikkeusaamuihin yrittämällä petiin normaalia aikasemmin. Huomenna taas kello piippaamassa 04:45 ja tällähaavaa teoreettista nukkumisaikaa enää sen 5h verran ja kokoajan vähemmäksi käy. Ei hyvä.. mutta minkäs teet.

Korkeintaan elimistöä voinee yrittää rentouttaa tavalla tai toisella tai ainakin tavalla josta varmaankin sosiaali ja terveystantat repivät pelihousunsa mutta josta Cognac:n maakunnan viljelijät kiittävät kauniimmin..

Puhelinkäyttäytymisestä

Olen muistaakseni joskus jo ihmetellyt asiaa mutta taas jaksaa ihmetyttää. Mikä kumma siinä on että osalle ihmisistä ei käy pirtaan se etten ole heti vastaamassa puheluun vaan heti perään tarvitsee yrittää uudetsaan. Ja sitten vartin päästä uudestaan. Ja vielä varmuuden vuoksi puolentunnin päästä taas uudestaan. Ikäänkuin heti uudestaan soittaminen saisi minulle aikaan mystisesti paremman ajan ja hetken puhua..

Tavoitettavuus on toki kännykkäaikakaudella hyvästä mutta ainakin muutamat perusperiaatteet olen ajatellut pitää:

1. Palavereissa en lähde jutustelemaan niitä näitä keskenkaiken kovinkaan kevyin periaattein. Tuotelinjassa on muutamia henkilöitä joiden tiedän soittavan useimmiten silloin kun on jotain kiireistä asiaa mutta muutoin uskoakseni kaikilla on aikaa odottaa tunnin- parin verran. Uskoakseni.

2. Joskus pidätän itselleni oikeuden vetää puhelimen äänettömälle, kääntää luurin näyttö vasten pöytää ja vetää iPod:n napit korviin tilanteissa joissa jotain keskittymistävaativaa täytyy saada tehdyksi. Avokonttorissa katkoja tulee muutoinkin senverran tiheään että joskus se on vain otettava oma aikansa jos on tarkoitus saada jotain aikaa. Lyhytkin puhelu saattaa terminoida puolen tunnin ajatustyön ja skissailun heti alkuunsa ja tehdä työhön loven. Tällöin EN vastaa luuriin.

Mutta jostain syytä joidenkin nyt on vain soitettava ja soitettava ja soitettava koska kuvittelevat olevansa niin erityisiä ja niiin tärkeitä. Ikäänkuin muut asiat sitä eivät olisi.

Addiktoivaa ajanvietettä

Line Rider ( Via Rajatapauksia)

Addiktoivimmat pikku sovellukset ovat usein niitä yksinkertaisimpia sellaisia.

Ajatuksia immateriaalisista omistuksista ja ikuisuuteen siirtymästä.

Kuinka Sattuikaan juuri tänään harmaana vuosipäivänä töissä nenän eteen tiistain Kauppalehti ja sieltä silmiin osui sinänsä ilman tiettyä ajankohdallista osuvuuttakin kiinnostava artikkeli siitä miten perikunnan tulisi käsitellä edesmenneen sähköposteja sekä muita sähköisiä dokumentteja. Nykyiselläänhän meillä on toimiva lainsäädäntö joka käsittelee kivi-paperi-sakset aikakauden dokumentteja mutta nykypäivän viestintävälineet ovat edelleenkin harmaalla vyöhykkeellä.

Lehden luonnetta huomioiden artikkeli lähestyi asiaa juridiikan kautta mutta lukijalle tuli samalla mieleen käytännön ongelmat toisesta suunnasta lähestyen. Miten suojata dokumenttinsa elämänsä ajan mutta miten varmistua siitä että kun aika tulee niin jälkeenjääville avautuu pääsy kaikkeen tarpeelliseen. Isovanhempien ja vanhempien ajasta meille jää jälkeen valokuvakansioita, kirjeitä ja aikalaiskertomuksia piironkien lipastoista ja kaikkea muuta helposti luettavaa mutta entäpä tulevaisuudessa ?

Artikkelissa kaupallisen tietoturvayhtiön edustaja vakuuttelee kyllä lipevästi että dokumenttien salasanat kyllä tarpeen tullen aukeavat mutta luultavasti jokainen asioista tietävä tietää sen että tuo on vain puolitotuus. Käyttöjärjestelmän perussalasanat ovat helppoa kauraa ja perusdokumenttien "salaukset" pehmeitä kuin mitkä mutta miten toimia siinä tilanteessa jos edesmennyt on salannut levynsä oikeasti vahvalla salauksella ja keinoin joita ei murreta parissa päivässä eikä parissa vuodessa vaan avaimen puuttuessa tieto on iäti lukossa.

Olisiko esimerkiksi Suomessa mahdollista rakentaa niille tiedoille jotka jokainen haluaisi luovuttaa eteenpäin esimerkiksi Väestörekisteriin pohjaava salausavainpankki jonne voisi eläessään tallentaa avaimia ja tunnisteita ja joka avattaisiin kuolinpesän käyttöön siinä vaiheessa kun tieto edesmenosta kirjataan rekisteriin. Tänne voisi kirjata tiedot siitä mitä missäkin on ja miten mihinkin dataan pääsee käsiksi ja tämän jälkeen voisi olla varma siitä että myös seuraavat sukupolvet pääsevät katsomaan sitä miltä maailma näytti 3 vuosituhannen alkamisen aikoihin.

9. Marraskuuta 

Takaisinkutsuntaa

AKE: Automallien takaisinkutsut

Hyvään laatujärjästelmään kuuluu myös kyky jäljittää virheet ja suorittaa hallittuja takaisinkutsuja korjaavien toimenpiteiden implementoimiseksi mutta siltikin tämän listan laajuus hieman hämmästyttää jopa itseäni. Autoteollisuuden laatujärjästelmät ovat Toyotan luotsaamalla tiellä olleet perinteisesti niitä mallikkaimpia ja ainakin Japanissa & Alppien pohjoispuolisessa ja Reinin itäpuolisessa mannereuroopassa valmistetut autot niitä luotettavimpia mutta siltikin joukkoon näyttää aina mahtuvan kaikenlaista pientä josta ei kuitenkaan julkisuudessa juuri huudella..

Talviunilla

Millaisenkohan suosion sitä saisi jos ehdottaisi mahdollisuutta vaihtaa 4 kesälomaviikon lomat 8 viikon lomiin sillä ehdolla että pitää lomansa keskellä kaamosta ja normaalin lomakauden ulkopuolella.

Itse ainakin voisin ottaa hyvinkin talviunilomaksi vuosittaisen periodin joka alkaa siinä marraskuun puolivälissä ja jatkuu siitä tuonne tammikuun loppupuolelle niille kieppeille jolloin päivä jo pitenee, maassa on todennäköisemmin hankea ja harmaa synkkyys on edes kirkasta pimeyttä helmikuisen kuutamon heijastaessa valoaan kuulaasta pakkashangesta.

Omasta mielestään sitä jopa ehti nukkumaan viikonloppuna mutta silti päivä sujunut lähinnä haukotellessa ja ilta ollut tavallista laiskempi eikä sitä ole saanut aikaan edes mitään järkevämpää merkintää vaikka kaikennäköistä huomioitavaa olisi vaikka miten.

Voisi vaikka taas haukkua hesarin terveyssivujen muroartikkelin kuvaajan lähinnä järkystä kuvavalinnasta.. ehkä siteerata HBR:n kiintoisaa artikkelia työelämän nollatoleranssista jota muuankin jenkkifirma harrastaa tai sitten hymyillä siitä kuinka palkitsevaa on välillä nokittaa IT-osastoa kertomalla sen että ohjelman asennusongelman vuoksi ei tarvitse asentaa käyttäjäprofiilia uudestaan vaan softan uudelleen rekisteröinti /r optiolla auttaa asiaan mutta ei oikein saa näistäkään sorvattua mitään pitkällevietyä. Lähinnä vain haukotuksia.

Korkeintaan jaksaa hehkuttaa sitä kuinka näppärä tälläinen 12" Ibarin läppäri on työkäytössä vanhan perässävedettävän työläppärin sijalla. Painoa ehkä vähän reilun kilon verran, viileänä käyvä virtapihi duo-core prossu, 1,5 Gigaa muistia, langattomuus sisäänrakennettuna ja akku näyttää edelleen 2,5h käyttöaikaa vaikka kone on ollut kotosalla auki jo jokusen tunnin.

Jipajee ja annos ironiaa..

Se seuraava säämerkintä eli Sääliksi käy matkamiestä

Ilmassa jälleen valkoista tavaraa väliin vaakasuorassa suunnassa ja ajosää sen mukainen ainakin tässä rannikkokaistaleella.

Ei siinä mitään että itse pääsee taas lakaisemaan autoaan pienen nietoksen alta mutta oikeastaan käy jopa sääliksi tässä oletettavasti tänään paikalla piipahtavaa auditoijaamme joka on lähtöjään Hollannista ja taas jälleen liikkeellään omalla autollaan pohjoismaissa suorittaen tämän kvarttaalin hyväksyntäauditointeja..

Paikallismaantieteen ilmiöitä

Rannikon ja sisämaan vaihtelun erottaa hyvin jo pelkästään pääkaupunkiseudun puitteissa. Siinä missä eteläisessä Itä-Helsingissä ei tänään muuta kuin satanut vettä eri faaseissaan maan pysyessä märäkänä mutta täysin sulanan oli jo keskisellä Länsi-Vantaalla vastassa parkkipaikkaa peittänyt muutaman sentin nuoskakerrostuma ja aurauskalustoa ajeli vastaan. Luultavasti jos käväisisi kurkkaamassa miltä säätila näyttää Riipilän reunamilla olisi vastassa vieläkin talvisemmat tunnelmat.

3 Faasin sää

Tarjolla vettä kaikissa aineen yleisimmissä olomuodoissa ja vieläpä vaakasuoraan tarjoiltuna. Miten mukavaa olla siisteissä sisätöissä eikä esimerkiksi ulkona autonratissa

Ohranan verikoirat

Kasvi: Darth Rajamäki löysi lapsipornon
Digitoday: Rajamäki haluaa auttaa Putinia nettisisältöjen valvonnassa

Kumpi oikeastaan on se vaarallisempi asia. Sekö että sisäministerinä on pesunkestävä demaripopulisti joka yrittää palauttaa maahan pala kerrallaan itsenäisyyttä edeltäneen ajan sananvapautta aidossa suomettumisen hengessä vai sekö että taas jälleen on kyse asioista joista suurella osalla äänestäjistä ei ole kykyä mittakaavoittaa Darth Rajamäen sanomisia oikeisiin puitteisiin vaan jotka todennäköisimmin tekevät uurnapäätöksiään puhtaasti tunnepohjalta ja jotka ovat siten mitä mitä parhainta narunperässävedettävää vaalikarjaa.

Ensinnäkin. Jos silkka idealismi unohdetaan niin suoraviivaisinta on todeta se että tuollainen valvonta nyt ei vain toimi.

En ole edes tietoturvan varsinainen ammattilainen mutta jopa minä pystyisin kuvittelemaan mielessäni suhteellisen amatöörimäisen viestiverkon jossa varsinainen data ensin kryptattaisiin ja kryptaus piilotettaisiin satunnaisten digikuvien koodiin. Kuvat julkaistaisiin flickr:n tyyppisissä kuvapalveluissa, kuviin viitattaisiin viikottain muutamissa satunnaisissa bloggerin tms. alle perustetuissa blogeissa ja parin muun blogin otsikot toimisivat varsinaisen kryptauksen purkuavaimina. Kirjoitukset kirjoitettaisiin luonnollisesti wlan-läppärillä käyttäen joko julkisia wlaneja tai naapureilta kaapattuja verkkoyhtetyksiä viikottain maantieteellistä lokaatiota vaihtaen.

Käytössä olevalla läppärillä tietenkin tiedot olisivat luonnollisesti kryptatulla levyllä ja vieläpä kryptaukseen kaksinkertaisesti kätketyllä piilolevyllä jolloin ei edes auttaisi se että lainsäädännöllä pakotettaisiin koneen omistaja paljastamaan ohranalle levynsä salauksen avaimet...

Jo pelkästään tuonkaltainen 5 minuutissa speksattu proseduuri todennäköisimmin iskisi ehdotetun brute-force valvonnan polvilleen ja tekisi valvonnasta käytänössä mahdottoman toteuttaa toimivasti. Satunnaista kohinaa muistuttavaa kryptausta ei kukaan pystyisi käytännössä tunnistamaan pelkällä haravoinnilla varmuudella kryptatuksi dataksi ennenkuin tietäisi tarkkaan mitä etsiä ja otsikkoihin kätketyt avaimet ovat pelkkiä otsikoita ennenkuin ne osataan liittää oikeisiin tiedostoihin. Malli Rajamäki ei vain toimi.

Malli Rajamäellä ei kyetä muuttamaan maailmaa paremmaksi. Sillä kyetään vain rapauttamaan perusoikeuksia ja muuttamaan maailmaa huonommaksi.

Viitseliäisyydestä ja analyyttisemmästä ajattelutavasta

Rappumme asukasta X ilmeisemmin häiritsee se että rappukäytävän aulasta on palanut lamppu. Ilmeisemmin jopa niin paljon että hän on kiikuttanut aulan ilmoitustaululle erikseen lapun jossa lukee suunnilleen että "huoltomies: vaihdatko palaneen lampun."

Suorastaan viitseliästä asioiden eteenpäinvientiä jos unohdetaan se että talon huolto on huoltofirmalla Y ja on hieman epätodennäköistä että huoltomies hyppäisi yhtenään paikalla jos ei mistään huollettavasta asiasta ole hänelle erikseen soitettu ja voi olla että menee parikin hetkeä ennenkuin lapun voimalla lamppu vaihtuu. Lapun sijaan asukkaan X olisi ehkä kannattanut ennemmin soittaa suoraan sinne huoltoyhtiöön niin asialle saattaisi jopa jotain tapahtua..

Niin.. minäkö.. minua ei voisi palanut lamppu häiritä tuon vähempää..

Jalanjälki ja kuinka se uutisoidaan

HS: Suomalaisten ympäristörasitus maailman suurimpia

Raflaavaa otsikointia jälleen kerran. Maailma elää yli varojensa ja meidän suomalaisten kulutus on sieltä pahimmasta päästä. Olemme suorastaan ajamassa maailmaa perikatoon ja kaikki on pahasti. Vai onko sittenkään ?

On totta että Per capita suomalaisten ympäristörasitus on hehtaareissa mitattuna yksi suurimmista, kiitos suureksi osin maamme pohjoisen sijainnin ja maantieteellisistä faktoista johtuvan lämmitysenergiatarpeen, mutta se mitä ei jostain kumman syystä uutisoida on samaisen raportin seuraava taulukko (Living planet report 2006, sivu 17) johon on laskettu eri maiden ekologinen debed ja kredit ja kuinka ollakkaan:

Suomen ympäristörasite on alle puolet Suomen tuottamasta biokapasiteetista mistä johtuen Suomi lukeutuu globaalissa perspektiivissä nettotuottajien joukkoon siinä missä pienellä per capita kulutuksella selviytyvät Intiat ja Kiinat ovat taasen siellä resursseja rohmuavien suurkuluttajien joukossa...

Toki ylenpalttista tuhlaamista on syytä välttää ja maailman kulutuksesta on syytä olla huolissaan mutta ehkä pienenä realiteettitarkastuksena voidaan miettiä sitä millaisia todellisia vaikutuksia meillä on vaikuttaa omilla teoillamme maailman tilaan tilanteessa jossa 3. suurimmalla jalanjäljellä olemme vielä yli 50% nettotuottajia..

Firefox 2.0

ftp://ftp.mozilla.org/pub/mozilla.org/firefox/releases/2.0/ (via skenegroup)

Firefox:n kotisivut eivät vielä tilannetta virallisesti tiedosta mutta Firefox:n 2.0 versio näyttää sitten olevan yhtä kuin julkaistuna.

Tosin ainakaan itse en aio pitää siirtymässä mitään suurta kiirettä vaan odottelen rauhassa että adblocker ja muut tärkeimmät plugineista varmuudella pelittävät uudessa versiossa. Kun tämä 1.5 kantainenkin selain hakkaa tuliterän IE 7:n edelleen mennen tullen...

Pyrrhoksen voittoa tavoittelemassa

Wikipedia: Pyrhhos, Epeiroksen kuningas

Pyrrhoksen nimi on kuuluisa hänen mukaansa nimetystä Pyrrhoksen voitosta. Hänen kerrotaan sanoneen voitettuaan roomalaiset Heraclean taistelussa vuonna 279 e.Kr., kärsien itse erittäin raskaat tappiot: "Vielä yksi tällainen voitto niin olen hukassa".

Meneillään olevasta lentohenkilökunnan työtaistelusta tulee mieleen pahemman kerran Merimies-unionin mahtivuodet ja ne työtaistelutekniset voitot joita unioni sai taisteltua lävitse.

Taisteluita Unioni voitti mutta nyt on selvillä se että sodan he hävisivät ja jos ihmeitä ei tapahdu niin suomalainen kauppamerenkulku on kohta kokonaan ulosliputettu muiden lippujen alle ja suomalaisen merimiestyön päivät ovat luetut. Toivottavasti lentohenkilöstö ei edes AKT:n tuella taistele nyt itselleen sitä viimeistä Pyrhhoksen voittoaan ja sinetöi siten oman työnsä kohtaloksi enemmän tai vähemmän hidasta katoamista. Lentoemännän koulutuksella ei ole Suomessa paljoa muuta kysyntää ja todellisuus voi olla kovaa.

Joskus oikein ihmetyttää se kuinka sokeaa AY-väki osaa olla ulkopuolisen maailman trendien suhteen. Viime vuosina suomalaiset ovat en masse oppineet juoksemaan Ryanairin ja Blue1:n halpojen lentojen perässä ja päässeet käsiksi halpaan lentämiseen ja siihen ettei lippu saa maksaa liikaa. Eivät he enää muutu Finnairin kalliiden kotimaanlentojen ( Euroopaan pääsee muutamalla kympillä, listahintainen sinivalkea reittilento Kokkolaan ~300 euroa yhteen suuntaan. ) vakioasiakkaiksi ja tuo taloon helppoa rahaa vaan he ovat kunnon kvartaalikapitalistin hengessä oppineet ostamaan sieltä mistä halvimmalla saa.

Ei ole enää sitä samaa onnelaa missä maailmalta sulkeutuneessa Suomessa pelattiin omaa pientä peliä vaan jatkossa asiakkaat tulevat määräämään yhdessä ulkolaisen kilpailun kanssa sen paljonko lipusta on varaa pyytää.

Ja jos sisäänpäin tuleva kassavirta pienenee on menojen myös pienennyttävä tai muuten kassa alkaa hupenemaan. Ja jos kassa hupenee niin ennenpitkää vastassa on pohja jolloin ei sitä seuraavaa tiliä tipahdakaan tilille kuun 15. päivänä lisineen ja ekstroineen kun pankki sanoo EI:n Työnantaja ei ole mikään kiveenhakattu ikuisuus vaan taho joka on aina jatkuvassa muutoksessa ja tuomittu kaatumaan jos ei ole terveellä pohjalla.

Joskus tulee mieleen että Suomalaiset voivat olla gallupeissa AY-lojaaleja mutta teoissaan he ovat vielä lyhytnäköisempiä henkilökohtaisen voiton tavoittelijoita kuin liike-elämän johtajat konsanaan.

Liike-elämässä sentään tiedetään että alihankkijalle on syytä jättää kustannusten päälle terve kate mutta nämä tuulipukukapitalistit keskittyvät nylkemään toimittajat ja palveluntarjoajat hengiltä viimeisten tarjoussenttien kautta ja ihmettelevät korkeintaan hetkenpäästä sitä miksi tuokin kauppa lopetti kun se oli niin hyvä paikka hypistellä kameroita käsissä ennenkuin ne saattoi tilata Saksasta halvalla.

Taas yksi persoonallisuustesti

http://personaldna.com

Ennen romahdusta

YLE: Pohjois-Korea: YK:n pakotteet ovat sodanjulistus

Puheet Korean niemimaalla alkavat olla siinä mitassa että ilmeisemmin Pohjois Korea alkaa sisäisesti olla selkä seinää vasten ja maan romahdus on enää ajan kysymys. Kysymys vain on se tapahtuuko romahduksen ensimmäinen liike ulos- vai sisäänpäin ja yrittääko tuo sosialismin ulkoilmamuseo viedä mukanaan naapureitaan vai suostuuko ihmiskoe kuolemaan itsekseen.

Tuo sodalla uhkaaminen alkaa olla jo sellainen pöytäänlyöty kortti että sillä Kim muuraa itsensä jo kovin lähelle nurkan seiniä. Jos todella hyökkäät.. noh.. olet kusessa.. jos et hyökkää.. niin millä uhkaat seuraavan kerran ja millä uhittelet. "ihan varmasti mää sit seuraavalla kerralla.. ihan .. usottekste.." Saa olla tuo kansansa valo kovin innovatiivinen jos tuosta lovesta vielä onnistuu luikertelemaan ulos..

Taas uutta länsirintamalta eli pieni purkaus viikon alkuun.

Hulluus ei ole välttämättömyys mutta siitä on täällä työskennellessä etua. Vitsikahvikuppi- ja klisee T-paitateksti pahimmasta päästä mutta ehkä siinä on jotain ideaa..

Sitä kun sattuu työskentelemään laatua varmistavassa ja tuotantoa tukevassa toimessa niin väistämättä on sellaisessa välikädessä että yleensä asiat johon törmää ovat sävyltään negatiivisia ja melkolailla usein kun joku tulee kertomaan jostain niin tiedossa on ongelma. Joko jokin ei toimi, jokin on rikki, jotain täytyy tutkia, rajata, analysoida, kartottaa..

Ja usein on välikädessä jossa negatiiviset asiat tavallaan ovat tavalla tai toisella omasta organisaatiosta lähtöisin ja ei ole edes kyse siitä että olisi ammatissa jossa joutuisi paikkailemaan kokonaan toisten jälkiä. Pitäisi olla proaktiivisempi mutta aina jossain välissä jokin pieni asia voi unohtua ja vasta oireiden ilmetessä sitä täytyy ruveta reaktiivisesti ja kiireellä. Tuotanto jauhaa parhaimmillaan automaation tukemana 24/7 ja kovin pitkiin breikkeihin ei ole varaa.

Hauskaa ja haasteellista mutta aina väliin on päiviä ja periodeja jolloin V-käyrä on korkealla ja nousujohdannainen ja jolloin sitä toivoo edes paria päivää jolloin ei tulisi mitään uutta. Kuten esimerkiksi juurikin tällä viikolla.

Mutta jotenkin sitä on senverran kajahtanut että kotiin päästyään ravistaa päivän rummutuksen niskastaan.. lataa akut sohvalla tai koneen äärellä ja lähtee seuraavana aamuna jatkamaan savottaa eteenpäin. Kai sitä jossain hommassa pääsisi helpommalla.

Ryhtyisi vaikka toimittajaksi niin ei tarvitsisi puuttua vakaviin asioihin kun kansaa voidaan pitää tyytyväisenä vaikka kyselemällä TV-luvista ja muista Oikeista Asioista.. Tarjoillen mediaanikansalaisille leipää ja sirkushuveja.. muutenhan joku voisi vaikka erehtyä kyselemään sellaista että ovatkos ne ministerit sitten rehellisyyden lisäksi myös päteviä ohjaamaan valtiolaivaa missin ja seiväshyppääjän sivistystasoillaan...

*tut kansantaloudesta ja kilpailukyvystä.. tärkeintä että Teeeeveeee luvat on maksussa ja kaikki voivat hymyillä maireasti rivissä ja hörppiä kaffetta.

Merkintä aikakirjoihin

Muistiin merkittäköön että 16. lokakuuta oli se vuoden 2006 ensimmäinen päivä jolloin Vantaan korkeudella joutui kuski skrabaamaan autostaan akkunoita ohuen mutta sitäkin todellisemman jääriitteen johdosta. Että osasikin olla lyhyt kesä..

Sivumennen todettakoon että työelämässä auttaa kummasti eteenpäin jos on kehittänyt itselleen hivenen mustan ja morbidin huumorintajun ja osaa kääntää ne huonotkin uutiset sarkasmiksi.. Tiedä siten miten tätä osattaisiin opettaa opintojen yhteydessä..

Palaneen käryä

HS: Nuori mies otettu kiinni Kaivokselan kirkkopalon tutkinnassa
HS: Jehovan todistajien valtakunnansalin paloa Vantaalla epäillään tuhopoltoksi

Jaha.. taas on naapurusto uutisissa. Jotenkin en jaksa uskoa etteikö näillä kahdella tapauksella olisi tekemistä keskenään ottaen huomioon sen että molemmat rakennukset olivat jos jonkinsorttisia yhden ylimmäisen palvontapaikkoja ja välimatkaa toistensa välillä taitaa olla jopa kilometrin verran linnuntietä yli Mätäojan kosteikkojen..

Lieköhän joku paikallisista avohoitotapauksista aloittanut henkilökohtaisen ristiretkensä talonpoika Lallin hengessä..

Totuus ja taru kauneudesta

'boards - Screening Room (via Killinki)

60 sekunnin video siitä miten tavis muuttuu mainostaulun kiiltokuvakaunottareksi meikkaajien, kampaajien ja photoshoppaajien hellässä huumassa. Maailma saattaisi olla parempi paikka jos peruskoulussa käytettäisiin edes 10% uskonnonopetukseen hukatuista tunneista tämänkaltaisen mediakriittisyyden opettamiseen..

Isku omaantuntoon

Niinpä tietenkin. Heti kun olin linkkaantunut sattumalta keskusteluun jossa pohditaan sitä miten kaikenlaiset hyvään tarkoitukseen rahaakeräävät yrittävät iskeä uhrin omaantuntoon ja tiristää sieltä vähän rahaa sinne ja vähän rahaa tänne niin eikös sitä joudu yrityksen kohteeksi ihan omassa kodissaankin.

Tietyllä tapaa nämä invalidiliiton joulukortit ovat melkein pahimpia tapauksia. Ensin sinulle lähetetään nippu sinänsä ihan kivoja ja kauniita joulukortteja yllätyksenä ja pyytämättä ja samassa kysytään että paljonkos pistät tilille.

Ja mitä noille korteille nyt tekisi. Jotenkin ei hotsittaisi osallistua taas jälleen yhteen keräykseen mutta toisaalta ei noita kortteja oikein moraali anna periksi käyttääkään jos ei niistä maksa. Mutta toisaalta taas tuntuu hölmöltä sekin että tuosta vain dumppaisi kierrätyskuiduksi nuo sinänsä rahalla ja taidolla painetut käyttämättömät kortit..

Omituisia sananvalintoja

Iltalehti: Pidennetty työaika olisi lapsilta pois

Kyllähän toimenkuva tekstissä myöhemmin mainitaan mutta jotenkin outo valinta iltahöpinän toimittajalta käyttää sekä kuvatekstissä että aloituksessa suhteellisen anonyymiä nimikettä "yrityksessä työskentelevä" vaikka haastateltu henkilö on yrityksen pääluottamusmies.

Mutta täytyy myöntää että itsekin hieman ihmettelen tuota Gustavsonin lausuntoa joka kuulostaa lähinnä hapuilevalta taktisen tason ajattelumallilta vaikka Oy Suomi Ab:n pitäisi keskittyä enemmän strategiseen kilpailukyvyn kehittämiseen.

En usko että täällä enää on oikeasti mahdollisuuksia pitkässä puussa kilpailla perustyön tuntihinnalla vaikka tunti jostain kaivettaisiinkin lisäksi ja avuksi vaan todellinen viisastenkivi olisi siinä miten kehittää tehdyn työtunnin tuottamaa lisäarvoa ja siten hakea ekonomista oikeutusta halpamaita oleellisesti kalliimmalle henkilötyötunnin hinnalle. Automaatiota, pidemmälle jalostettua työtä ja monimutkaisempaa lopputuotantoa jossa henkilötyötunnin osuus tuotteen tehdashinnasta minimoituu... sanoisin.

Kiinalaisia on maanpäällä päälle miljardin jampan verran ja intialaisia vähän vajaasti samanverran. Ei 5 miljoonan Suomalaisen ole relevanttia ajatella kilpailevan sellaisen työn tekemisestä joka osaamisen ja lokaation puolesta voidaan siirtää itään ja teettää paljon halvemmalla.

Hate to be right... ?

HS: Venäläislehti: Politkovskajan murhaajalla oli naispuolinen apuri

Lehtitietojen mukaan tutkijat pitävät mahdollisena, että Politkovskajan murha on organisoitu "ulkomailta käsin poliittisen provokaation luomiseksi".

Niin.. tulinko edellisessä merkinnässä mainitsemaan mitään aiheesta..

Za Rodina..

HS: Onko Venäjällä toivoa
HS: Politkovskaja valmisteli kirjoitusta Tšetšenian kidutuksista
Taloussanomat: Totuus elää, Anna

Yllättyisikö kukaan enää vähempää jos ensin Politkovskajan kone ja materiaalit katoaisivat "tutkinnallisista syistä" ikuisiksi ajoiksi FSB:n syövereihin ja hetkenpäästä esiin raahattaisiin muodottomaksi piesty lavastetty syyllinen joka on virallisen totuuden mukaan toiminut "hetken mielihäiriössä" ja aivan tosi tosi varmasti aivan yksin. Todennäköisesti vielä sopivasti Georgialainen sellainen että maan painostamista voitaisiin jatkaa taas uusin ja tekaistuin syin...

Jos naapurimaamme ensimmäinen presidentti olikin juoppo ja sai maan tuhannen sekaisin niin vielä synkemmät ovat olleet sen seuraukset että tämä nykyinen stal.. putinistisen hallinnon arkkitehti on laatuaan entisiä KGB:n miehiä..

Hymyile, olet kamerassa !

Nasa: Opportunity rover Mars Reconnaissance Orbiterin kuvaamana

Eräs avaruustutkimuksen virstanpylväs tämäkin: Marsia kiertelevä Opportunity-ajokki selvästi erottuvana Marsia kiertoradalta kuvaavan Reconnaissance Orbiterin kuvassa...

Joko nyt on se aika vuodesta...

Just Sopivasti: Herra armahda!

Huonon liikennesuunnittelun kukkasia

Liikenneympyrät saavat tukkoiset risteykset vetämään ja joukkoliikennekatujen etuoikeusvalot bussireitit kulkemaan. Ei näissä vielä mitään mutta yhdessä ja yhdistettynä ne saavat aikaan ainakin Viikissä mielenkiintoisen suman seisomaan ainakin ruuhkahuippuina.

Ongelmakohtahan on tuo Pihlajamäentien ja Viikintien ympyrä jossa Maaherrantien joukkoliikennekatu katkaisee Pihlajamäentien kääntyessään Viikkiin. Tällöin Jokerin ja parin muun linjan bussit katkaisevat aina säännöllisesti liikenteen Pihlajanmäentiellä ja hyvä näin. Ongelman muodostaa se mitä tapahtuu Viikintiellä.

Herttoniemen suunnasta tullessa ympyrää edeltää vain yksi kaista
jolloin liikenteen katketessa Pihlajamäen suuntaan n. ensimmäiset 3 sinne suuntaan pyrkivää autoa tukkii ympyrän rajallisen tilan siten ettei kukaan enää mahdu jatkamaan suoraan Viikintietä kohti Viikinmäkeä vaan yhden tien katkaisevat valot katkaisevat käytännössä liikenteen kahteen suuntaan sillä seurauksella että iltapäivästä ympyrään aletaan jonottaa jo Gardenian kohdalla olevasta Viikintien ja Viikinkaaren liittymästä. Ei hyvä..

Tämänkin sumpun olisi voinut välttää rakentamalla ympyrästä samanlaisen mitä on esimerkiksi Kaivokselassa Vantaanlaaksontien ja Vaskivuorentien risteyksessä eli vasemmalle kääntyy suoraan yksi kaista ja ymppyrän ylittää toinen jolloin tällä kaistala olisi liikenteellä tilaa odottaa joukkoliikennekadun vapautumista ilman että odottajat tukkivat liikenteen yli ympyrän...

Mutta ilmeisemmin tälläisen tehokkuuden aikaansaaminen on kunnalliselle suunnittelulle kovin vaikeaa..

Lisää raflaavia otsikoita

Iltis: SALAMA iski Finnairin lentokoneeseen.

Nyt tiedämme että SALAMA iski lentokoneeseen. Seuraavaksi varmaan on luvassa lööppi jonka mukaan Finnairin lentokone KASTUI vesisateessa. Kun tämä ässä on pois hihasta niin seuraavaksi voidaan dramatisoida sitä miten RÄNTÄÄ kasautui kentällä Finnairin lentokoneen päälle. Ja viimehädässä voidaan hehkuttaa sitä miten Finnair on joutunut turvautumaan JÄÄNESTOON turvatakseen lentoturvallisuuden...

Kauppapolitiikkaa globaalissa maailmassa

HS 2006-09-28 s A9: Ojapelto: Ihmistyön verotuksesta siirryttävä koneiden verotukseen

Mistä näitä edesvastuuttomia ja takuuvarmuudella itseoppineita talous"oppineita" oikein sikiää teorioineen ja eikö heillä ole alkeellisintakaan itsekriittisyyden tajua tai ymmärrystä sille mitä he päästelevät suustaan ?

Ainakin Hesarin artikkelin valossa vastikään ilmestynyt Ari Ojapellon teos "Ahneuden aika" vaikuttaa ajatuksiltaan lähinnä vähäjärkisen houreelta:

"kuinka teknologia ja tuotannon automaatio hävittävät työpaikat"

"laitteita tai pääomaa ei veroteta samalla tavalla vaan annetaan jopa etuuksia, kuten investointitukea"

"tuottoa veroitettaisiin siitä riippumatta tekeekö työn ihminen vai robotti"

Niin. Nyt kun elämme maassa jossa henkilötyötunnin perushinta on saatu globaaliin tasoon verrattuna jo niin korkealle ettei ihmisvaltainen ja matalan jalostusasteen työ kertakaikkiaan täällä enää kannata ja ainoa todellinen kilpailun mahdollisuus on pääoma- ja konetyötuntihintapainotteisessa työssä niin pitäisikö meidän todella ampua itseämme jalkaan kohottamalla myös konetyötunnin hintaa ?

Näin vuonna 2006 valmistavaa ja jalostavaa työtä pitää Suomessa lähinnä se tosiasia että niin raaka-aineet kuin pitkälle erikoistuneet työstö- ja työkoneet ovat oikeastaan kaikkialla maailmassa ostohinnaltaan suunnilleen samalla tasolla ja globaalisti ainoastaan käsiparin hinta vaihtelee jolloin tuotteissa joissa raaka-aineiden ja prosessin koneiden osuus hinnasta on dominoiva ei Suomen ja Viron välillä enää ole suurtakaan hintaeroa ja edes Kiina ei ole radikaalisti halvempi.

Tässä hintarakenteessa osaavan koneistajan, luokkahitsaajan tai tuotekokoojan kotimainen osaaminen ja soveltamisen kyky tuo tuotteeseen ja tuotantoprosessiin vielä niin suuren lisäarvon lisähintaan nähden että kykenemme vielä perustelemaan linjassa ylöspäin sen että valmistuksen osoite on FIN eikä EE tai sitä kiinalaisempaa sorttia.

Jos tästä paletista viedään konetyötunnin tuoma tasa-arvoisuus niin voimme olla varmoja että ainoat hyötyjät ovat teollisuusmuuttofirmojen virolaiset työntekijät jotka muutaman seuraavan vuoden ajan rahtaavat työstökoneita laivalla lahden ylitse tai pakkaavat kontteihin matkaamaan kohti kaukoitää. Todellisuus on ikävän raadollinen paikka.

Eikä tämä ole mitään spekulaatiota vaan reaalimaailmaa tasolla jossa valmistetaan hyödykkeitä myytäväksi maailmalle. Paine laskea valmistuskustannuksia on jatkuva ja käytämme tavoitteisiin pääsyyn kaikkia keinoja. Tähänasti meillä on ollut käytössämme automaation ja teknologian aseet puolustaessamme asemiamme ja pitäessä työtä Suomen rajojen sisäpuolella. Toivottavasti nämä aseet ovat jatkossakin käytössämme.

Tragikoomista tuossa teoksessa on se että siinä hän leimaa IT-osaajat ja kansantalouden moottorin muut kehittäjät "pääoman palkkatappajiksi" hän itse heiluttelee kirvestään senverran holtittomastti suuntaan ja toiseen kontrollitta ja järjettä että päätyisi tuolla menolla koko kansantalouden teloittajaksi jos hänelle joku antaisi liian suuren astalon kädenjatkeeksi.

Maailma liipasimella taas kerran

Wikipedia: Stanislav Petrov [Via Kasa]

Eilen tuli kuluneeksi 23 vuotta siitä kun maailma oli taas kerran liipasimella kylmä sodan vuosina ilman että meitä edes koskaan kukaan siitä sai kuulla. Neuvostoliiton ilmavalvonnassa varoitusjärjästelmän tietokonevirhe sai aikaan illuusion siitä että Yhdysvallat olisi laukaissut ohjuksen kohti Rodinaa ja ainoastaan Stanislav Petrovin kylmäpäinen ja neuvostofasistisen diktatuurin koneiston ohjeita vastaan noussut harkinta pelasti päivän.

Se mikä tässä minua itseasiassa hämmentää on Slashdotin aihetta käsittelevän kommenttikentän keskustelu jossa joku juniori ihan oikeasti ihmettelee että miksi "20 läheltäpititapauksen" listalla käsitellään vain Jenkkien ja Neukkujen välisiä säätöjä vaikka ydinaseita on muillakin mailla ikäänkuin näitä asioita voisi verrata edes samana päivänä.

Mutta ilmeisemmin kylmä sota alkaa olla muurinjälkeisille sukupolville niin etäinen historiankirjojen luku ettei siitä jakseta koulussa kiinnostua kun se on "tylsää historiaa" ja ajatus siitä että ihmiset ottaisivat esimerkiksi ydinsodan alkua kuvaavan radiokuunnelman totena ja soittelisivat hälytyskeskuksen tukkoon on melkein mahdoton..

Pasilan dinosaurus ja uudemmat innovaatiot.

Tietokone: Yle ampuu alas tvkaista.fi-palvelua

Elämme melko surullisessa maailmassa. Tuskin koskaan on tullut tavallisen kuluttajan saataville niin nopeasti niin monia elämää ja ajankäyttöä helpottavia palveluita ja sovelluksia kuin tämän vuosituhannen alkumetreillä ja tuskin koskaan on näitä ihmistä palvelemaan kehitettyjä ideoita ammuttu alas niin nopeaan kuin nykypäivinä. Muutoksen pelossa tekniikka halutaan edelleen nähdä ainoastaan kankeana ylhäältäpäin annettavana herranlahjana ja ajatukset ihmiskasvoisista informaatioteknlogioista ovat ah niin kovin vaikeita ymmärtää.

Esimerkiksi tämä viimeisin.

Voisiko ajatella kansalaisen kannalta parempaa palvelua kuin tv-kaista joka asettuu virtuaaliseksi digiboksiksi tv-lähetysten ja tietokoneen välille ja vapauttaa katsojan fyysisten laitteiden ikeestä.

Ohjelmat saisi nauhoitukseen sieltä missä nauhoitustarve ilmenee, kuten itsellä olisi ollut viikonloppuna tarve tilanteessa jossa jo poissa kotoa ollessani tuli kaverilta tieto Teemalla pyörineistä Robert Capa-dokkareista, ja nauhoitukset ehtisi sitten katsomaan silloin kun on aikaa riippumatta siitä onko tämä ajanhetki kotona, kaverilla, töissä kahvitauolla tai missä tahansa muualla. Tarjonta täyttäisi jo olemassaolevan kysynnän ja digitalisoituvasta tv-maailmasta olisi jopa jotain lisäarvoa tv-tarjonnan asiakaskunnalle pelkän pakkolaskutuksen ja kauniiden puheiden sijaan.

Valitettavasti vain etablishmentin reaktiot ovat arvattavia: Ei, ei ja vieläkerran nitkun natkun nitinati eiieieieie.. eivoitehdä, kiellettyä, puutumme asiaan..

Ei liene mikään ihme miksi kansan syvissä riveissä elää vahvana lupamaksuboikotti Yleä kohtaan. Miksi maksaa ase-ohimolla pakkomyytävää kollektiivista maksua julkisen palvelun kanavista joiden hallinnointi on kivikautisen jälkijätteistä ja jossa muutosvastarinta elää kaikkea uutta tai ainakin vuoden 1980 jälkeistä kohtaan vahvana ja jotka eivät ole tosiallisesti julkisia tai kansalaisten käytössä niinkuin kollektiivisesti maksettuna niiden olisi vähintäänkin syytä olla jotta nykyisellä maksulla olisi edes jonkinmoinen moraalinen oikeutus.

Nyt tällä jääräpäisellä "te maksatte, me määräämme" käytöksellä Yle viimeistään todistaa olevansa vain yksi de facto kansalliseen monopoliasemaan päästetty liikeyritys jonka tuotetta vain pakkomyydään ilman tervettä kilpailua kaikille TV:n omistajille käytöstä tai tarpeesta riippumatta ja jolla ei siten tarvitse olla mitään tulosvastuuta toiminnastaan tai rahankäytöstään..

Mitään julkista tai palvelevaa tässä toiminnassa ei ole jos asennoituminen innovaatioita kohtaan on näin kahlitsevaa ja mekaanista.

Ajatuksia johtamisesta ja johtamisen ongelmista

Johtamista on tutkittu ja teoretisoitu paljon mutta ainakin koulusivistyksen osalta yksi osa-alue on jäänyt ainakin oman kokemuspohjani osalta melko vähäiselle huomiolle: miten johtaa johtajia alhaaltakäsin ?

Tämänpäivän organisaatioista on jo tunnistettu tilanteet joissa johtaja päätyy johtamaan häntä erityisosaamisen alueilla pätevämpiä ja osaavampia ihmisiä ja joissa ei edes voi olettaa että hän hallitsisi kaiken tai edes olisi tietoinen kaikesta mitä yrityksessä tapahtuu. On myös todettu se että muutoksen kiihtyvästä vauhdista johtuen kaiken hallitsemisesta tulee jatkuvasti vaikeampaa ja vaikeampaa ja mitä korkeammalla johtoportaassa liikutaan sen vähäisempää on tieto ruohonjuuritason yksityiskohdista mikä myöskin on tuhansia tai kymmeniä tuhansia henkiä työllistävissä yrityksissä ymmärrettävää.

Kuitenkin suuryritysten keskittyminen on myös tuonut mukanaan maailman jossa todellista investointeihin ja linjapäätöksiin riittävää valtaa on siirtynyt organisaatioissa yhä ylemmäksi ja pois ovat suureksi osaksi kadonneet ne omistajajohtajat jotka ovat voineet tehdä nopeita päätöksiä yhden miehen ja yhden äänen + yhden lompakon periaatteella vaan asiat ovat alistettu hyvinkin korkealle.

Ei ole esimerkiksi mitenkään mahdotonta että pienen työstökoneyrityksen myyntimiehellä on euromäärässä samansuuruinen sopimusvaltuus kuin vasta 5000 työntekijän konsernijohtajalla mikä on neuvottelutilanteissa omiaan tekemään asioista omaltaan osin hankalia kun pöydän ääressä asioita valmistelevat kuitenkin asioista tarkemmin tietävät "rivimiehet" ja johtajan kynää tarvitaan vasta allekirjoitukseen.

Tämä tilanne asettaa asiantuntijan aivan uuden haasteen pariin: Miten tiivistää oma näkemys asiasta riittävän lyhyeeseen ja selkeään executive summaryyn joka jaksetaan lukea ja josta muutamalla silmäyksellä käy helposti ilmi se mitä mieltä minä olen. Miten tarjoilen osaamiseni ja ratkaisuni hyvässä ja helpossa muodossa jotta signaali läpäiseen kohinan. Milloin olisi parasta kirjoittaa lyhyt muistio. Milloin tehokas keynote powerpointilla esimiehen tueksi palaveriin. Miten markkinoida mielipidettään oikealla tavalla.

Sillä en jaksa uskoa että nykypäivän ammattiorganisaatioissa johtajat olisivat tyhmiä tai sivistymättömiä ja tekisivät siksi huonoja päätöksiä vaan kyse lienee useimmiten siitä miten me asiantuntijat parhaiten pystymme helpottamaan heitä johtajuuden uusissa haasteissa ja saamme siten organisaation pyörät pyörimään kaikista tehokkaimmalla tavalla.

Fontit kuriin

Before & After magazine: What's the right typeface for text

Fontit ovat kivoja mutta hyvästä fontinvalinnan perusteita selventävästä tutoriaalista on iloa silloin kun täytyy aikaansaada luettavaa tekstiä pelkän kirjasinsekasotkun sijaan.

Lyhytjänteisyyttä

Pitäisi varmaan varata itselleen päiväksi jokin talon pienemmistä neukkareista, repiä SIM-kortti ulos luurista ja linnottautua sälekaihtimien taakse piiloon ja jättää läppäristä pois verkkojohto.

Senverran ollut taas työnteko pätkittäistä kun vuoroin tuotannosta kysytään apua ongelmaan, vuoroin soitetaan ja kysytään apua toiseen tilanteeseen tai muutoin vain pohditaan alihankintapään ongelmia ja sitä mitä tarttis tehrä. Joku kysyy onko työkaveria näkynyt tai osa-aikaiset pyytävät pientä jeesiä kehitysympäristön tai tuotteiden kanssa puljatessaan jne etc.

Ei sillä ettenkö minä mielelläni aina auttaisi ja jakaisi neuvoja ja osaamista eteenpäin mutta pitkäjänteisemmälle työlle nuo pienetkin breikit ovat myrkkyä.

Samalla pitäisi kuitenkin speksata kovaa vauhtia vähintään sadan kiloeeron edestä laiteinvestointeja aikataululla mieluiten pian, laatia sopimuspohjia ja aikatauluja kyseisille investoinneille, viedä eteenpäin paria pienempää muutosta ja miettiä miten yhden tarkastusvaiheen saisi siirrettyä toisaalle tehtäväksi ja kaikenkukkuraksi pitäisi kovaa vauhtia valmistella sitä miten yksi uusi tuote siirretään omaan tuotantoon ja tuotantotestaukseen. Kaikenkaikkiaan työtä ja muistettavaa on senverran paljon että joutuu muistelemaan enemmän jo sitä mitä pitäisi muistaa.. Luvassa taas lähiaikoina lentelyä pitkinpoikin Suomea.

Sitten vielä kotona voisi raahata opintojansa taas eteenpäin, kirjoitella muutamat esseet ja luentopäiväkirjat työpsykasta ja kaikkea sensellaista pientä. Tai kuten nyt kirjoitella yhdestä testauksesta ajatuksia ylös vielä punkassa makoillen läppäriään takoen kun vihdoin ehtinyt rauhoittumaan, vetämään henkeä, katselemaan päivän jakson Roomasta ja ei ole enää muuta kiireenä.

Mellakointia ja kaappauksia

HS: "Kukkia ja vettä sotilaille"
HS: Mellakat jatkuivat yöllä Budapestissä

Thaimaassa on siis meneillään rauhallinen sotilasvallankaappaus. Kaduilla on muutamia tankkeja mutta tilanne on rauhallinen. Kansalaiset kuvauttavat itseään sotilaiden kanssa ja kukkia & vettä jaellaan. Unkarissa sitävastoin mellakoidaan, käytetään kyynelkaasua ja ompa TV asemakin ehditty hetkiseksi valtaamaan.

Kuitenkin uutisissa ollaan huolissaan ainoastaan nimenomaisesti Thaimassa olevista matkailijoista, haastatellaan matkatoimistojen edustajia ja kysytään onko Thaimaahan turvallista matkustaa. Missään ei edes pohdita sitä onko Budapestiin turvallista matkustaa.

Go figure..

Narn i Hin Hurin vai jotain aivan muuta?

CNN: Unfinished Tolkien work to be published in '07

Mielenkiintoinen uutinen ainakin heille joilta löytyy jo hyllymetrillinen Tolkienia ja joille "ne elokuvat" olivat vain yksi kerettiläinen muistuma Sormuksen sodan muistiinpanoista:

Christopher Tolkien has spent the past 30 years working on "The Children of Hurin," an epic tale his father began in 1918 and later abandoned. Excerpts of "The Children of Hurin," which includes the elves and dwarves of Tolkien's "The Lord of the Rings" and other works, have been published before.

Nyt olisi vain mielenkiintoista tietää se että kuinka paljon JRRT:ltä jälkeenjääneistä papereista on löytynyt lisää luonnoksia ja hahmotelmia Hurinin lasten tarinaan verrattuna siihen mitä Narn i hin Hurin:sta on Silmarillionissa, Keskeneräisten tarujen kirjassa ja muissa History of Middle-Earthin osissa jo julkaistu vai onko kyseessä vain yritys esittää kertomus yksissä kansissa ja yhteenvedettynä jolloin siinä ei olisi sinänsä enää mitään uutta.

Meille suomalaisillehan tuossa tarussa mielenkiintoista on se että Turinin tarinaan Tolkien on ottanut huomattavasti vaikutteita Kalevalaisesta Kullervon tarusta ja tuon tragedian vaiheet ovat siksikin kovin tuttuja ja tutuntuntuisia. Kovin kepeähän tuo tarina ei ole eikä siitä kannata odottaa hilpeää hobittisatua vitseineen ja kevennyksineen vaan tarina kuvaa hyvin sen mikä oli Hurinin lasten kohtalo Morgothin kirouksen alla.

Slashdot:ssahan monet ovat jo epäilleet tätä vain yritykseksi rahastaa "niillä elokuvilla" mutta en oikein lämpene tälle ajatukselle.

Ensinnäkin en usko että 82 vuoden ikään ehtineellä Christopher Tolkienilla on enää suurempia intohimoja rahan ja mammonan perään ja toiseksi Tolkienille Hobitti sekä Taru olivat ainoastaan kepeähköjä sivuprojekteja ja Ensimmäisen ajan historia ja keskimaan mytologinen perusta olivat hänelle aina se vuosikymmenestä toiseen hitaasti rakennettu pääteos ja jonka loppuunsaattaminen jäi osaksi Christopherin henkiseksi perinnöksi. Jos hän olisi halunnut perinnöllään rahastaa niin siihen olisi kyllä ollut historiassa lukuisia ja taas lukuisia tilaisuuksia ja näitä hän ei ole koskaan varsinaisesti käyttänyt.

Werdammt

HS: Äärioikeiston vaalivoittaja ylisti Hitleriä Saksassa

Jos lausunnosta karsii pois kaikki historialliset viitteet ja tarkastelee sitä mahdollisimman objektiivisesti niin ei voi kuin ihmetellä kuinka idiootteja ja mistään mitääntietämättömiä saksalaiset äärioikeiston edustajat oikein ovatkaan:

"Tämä mies [Hitler] oli ilmiö sotilaallisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti – hänen aikaansaannoksensa ovat mielettömiä melkein alalla kuin alalla"

Jos hehkutusta tarkastelee edes kapean sotilaallisen näkökulman lävitse niin lieneekö maailmanhistoriassa yhtään niin täydellisen kyvytöntä kävelevää sotilaallista katastrofia kuin mitä tuo lyhyenläntä itävaltalaissyntyinen korpraali oikein olikaan..

Kahden rintaman sota,Pommitusten kääntäminen Lontooseen juuri kun Britannian ilmapuolustus oli murtumassa, 6. Armeijan motittaminen Stalingradiin ja saarrostaulosmurtautumisen kieltäminen, Kieltäytyminen Bakun öljykenttien pommittamisesta, harhainen tukeutuminen ajatukseen maihinnoususta Calais'ssa vaikka liittoutuneet olivat jo Normandiassa, resurssien loppuunhaaskaaminen Ardenneilla, viivytystrategiasta kieltäytyminen ja niinedelleen ja niinedelleen...

Tai.. no.. kyllähä mies tavallaan oli ilmiö ja hänen saavutuksensa olivat nimenomaisen mielettömiä..

Puurot ja vellit ja WTC:n kerrokset

Salaliittoilua: Why the NIST Fact sheet "just won't do"

Muistopäivän kunniaksi voisi pistää vielä yhden salaliittoteoreeman "todistelun" suurennuslasin alle ja katsoa millaisia heiniä oikein löytyykään salaliittoeinareiden pusseista. Tälläkertaa teoretisoidaan vakuuttavan oloisesti kerroksista ja kerrosten massasta ja miten WTC ei olisi voinut romahtaa:

They do some "hand waving" talking about momentum but fail to provide any detail. They ignore the fact that the lower floors, that the upper floors collide into, have any mass at all. In other words, they would keep right on going plowing through all the floors as if they were not there. We will show that the floors and what they are made of isn't as important as their actual mass. And we will prove to the reader in a simple example that they just can't be ignored, but first let's see some real-world common sense using examples we can relate to.

Let scale up our car and truck collision example. What do you think would happen if a truck ran into a line of freight trains at 20 mph. Which is going come out of this accident on the short end of the stick? We have seen what happens when trucks get hit by trains and it usually doesn't go so well for the truck--does it? The truck is massive so why doesn't the freight train just move out of the way?

Consider the remaining building has more than ten times the weight advantage over the falling top floors. Why would those floors and the massive 47-core columns decide that it wasn't worth the fight and move out of the way of the falling floors? This assertion is ridiculous on its face. Now bear with me and we'll consider a simple example collision.

The law of conservation of momentum says that the momentum before a collision is equal to the momentum after a collision. Well consider two balls on a frictionless surface to make the concept easy to illustrate. Think of it as two cars on very slippery ice if you like.

Vakuuttavaa. Eikö totta. Kyllähän tälläisen varmasti täytyy olla totta kun oikein myöhemmässä vaiheessa esitetään matemaattia laskelmia teoreeman todeksi. Vai kuinkas sittenkään..

Ensinnä muistellaan hieman WTC:n tornien rakennetta. Tornithan muodostuivat rakenteesta jossa oli pystysuuntainen keskiydin ja pystysuuntainen tuenta ulkoreunoilla. Kerrokset kiinnittyivät näihin tukirakenteisiin ja kahden kerroksen välillä ei ollut mitään muuta tuentaa ja alempi kerros ei näin mitenkään auttanut ylemmän paikoillaanpysymistä. Kerrosten ainoa merkitys kokonaisrakenteen pystyssäpysymiselle oli se että ne puolestaan sitoivat pystyrunkoa sivusuunnossa ja estivät rungon nurjahtamisen (Buckling).

Sitten ryhdyntään tarkastelemaan romahtamisen mekaniikkaa. Yhden kerroksen N massaa voidaan kuvata tässä yhteydellä merkinnällä M. Yhden kerroksen tuenta on mitoitettu ehkä noin massalle 1,75M varmuuskertoimineen päivineen ja tilanne on vakaa. Sitten tapahtuu yhden kerroksen suuruinen romahdus. Lämpö heikentää metallin lujuutta ja Hooken lain puitteissa tukirakenteet muuttavat muotoaan kunnes kerros N+1 romahtaa kerroksen N päälle. Yhtäkkisesti kerroksen N tuentaan kohdistuu 2M:n massa jota gravitaatio kiskoo kohti maan keskipistettä ja N-1:n tuenta ei tätä kestä.

Yhdessä paketissa N ja N+1 romahtavat kerroksen N-1 niskaan jolloin N-1:n kiinnityksiin kohdistuu 3M:n massa. Tämä murtaa tuennan entistä helpommin jolloin kolmen kerroksen verran tavaraa romahtaa kerroksen N-2 niskaan ja alaspäin syöksyvä massa on jo tässä vaiheessa 4M. Romahtamisen kuvio alkaakin jo hahmottumaan.

Kerros kerrokselta seuraavan kerroksen niskaan romahtava massa kasvaa M:n verran ja ainoa tuki joka asettuu tätä massaa vasten on kerta kerran jälkeen allaolevan kerroksen 1,75M:lle mitoitettu tuenta. Kerros kerrokselta tämä mitous jää alimittaisemmaksi ja alimittaisemmaksi kasvavan massan alla ja alemmista kerroksista ei ole yhdellekään ylemmälle kerrokselle edes henkistä apua ja tukea vaan korttitalo romahtaa vaihe vaiheelta taso kerrallaan nopeammin ja varmemmin.

Tässä vaiheessa kerros N+2 ja sitä ylemmät kerrokset ovat vielä pysyneet aloillaan mutta niiden kohtalo on jo sinetöitynyt. Kerrosten massa lepää vielä hetken vakaana pystytuennan yllä
aiheuttaen pilareihin puristusta. Kerros kerrokselta alapuolella romahtava rakenne vie pilareilta sivuttaisuuntaista tukea ja muutaman sekunnin sisällä pilareiden vapaa pituus kasvaa liian pitkäksi suhteessa niiden poikkiprofiiliin ja rakenne nurjahtaa. Ylemmät kerrokset menettävät pystysuuntaisen tuentansa ja aloittavat gravitaation hellässä hyväilyssä matkansa kohti maan pintaa hitaalla mutta 9,81 m/s2 kiihtyvän varmalla vauhdilla..

Ei ole olemassa mitään alempien kerrosten mystistä massaa joka hitaudellaan pysäyttäisi romahduksen, ei mitään mekaanista vuorovaikutusta jolla alemmat rakenteet auttaisivat rakennuksen pystyssäpysymistä. Autojen törmäysanalogiat eivät yksinkertaisesti toimi tässä yhteydessä.

Hilpeää symmetriaa

BBV News: Nigeria widows lose their money ( via slashdot)

Nigeriahan on maa josta on perinteisesti tullut tänne pohjanperukoille pääasiassa nigerialaiskirjeitä, noita huijauksen perikuvia joissa kerrotaan miten sukulaisella X on tilillään rahaa miljuunittain mutta rahat ovat piilossa ja jos juuri Sinä autat asiassa niin saat tuntuvat provikat. Tarvitaan vain vähän voitelurahaa paikallisille viranomaisille jotta homma luistaisi ja sitten Sinä saisit sijoituksesi moninkerroin takaisin.

No.. nyt Nigeriasta tulee uutinen jonka mukaan kaksi sikäläistä leskeä on ensin kiistellyt yhteisen aviomiehensä ( tosin tätä eivät tienneet miehen eläessä) 55 miljoonan taalan hieman hämärämmästä omaisuudesta ja tämän jälkeen maan korruptiota vastaan taistelleet viranomaiset olivat kiinnostuneet asiasta ja omaisuudesta joka oli sijainnut 23 eri tilillä eri nimillä.. Maailma on joskus hilpeän symmetrinen

League of extraoridinary engineers

Yle: Jaakko Pöyry kuollut

Referenssien vähyys anteeksiantakoon mahdolliset pienet virheet

Aina silloin tällöin historia synnyttää pienen kaveriporukan joka saa aikaan jotain suurta. 1950-luvun alkaessa eli ja vaikutti Suomessa muutaman nuoren lahjakkaan teollisuusmiehen pieni piiri. Oli Lassila, oli Nelimarkka, Oli Pöyry ja heillä oli näkemyksiä siitä mitä Suomessa voisi tehdä, miten voisi menestyä ja ennenkaikkea näkemystä siitä että tuolla ulkona on kokonainen maailma ja rajat eivät ole esteenä. Ja näkemysten lisäksi oli uskallusta:

Lassilasta kehkeytyi Rauma Repolan vahva mies, Nelimarkan ja Eino Santasalon liiketoimista saivat alkunsa Neles maailmanluokan venttiileineen ja Santasalo oy teollisuusvaihteineen. Pöyry sensijaan lähti konsultin uralle ja perusti insinööritoimiston joka alkoi rakentamaan Suomen viennin tueksi tehokasta paperiteollisuutta.

Innovaatiot ja ideat eivät olleet IT-kuplan tapaisia korttitaloja vaan ovat kantaneet kirkkaasti nykypäivään. Jaakko Pöyry on yhtiönä tipauttanut nimestään Jaakon ja on nykyisin Pöyry group. Santasalo on muutaman polveilun kautta osa Moventasta ja Neles risteydyttyään ensin Rauma-repolan kanssa on nyttemmin yksi Metson tukijaloista.

Yksi kerrallaan ovat miehet poistuneet keskuudestamme ja nyt näiden teollisuusmiesten aikakausi on lopullisesti ohitse. Suomi on astunut suuren loikan sodasta toipuvasta agraariyhteiskunnasta nykypäivän tietoyhteiskunnaksi jolla on uskallusta ja itsetuntoa olla globaali. Myydä osaamista, koneita ja kännyköitä joka maailmankolkassa ja tuottaa tavaroita jokaisella mantereella ilman anteeksipyytelyä. En usko että on liioiteltua sanoa että Nokiankin on ollut helppoa astua ulkomaille sen jälkeen kun nämä edelläkävijät ovat todistaneet sen että Suomessa voidaan suunnitella paperitehdas Brasiliaan.

Se miksi tämä koskettaa tietyllä tasoa minua johtuu osaksi siitä että jonkun sattuman oikun kautta oma elämäni jotenkin omaa rajapintoja näiden yritysten suuntiin. Isäni teki elämäntyön Jaakko Pöyry Oy: uskollisena projektivetäjänä, Lassiloiden suuntaan minulla on sattumalta sukukytkös ja omalta osaltani olen päätynyt työhön yritykseen joka niinikään kuuluu samaan ketjuun. Nyt mestarit ovat lopullisesti poissa ja meidän nuorempien olisi ylläpidettävä menestystä. Kukin osansa mukaan

Salaliittoilua taas kerran

Tekniikka&Talous: Suomalainen turvatekniikan insinööri uskoo salaliittoteoriaan.

Siitä on nyt 5 vuotta kun maailma pysähtyi. Pysähdyksen aikaiset tapahtumat eivät olleet silloin helppoja tajuta eivätkä ne ole ilmeisimmin sitä vieläkään kaikille. 9.11. ympärille onkin kehkeytynyt kokonainen salaliittoteorioiden saaristo vaikka teoriat itsessään ovatkin yleensä sellaisia että ne sisältävät enemmän loogisia kuin mihin ne yrittävät muka tukeutua. Yksi tälläinen satujen summa on jopa päässyt, ilmeisemmin koomisena yksityiskohtana, Tekniikan&Talouden jakeluun:

Yksi heistä on tutkimusinsinööri Heikki Kurttila. Kurttila on yli kaksikymmentä vuotta tutkinut muun muassa paineastioiden rakenteita, käyttöä ja niihin liittyviä onnettomuuksia.

Kurttila on katsellut lukuisia videoita syyskuun 11. päivän tapahtumista, mitannut romahdusaikoja ja tehnyt omia malleja tapahtuneesta.

Teollisuuden yleisimiehen hommissa on tullut havaittua myös sekin että yleisellä tasolla kukaan ei ole niin kapeakatseisen fakkiintunut ihminen kuin yhden alan spesialisti joka kuvittelee pystyvänsä selittämään myös koko muunkin maailman oman erikoisosaamisensa kautta..

Kurttilan perushuomio on yksinkertainen. Hänen mukaansa omena putoaa 417 metriä korkean WTC1- tai WTC2-tornin katolta 13 sekunnissa ilmanvastus huomioon ottaen. WTC1 ja WTC2 romahtivat 15 sekunnissa

Perushuomio jonka lähtökohta on virheellinen on huono perushuomio. Törmäyskohdat ja sitämyöden romahdusten alkupisteet eivät sijainneet rakennuksen katolla 417m korkeudessa vaan enemmän tai vähemmän rakennusten puolivälien kieppeillä jolloin matkaa maahan on jo 150-200m vähemmän.

"Emme voi tietää tätä mutta voi olla, että rakennukset oli ehkä panostettu jo rakennusvaiheessa tai remontin yhteydessä siltä varalta, että tornit pitäisi purkaa joskus. Räjähdysaineet eivät aina näytä räjähdysaineilta, eivätkä asentajatkaan välttämättä tiedä asentavansa räjähteitä", Kurttila sanoo

Tässä vaiheessa kriittisen mielen pitäisi jo viimeistään hälyyttää. Viimeistään. Siis korostan. Viimeistään. Teoria jossa joudutaan tukeutumaan tälläisiin juonellisiin epätodennäköisyyksiin on jo itsessään naurettavan ja säälittävän rajamailla.

Siis rakennus joka suunnitelmallisesti olisi panostettu ihan vain varmuuden vuoksi mahdollista purkamista silmälläpitäen ? Mitä satukirjoja Kurttila on viimeksi oikein lukenut. Scifiä joissa aluksissa on itsetuho joka toimii kun nappia painetaan.. ?

Ja ajatus siitä että 2 rakennuksessa olisi useita kymmeniä kerroksia pystytty rakenteellisesti panostamaan kaikessa hiljaisuudessa ilman että yksikään asentaja olisi jo silloin ihmetellyt tekemäänsä työtä tai saatika sitten kuluneiden 5 vuoden aikana ilmiantanut tapahtunutta.

Katsottaessa dokumentteja joissa pienehköjä rakennuksia räjäytetään kasaan hallitusti ilmenee hyvin se että 1. räjähteitä tarvitaan paljon, 2. räjähteet on sijoitettava kantaviin rakenteisiin suunnatusti ja 3. oikea-aikainen räjäytys on enemmän kuin tarpeen ja on lähinnä utopistista ajatella että tälläinen panostus olisi kyetty toteuttamaan täysin salassa rakennuksissa joissa on jatkuvasti väkeä työssä ja joissa toimii mm pankkiiriliikkeitä ja finanssialan firmoja kulunvalvontoineen päivineen ilman että tekijöitä olisi huomattu. Selityksessä on enemmän aukkoja kuin sveitsiläisessä emmetalissa.

Häntä ihmetyttää myös betonin puuteroituminen pölyksi. Kurttilan mukaan betonista olisi pitänyt syntyä myös lohkareita ja palasia.

"Kaikki viittaa siihen, että tornien läpi meni räjähdysperäisiä shokkiaaltoja", hän sanoo.

Betoni nyt vain on erinomaisen huono materiaali johtamaan ääntä. Värähtelyjen vaimeneminen on nopeaa ja shokkiaallot eivät kulje siinä kovinkaan hyvin. Teoria siitä että romahduskerroksiin asetetut panokset olisivat pystyneet pulverisoimaan betonia myös ylimpiin kerroksiin asti, ilman että törmäyskorkeutta ylemmissä kerroksissa ei romahduksen aikana näkynyt mitään räjähdyksiin viittaavaa, ei ole kovinkaan validi vaan lähinnä huuhaata.

Myös lähes seitsemän tuntia myöhemmin romahtanut kolmas torni, 174 metriä korkea WTC7, tuli alas kuin se olisi räjäyttämällä purettu Kurttilan mukaan.

WTC7 on itseasiassa salaliittoteorioiden pahin akilleenkantapää. Rakennuksen tuhosta on etsitty epäkohtia kissojen ja koirien kanssa mutta asiassa on unohdettu se oleellisin. Jos WTC olisi ollut järjestetty juttu niin miksi WTC7 ? Rakennus jolla ei ole minkään valtakunnan symboliarvoa, rakennus josta "kukaan" ei ole edes koskaan kuullut ja joka ei edes ketään kiinnosta tilanteessa jos varsinaiset tornit olisivat matalana. Miksi oletetussa salaliitossa olisi uhrattu penninjenin vertaa huomiota näin turhaan kohteeseen ja riskeerattu vielä yhden rakennuksen osalta mahdollinen kiinnijääminen ?

"Koko juttu tuntuu niin kipeältä, etteivät ihmiset ehkä pysty ajattelemaan selkeästi", hän sanoo.

Tässä Kurttila sensijaan osuu oikeaan. Hän tosin unohta tätä ääneen lausuessaan katsoa peiliin.

Surullisinta näissä salaliittoteorioissa on itseasiassa se että ne vievät huomiota todellisilta ongelmilta. Siltä miksi näin pystyi tapahtumaan ja ennenkaikkea siltä kuinka härskisti Republikaanit ovat terroriteolla ratsastaneet ja kuinka 9.11. on politisoitu vaaliaseeksi.

Alkoholi-illuusio

HS: 43 pulloa vuodessa ( maksullinen nettilehti / Printti 11.9.2006 s.A6)

Suomalaiset eivät osaa käyttää alkoholia, juovat tolkuttomasti ja ainakin näin täytyy kirjoittaa lehdissä kansan kaitsemiseksi. Tälläkertaa rivienvälisessä viestinnässä kunnostautuu toimittaja Kaisa Hakkarainen Hesarin Tällä viikolla-palstalla.

On totta että suomalaiset juovat per capita 10,6 litraa alkoholia vuodessa mutta on sen sijaan melkoisen amatöörimäistä turvautua aina perinteisiin kossupullovertauksiin ja dramatisointeihin seuraavaan sävyyn:

Porukat on ihan sekaisin, eikä tuo ole ihmekään. Suomi kiskoo alkoholia tahtiin joka vastaa lähes perspullollista koskenkorvaa viikossa.. Alkaisiko oma ja muiden törttöily jo kyllästyttää.. jne jne etc..

Ensinnäkin. On totta että tuo keskimääräinen kulutus tarkoittaa toimittajan laskemaa kossupullokokoelmaa mutta kannattaa muistaa että samaan pääsee jo 2 olutpullollisella / 2 viinilasillisella päivä ja en usko kovinkaan monen olevan vielä täysin sekaisin moisesta. En usko edes toimittajan konttaavan katuojassa moisen annostuksen humalluttamana..

Ja toiseksi. Kyseessä on keskimääräinen kulutus laskettuna tilastollisesti ilmiöstä jossa todennäköisimmin 20/80 suhdekaan ei riitä vaan puhutaan ilmiöstä jossa lienee stetson-menetelmällä validia arvella todllisuuden vastaavan sitä jossa 20% väestöstä kulutaa 80% kulutuksesta ja jossa tuo 20%:kin jakaantuu vielä samaan suhteeseen missä lukumääräisesti pieni alkoholiongelmaisten joukko tuottaa sen terävimmän kulutushuipun jolloin koko väestön paapominen on asiassa enemmän kuin turhaa.